Cnetin Steve Guttenberg pohtii konkarimasteroijan kanssa, kuulostaako digitaalinen musiikki paremmalta kuin vinyyli.

Steve Guttenberg kirjoittaa lukuisiin audiolehtiin ja on työskennellyt levytuottajana ja high-end-myyjänä. Hänen pohtimiskaverinsa Dave McNair on masteroinut muun muassa Bob Dylania, David Bowieta, Willie Nelsonia ja Miles Davisia.

Aluksi McNair pohtii vinyylikuuntelun nautintoja muun kuin äänenlaadun kannalta. Hän mainitsee muun muassa, että vinyyliä kuunnellessaan täytyy sitoutua kuuntelemaan valitsemaansa musiikkia ainakin sen parinkymmenen minuutin ajaksi, jonka yksi vinyylin puoli suunnilleen kestää.

Levyä vaihtaakseen täytyy myös nousta ylös, laittaa levy lautaselle ja asettaa neula uraan. McNairin mukaan hän kuuntelisi vinyyliä silloinkin, vaikka se kuulostaisi samalta kuin digitaalinen.

Mitä äänenlaatuun tulee, Guttenberg ja McNair totesivat, ettei LP-toisto yllä läheskään digitaalisen tasolle taajuusvasteen tasaisuudessa, stereoerottelussa, särön vähyydessä tai matalassa kohinan tasossa.

Hyvällä soittimella ja äänirasialla soitetussa vinyylissä on kuitenkin heidän mielestään jotain, mikä saa musiikin heräämään eloon. Vaikka LP:n toisto voi olla ”epätäydellisempi” kuin digitaalinen, sillä ei heidän nähdäkseen vaikuta olevan merkitystä.

Syy tähän paremmuuteen jää kuitenkin kirjoittajille itselleenkin mysteeriksi: “Sitä on vaikea määritellä, mutta LP:n äänessä on jotain, joka vangitsee jopa kriittiset ja tottuneet kuuntelijat kuten McNairin ja minut.”

Ehkä tässä olisi sokkotestin paikka, ellei vinyylisoittimen kotoisa ritinä paljasta äänilähdettä liian helposti.

Mitä mieltä olette, arvoisat lukijat? Kumpi kuulostaa paremmalta?

Lue koko alkuperäinen Cnetin juttu täältä: