Aktiivikaiuttimet ovat vaivaton vaihtoehto esimerkiksi taulutelevision äänentoistoa parantamaan. Ja koska erillistä vahvistinta ei tarvita, hyllystä säästyy tilaa ja piuhojakin on vähemmän. Tutustuimme kahteen noin kolmensadan euron aktiivikaiutinpariin.
Steljes NS3
Scansonic S3
Yhä ohuemmiksi käyvissä televisioissa on yksi ongelma – äänenlaatu jättää usein toivomisen varaa. Aktiivikaiuttimet ovat helppo ratkaisu, joka sopii useampaan käyttötarkoitukseen kuin suositut soundbarit, eikä tilaakaan välttämättä kulu enempää.
Uusissa televisioissa harvoin on äänen RCA-ulostuloa, mutta optinen liitäntä yleensä löytyy.
Niinpä valitsimme kahdet sellaisella liitännällä varustetut kaiuttimet, Steljes NS3:t ja Scansonic S3:t.
Steljes on uusi, vasta vuosi sitten perustettu brittiläinen audiovalmistaja. Tanskalainen Scansonic taas on toiminut jo vuodesta 1970.
Vaikka testaamamme kaiuttimet vaikuttivat paperilla liitäntöjensä ja kaiutinelementtiensä puolesta ensin melko samanlaisilta, löytyi niistä erojakin.
Asennus ja ensivaikutelmat
Steljesin kaiuttimien muotoilussa on tyyliä. Testattavanamme oli kiiltävän musta kaiutin, mutta Steljes NS3:n voi hankkia peräti kahdeksassa eri värissä.
Samasta sarjasta on saatavana myös nyt testattavia kaiuttimia pienemmät NS1:t, jotka ovat kooltaan lähinnä työpöytäkaiuttimet. Lisäksi sarjaan kuuluu suuremmat NS6-lattiakaiuttimet.
Scansonicin S3-kaiuttimia taas on saatavana kahdessa värissä. S-kaiutinsarjaan kuuluu lisäksi suuremmat aktiiviset S5-hyllykaiuttimet ja passiiviset S5- ja S4-hyllykaiuttimet, S6-keskikaiutin ja S9-lattiakaiuttimet.
Steljesin kaiuttimeen verrattuna Scansonicit mahtuvat hiukan pienempään tilaan. Kumpiakaan ei silti voi sanoa erityisen kookkaiksi, sillä molemmat mahtuvat hyvin työpöydällekin. Scansonicissa kaiuttimien edessä on irrotettava suojaverkko.
Steljesissä sellaista ei ole, joten sen elementit ovat jonkin verran suojattomammat esimerkiksi teräviä esineitä vastaan.
Testin kannalta olennaisin ero näiden kaiuttimien välillä on toisaalta tehossa, toisaalta kaiuttimien rakenteessa. Steljesissä on kaksi kaiutinelementtiä: basso/keskialue ja diskantti. Kotelo on refleksikotelo, jonka putki on kaiuttimen takana.
Näin kaiuttimeen on saatu pieneen kokoon nähden varsin muheva bassotoisto.
Scansonicin kaiutinelementit ovat samankokoiset kuin Steljesissä, mutta kotelo on rakenteeltaan suljettu, joten niissä ei ole refleksiputkea vahvistamassa basson toistoa.
Samantapaiseen toistoon päästäkseen suljetun kotelon pitäisi olla huomattavasti suurempi, toisin kuin pienehköissä Scansoniceissa. Myös niiden teho on huomattavasti pienempi. Steljesin ilmoittama jatkuva teho on 2 x 45 wattia, kun taas Scansonic ilmoittaa tehoksi 2 x 20 wattia.
Scansonicin etuna ovat mukana tulevat seinäkiinnikkeet, jollaiset yleensä täytyy hankkia erikseen. Kiinnikkeiden avulla kaiuttimet pystyy asentamaan seinään joko pystyasentoon tai 15 asteen kulmaan.
Molemmissa kaiuttimissa on oleellisimmat toistolähdeliitännät. Langattomista lähteistä on käytössä bluetooth. Airplay-tukea niissä ei ole.
RCA-liitännän kautta voi toistaa ääntä perinteisistä äänilähteistä, kuten CD- tai DVD-soittimesta.
Miniplugiliiltännän avulla kaiuttimet voi liittää vaikka puhelimeen tai MP3-soittimeen. Optiseen sisääntuloon voi liittää esimerkiksi nykyaikaisen television ilman erillistä DA-muunninta välissä.
Molemmissa kaiuttimissa on myös ulostulo aktiivisubwooferille.
Käyttö
Testikaiuttimien käyttöönotto oli helppoa ja keskenään samanlaista: käyttäjän tarvitsee vain kytkeä paikoilleen virtajohto sekä kaiutinjohto aktiivikaiuttimesta passiiviseen. Jos haluaa käyttää jotain langallista toistolähdettä, täytyy se tietysti kytkeä myös.
Langallisten lähteiden käyttäminen on molemmissa kaiuttimissa helppoa. Valitaan vain kaukosäätimestä joko RCA, plugisisääntulo tai optinen sisääntulo. Steljesissä voi usb-liitännän kautta ladata myös esimerkiksi kännykkää tai tablettia.
Scansonicien mukana tulee RCA-kaapeli analogisen toistolähteen kytkemistä varten.
Ääntä voi toistaa molemmissa testikaiuttimissa bluetooth-lähteestä, kuten puhelimesta tai tabletista, kunhan ensin muodostaa kaiuttimesta ja mobiililaitteesta parit.
Steljes NS3:ssa bluetooth-paritus hoituu painamalla kaukosäätimestä ensin bluetooth-näppäintä ja sen jälkeen pair-näppäintä. Puhelimen bluetooth-asetuksissa näkyy tällöin valittavissa kyseinen kaiutin.
Scansonicien bluetooth-paritus on aavistuksen Steljesiä yksinkertaisempaa. Kaukosäätimestä tai kaiuttimen päällä olevista näppäimistä valitaan bluetooth toistolähteeksi, minkä jälkeen valitaan mobiililaitteen bluetooth-asetuksista Scansonickaiuttimet.
Molemmissa testikaiuttimissa on ledit ilmaisemassa lähinnä toistolähteen valintaa. Steljesissä on yksi väriä vaihtava ledi kaiuttimen etuosassa. Scansonicissa taas on useita ledejä, jotka sijaitsevat kaiuttimen päällä. Kaiuttimen etuosassa ledien sijainti on parempi, koska silloin näkee paremmin, menevätkö kaukosäätimen lähettämät viestit perille.
Scansonicin toisen kaiuttimen päällä on periaatteessa samat säädöt kuin kaukosäätimessäkin.
Kirjahyllyyn tai seinälle asennettuna ne eivät ole kovin tarpeelliset, mutta työpöydällä kaiuttimien käyttö on niiden avulla näppärämpää kuin kaukosäätimellä.
Steljesin metallinen kaukosäädin on muovista Scansonicia vakuuttavamman tuntuinen kädessä ja näppäimet tunnokkaat. Näppäimet on myös aseteltu loogisemmin, sillä Scansonicissa esimerkiksi toistolähteiden näppäimet ovat hiukan hajallaan.
Scansonic on toisaalta mahdollista opettaa myös tottelemaan television kaukosäädintä.
Steljesin kaukosäätimessä on nollausnäppäin, jolla voi nollata taajuuskorjaimen ja äänenvoimakkuuden asetukset. Se on kätevä, koska kaiuttimissa ei ole mitään asteikkoa, josta voisi arvioida kokeilematta, kuinka kovalla äänenvoimakkuus on tai ovatko sävynsäädöt jonnekin päin kallellaan.
Scansonicin säätimessä taas on loudnessominaisuus, joka on tarpeen erityisesti hiljaa kuunnellessa. Silloin kaiuttimet korostavat bassoja ja diskanttiääniä verrattuna keskiääniin, jolloin kokonaistunnelma toistossa pysyy paremmin yllä hiljaakin kuunnellessa. Steljesin kaiuttimissa sama täytyy tehdä basson ja diskantin äänenvoimakkuuksia säätämällä, mikä on vaivalloisempaa mutta antaa suuremman säätövaran.
Toistossa eroja
Yleisesti Steljes NS3 -kaiuttimet ovat äänenväriltään lämpimät ja läsnäolevat. Ääni on kirkas ja selkeä.
Niiden äänentoisto pysyy koossa kohtuullisen suurillakin voimakkuuksilla. Basso pysyy täysille säädettynäkin maltillisissa rajoissa. Ne ovat erinomaiset telkkarin kaveriksi mutta kelpaavat melko vakavaan musiikinkuunteluunkin. Soundi on kaiuttimien kokoon nähden huomattavasti suurempi.
Scansonic S3:n äänessä pieni koko ja suljettu kotelo kuuluvat jonkin verran. Äänenpainetta ei irtoa niin paljon, eikä bassontoisto yllä kovin matalalle, joten kovimmat äänitehosteet kaipaavat subwooferia. Puheen, laulun ja kitaroiden taajuusalueilla huomaa lievää laatikkomaisuutta.
Televisioiden äänentoisto-ominaisuuksiin verrattuna Scansonicit kuitenkin laajentavat ja muhevoittavat äänentoistoa. Pienehkössä huoneessa tehokin riittää.
Yhteenveto
Vaikka testattavat kaiuttimet olivat paperilla melko vertailukelpoiset, osoittautuvat ne testissämme yllättävänkin eriluonteisiksi. Yhteisiä hyviä puolia niille ovat hyvät liitäntämahdollisuudet. Kumpiakin voi käyttää niin television, mobiililaitteiden kuin tietokoneenkin kanssa. Mikään ei estä liittämästä niitä myöskään vahvistimen RCA-ulostuloon.
Scansonicit ovat kooltaan ja teholtaan lähempänä työpöytäkaiutinta, kun taas Steljesit toimivat uskottavammin elokuvien ja musiikin tunnelmankohottajana.
Tehoeroa watteina on melko paljon, ja lisäksi Steljesit ottavat refleksikotelorakenteensa vuoksi koostaan ja tehostaan enemmän irti.
Steljes NS3:sta jää päällimmäiseksi tunne tyylillä ja ajatuksella valmistetuista kaiuttimista. Ne ovat tasapainoinen kokonaisuus niin ääneltään, muotoilultaan kuin käytettävyydeltäänkin.
Scansonicien etu on kätevän pieni koko. Ne ovat parhaimmillaan erityisesti pienemmässä katselutilassa, työpöydällä ja ahtaammassa kirjahyllyssä.
Kommentit (1)