Vertailussa langattomat vastamelukuulokkeet

Ympäristömme on täynnä ääniä, joista osa häiritsee ja osa on jopa haitaksi.
Langattomat vastamelukuulokkeet ovat ratkaisu niin musiikista nauttimisen kuin yleisen hyvinvoinninkin parantamiseksi.
Testasimme neljä erilaista kuulokemallia, joilla arkipäivän sekameteliä saa hillittyä.

TESTISSÄ:
Bose QuietComfort 35
Fiil Diva Pro
Sennheiser Momentum Wireless
Sony MDR-1000X

Langattomat vastamelukuulokkeet ovat enenevässä määrin nostaneet suosiotaan kuulokemarkkinoilla, sillä musiikinkuuntelija hyötyy niiden monipuolisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta useammallakin eri tavalla. Niiden parhaimmat puolet tulevat ilmi esimerkiksi älylaitteen kumppanina vaihtuvissa ympäristöissä, oli kyse sitten ulkoilusta, matkustamisesta tai toimistotyöskentelystä.

Nykyään mukana on myös terveysaspekti,sillä taustamelun haittavaikutuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ylimääräiseen ja pitemmän päälle häiritsevään hälyyn voi törmätä esimerkiksi kuntosaleilla ja avokonttoreissa. Näissä ympäristöissä vastamelukuulokkeet toimivat sekä perinteisinä korvakuulokkeina että kuulosuojaimina aktiivisen vastamelutekniikan ja passiivisen meluneston vuoksi. Tämä sekä suojelee kuulovauriolta että auttaa keskittymään omiin askareisiin.

Aktiivinen digitaalinen vastamelutoiminto lieventää melko sujuvasti matala- ja keskitaajuisia ympäristöääniä, esimerkiksi liikennevälineiden hurinoita, tärinöitä ja kohinoita. Tämä taas luo enemmän liikkumavaraa kuunneltavan musiikin äänenvärille ja dynamiikalle. Musiikki soi tasapainoisemmin myös hieman kevyemmällä yleisäänenvoimakkuudella, eivätkä ulkopuoliset äänet tunkeudu kilpailemaan kriittisimpien taajuuksien erottuvuudesta.

Kuulokkeet korvilla voisi periaatteessa viettää vaikka koko vuorokauden: niiden akunkesto riittää yhdellä latauksella kattamaan pitkäksikin venyvän päivän valveillaoloajan, puheluihin vastaaminen ja mobiililaitteen ohjaus onnistuu joko näppäimillä tai äänellä, ja Sonyn ja Fiilin tapauksessa ympäristöstä saa poimittua esimerkiksi juttelemaan tulevan työkaverin huikkauksen ilman, että ottaa luureja pois.

Eikä akun loppuminen sinänsä haittaa menoa, sillä kaikki testin kuulokkeet toimivat myös passiivitilassa mukana toimitettavalla plugijohdolla.

Äänenlaatu ei kylläkään aivan vastaa silloin enää aktiivitilan vahvistimen tarjoamaa tasoa, sillä ilman akkua kuulokkeet muuttuvat passiivisiksi.

Helposti käyttöön

Testattujen kuulokkeiden käyttöönotto kävi mutkattomasti kytkemällä ensin kuulokkeisiin virta sekä muodostamalla sitten kuulokkeista ja älylaitteista pari bluetooth-yhteyden avulla. Bosen ja Fiilin tapauksessa älypuhelimeen oli mahdollista ladata myös kuulokkeita ohjaava sovellus, jonka avulla voi hallita mediaa ja toimintoja sekä suorittaa ohjelmistopäivityksen.

Kun kuulokkeet ja älylaite olivat kertaalleen löytäneet toisensa, seuraava yhteys muodostui jatkossa takelteluitta. Tässäkin suhteessa tekniikka on kehittynyt käyttäjää paremmin palvelevaan suuntaan, sillä vielä muutama vuosi sitten bluetoothkuulokkeita ja puhelimia sai aina silloin tällöin olla parittamassa huomattavasti useammin.

Kuulokkeet korville aseteltaessa ennen musiikkisovelluksen käynnistämistä jokaisen mallin kohdalla ensivaikutelmaa sävytti erittäin selkeästi erottuva vastamelutoiminto, joka tuntui ikään kuin painavalta hiljaisuudelta, jota värittää hienovarainen kohina. Kohinan taso jäi kuitenkin kuunneltaessa varsinaisen musiikin alle matalillakin äänenvoimakkuuksilla, joten häiritseväksi sitä ei voi kutsua.

Ainoa hiukan pähkäilyä vaatinut puoli kuulokkeiden käytössä oli ohjainpainikkeiden ja niiden toimintojen sisäistäminen. Enemmän tai vähemmän pikkuruiset mekaaniset painikkeet kyllä toimivat moitteettomasti, mutta niiden etsiskely sormenpäillä johti kerran jos toisenkin virhepainalluksiin.

Fiilin tapauksessa kuulokekupista löytyvä hipaisuohjainpinta oli kyllä paperilla looginen, mutta käytännössä esimerkiksi äänenvoimakkuuden laskemista ja nostamista sai harjoitella muutamia kertoja ennen kuin se sujui halutulla tavalla.

Toisaalta kuulokkeet tarjoavat omalla tavallaan sopivan rajallisen määrän komentoja, joten peruskäyttäjä saanee niistä kopin melko nopeasti. Ja luonnollisestihan kaikkia toimintoja voi ohjata myös älylaitteesta, jolloin ainoa välttämätön namiska kuulokkeissa on oikeastaan vain virtakytkin.

Laatu kohdallaan

Lähtökohtaisesti äänenlaadullinen vaikutelma jokaisesta neljästä kuulokeparista oli hyvällä tavalla miellyttävän keskitasoinen. Pelkkä äänentoisto ei kuitenkaan ollut ainoa kriteeri kuulokkeiden laadun arvioinnissa – kokonaisvaikutelma muodostui paremminkin niiden ominaisuuksien ja suorituskyvyn summasta. Pienellä pyörittelyllä nelikosta erottuivat kuitenkin sopivat vaihtoehdot niin lenkkeilijälle kuin lentomatkustajallekin – ja jotain siltä väliltä.

Yleisen toteutuksensa suhteen kaikki mallit olivat turvallisesti sillä tasolla, mitä noin neljänsadan euron hintaisilta kuulokkeilta voisi yleisestikin odottaa. On toki otettava huomioon, että kuulokekuppien sisällä piilevät digitaaliprosessorit ja niissä käytetty teknologia muodostavat oman, merkittävän osansa hinnasta, mikä taas on jossain määrin pois esimerkiksi materiaaleihin liikenevästä budjetista.

Suurempaa aihetta kritiikille kunkin mallin kokonaisvaltaisessa toteutuksessa ei kuitenkaan varsinaisesti löytynyt.

Tavallaan kuulokkeiden väliset eroavaisuudet peruskäytössä olivat jopa yllättävän vähäisiä.

Tuntumaltaan Boset ja Sonyt olivat melko lähellä toisiaan, kun taas Sennheiserit ja Fiilit tarjosivat kumpainenkin selkeästi erilaisen kokemuksen.

Testin seniorit, Sennheiser Momentum Wirelessit erottuivat joukosta charmantin pelkistetyllä ulkoasullaan ja silkalla yksinkertaisuudellaan: niissä vastamelutoiminto on jatkuvasti päällä, eikä kuulokkeista löydy virtanäppäimen ohella muuta kuin yksinkertainen liukukytkin älylaitteen ohjaamiseen.

Vastaavasti viimeisimpänä markkinoille lasketut Fiil Diva Prot taas tarjoavat joukon parhaimmat lisäominaisuudet omintakeisessa paketissa. Niitä voisi tiukahkosti korvan päälle tulevan toteutuksensa ansiosta suositella myös hiukan rivakammin liikkuvalle käyttäjälle.

Bosen klassisesta QuietComfort 25 -mallista päivitetty tuore langaton 35-versio taas jatkaa edeltäjänsä määrittämällä laatulinjalla erittäin hyvällä istuvuudellaan ja taatun muhkealla Bose-saundillaan.

Niiden läheisin kilpakumppani löytyy Sonyn MDR-1000X-mallista, jossa muuten samankaltaiseen pakettiin on saatu sovitettua myös muun muassa liikennevälineissä hillittömän näppärä Ambient Sound -ympäristöäänitila, jonka avulla esimerkiksi kuulutuksiin voi kiinnittää huomiota ottamatta kuulokkeita pois korvilta.

Kuulokkeet kentällä

Testattujen kuulokkeiden vastamelutekniikat onnistuivat tavalla tai toisella hävittämään melko tehokkaasti kaikissa tapauksissa ympäristön matalia

ja alakeskiäänien taajuuksia. Hyvä osuus liikenteen kohinasta, voimakkaista tuulettimista, tasaisesta puheensorinasta sekä muusta staattisemmasta äänimassasta suodattui pois häiritsemästä kuuntelua.

Korkeampien ja monimutkaisempien taajuussisältöjen eristämisessä yksikään kuulokkeista ei selviytynyt aivan täysin, mikä on enemmänkin vastameluteknologian yleisen tason haaste eikä niinkään testiyksilöiden varsinainen vika.

Vaikka aktiivinen vastamelutekniikka toimikin kaikissa tapauksissa melko hyvin, on silti huomautettava, että erittäin kovaäänisiin ympäristöihin on syytä valita selkeästi enemmän kuulonsuojaus edellä toteutettuja ratkaisuja, kuten kuppikuulosuojaimia tai korvakäytävään työnnettäviä tulppamallisia in ear -kuulokkeita. Sen sijaan arkipäiväisemmässä ympäristössä vastamelukuulokkeet toimivat monin tavoin kuuloa ja miksei hermojakin säästävinä kapistuksina.

Virrankulutuksen suhteen kaikki kuulokkeet pitivät melko tarkkaan valmistajiensa antamat lupaukset, osan taipuessa jopa ilmoitettua parempaan suoritukseen. Akun tila oli lisäksi seurattavissa myös älylaitteen näytöltä, joten lataushetken saattoi suunnitella hyvissä ajoin ennakkoon tulevia tarpeita silmälläpitäen.

Mistä aktiivisessa vastamelutoiminnassa on kysymys?

Vastamelukuulokkeiden kehitys ja valmistus käynnistyi Yhdysvalloissa 1900-luvun puolivälissä.
Ja kuten äänentoiston historiassa usein, tarve vastameluteknologialle kumpusi aivan muualta kuin musiikkiteollisuudesta. Ensisijaisena tavoitteena oli parantaa helikopteri- ja lentokonepilottien kommunikointia meluisissa työympäristöissä. Tämä johti vastameluteknologian yksinkertaisten ja edelleen voimassa olevien perusperiaatteiden kehittymiseen.
Nykyisissä vastamelukuulokkeissa on yksi tai useampi mikrofoni ”kuuntelemassa” ympäristön melua, vastemelupiiri kääntämässä melun vaiheen sekä suodatin, joka syöttää vastavaiheista ympäristön melua kaiutinelementteihin. Näin melu ikään kuin kumoutuu ihmisen kuuloelimissä. Tämän lisäksi kuulokkeet sisältävät usein myös muuta aktiivielektroniikkaa sekä jonkinlaisen akun.
Meluneristyskykyä vahvistetaan passiivisesti myös kuulokkeiden suljetulla ja korvan peittävällä rakenteella. Yhdessä joko analogisen tai digitaalisen aktiivisen vastamelutoiminnon kanssa suljetut kuulokkeet pystyvätkin eristämään melko reilun kaistallisen ulkopuolisia taajuussisältöjä.

Tietoja ja Ominaisuuksia

Laitekohtaiset arviot:

Bose QuietComfort 35 – Klassikko uudistetussa kuosissa – AVPLUS SUOSITTELEE

Mahdollisesti yksi suosituimmista vastamelukuulokemalleista oli pitkään Bosen langallinen QuietComfort 25, joita ei voinut olla näkemättä urbaanissa vilinässä siellä ja täällä. Valmistaja on kuitenkin varustautunut myös nykyajan vaatimuksiin ja päivittänyt klassikkomallin langattomaksi tutuilla vanhoilla, mutta myös aivan uusilla ominaisuuksilla.

QuietComfort 35 on taattua mairean miellyttävää Bose-ääntä tarjoava vastamelukuuloke hiukan riisutuilla mutta yksinkertaisen toimivilla ominaisuuksilla. Hämmästyttävän hyvin käyttäjäänsä palveleva vastamelutoiminto on kuitenkin edelleen Bosen valttina.

Muun muassa ruostumattomasta teräksestä ja ylellisen tuntuisesta Alcantara-materiaalista valmistetut kuulokkeet istuvat päähän kuin tatti metsään. Testin muista malleista poiketen QuietComfort 35:t sopivat myös silmä- tai aurinkolaseja käyttäville oikein hyvin, sillä niiden pehmusteet ovat juuri sopivan pehmeät, jolloin sangat eivät puristu ohimoon epämiellyttävästi.

Kuulokkeiden vaikutelma on muutenkin sangen miellyttävä, ja jos niiden sinänsä muista poikkeamattomasta painosta ja koosta ei välitä, voi QuietComfortien kanssa vaipua huoletta vaikka unille ilman musiikkia. Tämä toimii erityisen hyvin esimerkiksi lentokoneessa.

Tämän testin kuulokkeista Bose on Fiilin ohella panostanut myös kuulokkeita ohjaavaan sovellukseen, joskin myös sitä Bosen kohdalla määrittelee lähinnä toimiva yksinkertaisuus. Sovellus näyttää kuulokkeiden yhteydet, akun tilan sekä toistettavan median, minkä lisäksi se osaa tarjota käyttäjälle käyttöjärjestelmäpäivitystä sekä tietoja ja ohjeita kuulokkeiden toiminnoista. Minimalistisella tavalla vetoavan sovelluksen varsinainen käyttö jää kuitenkin vähälle, koska musiikkia tulee usein selailtua suoraan esimerkiksi Spotifysta.

Yhdellä reilun parin tunnin latauksella QuietComfort 35:t soivat testissämme yli 21 tuntia, tunnin yli valmistajan ilmoituksen. Käyttökelpoiseksi osoittautui myös akun pikalataustoiminto, jolla saa noin vartin odottelulla kaksi ja puoli tuntia tehokasta kuunteluaikaa.

QuietComfort 35:stä on hankala olla pitämättä. Niiden erittäin sujuvasti pelaava vastamelutoiminto onnistuu aika-ajoin jopa yllättämään, kun esimerkiksi matkustaessa erilaisiin jyrähdyksiin reagoi lähinnä tunto- eikä kuuloaistin kautta. Ainoastaan testipäivälle sattunut kova tuuli sai ulkoillessa ympäristöhälyä keräävät mikrofonit paikoin menemään tukkoon, mutta niissä olosuhteissa oli muutenkin hankaluuksia keskittyä edes musiikkiin – vaikka sekin tosin onnistui, kiitos hyvien kuulokkeiden.

+ Loistava vastamelutoiminto
+ Sopivan muhkea mutta tarkka saundi
+ Pikalataustoiminto
– Rajatut ominaisuudet

Fiil Diva Pro – Moneen taipuva tulokas

Testin tuoreimmat kuulokkeet tulevat Kickstarterjoukkorahoituksella tukijansa etsineeltä Fiililtä, jonka Diva Pro -malli edustaa valmistajan kärkeä.

Diva Prot ovat loistava osoitus siitä, että yleisöä ja kuluttajia kuuntelemalla sekä yleisellä innovatiivisuudella voidaan tuoda markkinoille laitteita, jotka haastavat heittämällä rutinoituneiden valmistajien kaavamaiset ratkaisut.

Fiil onkin saanut mahdutettua testimme pienimpiin ja ainoisiin korvan päälle tuleviin kuulokkeisiin rutkasti muista poikkeavia toimintoja. Niihin voi muun muassa siirtää neljän gigan edestä omaa musiikkia, ja käyttää kuulokkeita siten ilman älylaitteen muistikapasiteetin rasittamista.

Lisäksi kuulokkeiden oheen on kehitetty varsin toimiva älypuhelinsovellus, jolla on helppo vaikuttaa kuulokkeiden toimintaan niin median kuin ominaisuuksienkin osalta. Sonyn ohella myös Fiileissä on ympäristöääniä kuunteleva, My Audio Filteriksi nimetty ominaisuus, jolla mikrofonien äänen voi kiepsauttaa toisin päin ja kuulla, mitä ympärillä tapahtuu kahdella eri tavalla. Lisäksi vastamelutoiminnolle on oma tilansa tuulisemmalle säälle.

Mukana on myös ennalta määrätty taajuuskorjaus, jonka voi kytkeä joko bassoa tai diskantteja korostavaan tilaan. Kaiken kukkuraksi sovelluksesta löytyy vielä kolmialueinen 3d-äänitila, jonka käyttö tosin jäi melko vähälle.

Paperilla Fiil Diva Pro on huiman 33 tunnin akunkestoltaan testimme malleista sitkein, mutta käytännössä hommassa on pienoinen juju: kaikki hienot lisäominaisuudet (vastamelutoimintoa lukuun ottamatta) pois kytkettynä bluetoothilla älypuhelimeen yhdistettynä kuulokkeet kertovatkin sovelluksessaan toistoajaksi vain 19 tuntia, joka tuplavarmistettunakin kutistui noin 13 tunniksi. Latausajaksi mittasimme kaksi ja puoli tuntia, kuten valmistaja ilmoittaa.

Korvan päälle tuleviksi kuulokkeiksi Fiilit tuntuivat käytössä yllättävän vähän puristavilta, mutta ne pysyivät silti hyvin paikallaan. Niinpä Diva Prot päässä voi liikehtiä hieman reippaamminkin. Sanottakoon kuitenkin, että silmä- ja aurinkolasien kanssa sankojen puristus tuntui kuitenkin pitemmän päälle hiukan epämiellyttävältä.

Äänenlaadullisesti Diva Prot eivät ehkä yltäneet testin muiden kuulokkeiden tasolle, mutta varsinaista moitittavaa toistossa ei kuitenkaan ollut. Vastamelutoiminto päällä esimerkiksi bussissa musiikkiin oli helppo ja mukava upota, vaikka bassoiltaan raskaamman ja spektriltään monisyisemmän menon tahdissa Fiilit joutuivatkin vähän pinnistelemään.

Kaiken kaikkiaan Diva Prot vievät testissä pisteet kotiin monipuolisimmilla ominaisuuksillaan, vaikka yleinen toteutus ja suorituskyky hiukan jäävätkin konkareiden mallien varjoon.

+ Innovatiivisuus
+ Monipuolisin ohjainsovellus
+ Sisäänrakennettu mediasoitin
– Akunkesto

Sennheiser Momentum Wireless – Tyylitietoisen valinta

Sennheiserin Momentum Wirelessien korvien ympärille tuleva versio on vertailumme pisimpään markkinoilla ollut kuulokemalli, mutta millään tapaa vanhentuneeksi sitä ei voi sanoa – pikemminkin päinvastoin. Siinä missä testin vertailukohdat ovat kestävyydestään ja yleisestä jämäkkyydestään huolimatta hiukan muovisen oloisia,

Sennheiserit luottavat jämptiin ruostumattomaan teräkseen sekä ajattomaan nahkaan. Ulkonäkönsä puolesta Momentum Wirelessit ovatkin testin sekä kestävimmän tuntuiset että tyylikkäimmät kuulokkeet.

Tyylikkyyden rinnalla niitä määrittelee myös yksinkertaisuus. Bosen ohella Sennheisereissä on vain virtapainike ja yksinkertainen kolmiasentoinen liukukytkin, joiden toimivuus on testin kärkiluokkaa.

Kärjessä on myös Momentum Wirelessien akunkesto, joka oli yhtäjaksoisessa kuuntelussa vastamelutila päällä testin pisin ja juuri kuten valmistaja ilmoittaa: kolmen tunnin latauksella musiikki soi yhteensä 22 tuntia.

Sointimaailmaltaan Sennheiserit ovat hillityn sävykkäät ja yksityiskohdiltaan rikkaahkot. Pyöreän ja tehostetulta vaikuttavan bassotoiston sijaan ne tarjoavat melko neutraalin ja alkuperäistä kunnioittavan näkemyksen musiikista kuin musiikista.
Esitys voi olla turboahdettua saundia kaipaavalle hieman vaisu mutta toisaalta palvelee kuulijaa pitkällä tähtäimellä, sillä toistossa ei ole minkäänlaisia kuunteluväsymystä aiheuttavia piirteitä.

Sen sijaan niin elegantilta kuin nahka ja teräs näyttävätkin, ne saattavat lämpimämmissä olosuhteissa käydä hiukan hiostaviksi.

Vaikka moni tekijä onkin Momentum Wirelesseissä kohdallaan, niistä puuttuu ehkä joitain käyttötarpeita palveleva säätövara. Esimerkiksi valmistajan NoiseGard-vastamelutoiminto on jatkuvasti päällä, eikä sitä voi kytkeä pois. Tässä mielessä Sennheiserit ovat testin vähiten mukautuvat kuulokkeet, vaikka ne toimivatkin moitteettomasti omalla rajallisella tavallaan.

Momentum Wirelessit ovat silti hyvä hankinta tyylikkäitä langattomia vastamelukuulokkeita kaipaavalle, sillä niistä löytyy hyvän suorituskyvyn ohella myös teknisesti ottaen kaikki tarpeellinen handsfree-toimintoineen ja bluetooth 4.0 -yhteyksineen.

Eikä testin kalleimman suositushinnan kannata vaikuttaa suoriltaan ostopäätökseen, sillä esimerkiksi Verkkokauppa.comista kuulokkeet saa reippaasti alle neljän sadan euron. Lisäksi kuulokkeista on saatavilla myös hiukan pienempi korvan päälle tuleva versio.

+ Elegantti ulkonäkö
+ Jämpti rakenne
+ Sävykäs toisto
– Ei säätövaraa

Sony MDR-1000X – Ympäristöäänet hallintaan – AVPLUS SUOSITTELEE

Sonyn näkemys langattomista bluetoothvastamelukuulokkeista mukailee melko samoja uria kuin kilpakumppani Bosella. Imitoinnista ei silti voi puhua, molemmissa kun on kuitenkin selkeitä eroavaisuuksiakin. Sonyn tapauksessa pitempi korsi jää näppeihin erityisesti hiukan pitemmälle vietyjen ominaisuuksien kohdalla.

MDR-1000X:t ovat monessa mielessä sopiva valinta vaihtelevissa ympäristöissä liikkuvalle käyttäjälle, sillä niiden avulla on helppo kiinnittää huomiota myös ympäristöön. Esimerkiksi juttelemaan tulevan työkaverin puheista on helppo päästä kärryille nopeasti viemällä käsi oikeanpuoleisen kuulokekupin pintaan, jolloin kuulokkeiden vastamelua keräävät mikrofonit kääntävät vaiheensa ja päästävät ympäristöäänen kaiutinelementteihin. Sama toimii vastaavasti esimerkiksi junassa kuulutuksien bongailuun, joskin suoriutuminen hiljaisemmasta äänestä käy hiukan epäselvemmin.

Toistonsa puolesta Sonyt ovat valmiit ja sopivat myös korkearesoluutiotoistoon, ja pakattukin ääni saa uutta pontta valmistajan DSEE HX -skaalauksesta, joka pyrkii palauttamaan pakkausvaiheessa hävinneet hienovaraisemmat vivahteet. Laadukkaasta signaalinsiirrosta kuulokkeissa huolehtii LDAC-bluetooth-yhteys, jonka avulla voi lähettää teoriassa noin kolminkertaisen määrän dataa verrattuna tavanomaiseen bluetooth-yhteyteen sitä tukevien laitteiden välillä.

Äänenlaatu MDR-1000X:ssä on miellyttävällä tavalla täsmällinen, avoin ja rasittamaton hiukan kovempaakin kuunnellessa. Ainoastaan paikoittainen yliyrittäminen bassopuolella tekee toistosta toisinaan hiukan hahmottoman, mutta toisaalta taas rehevän alakerran ansiosta kuulija pääsee nauttimaan myös matalista taajuuksista melko syväluotaavasti.

Käytössä MDR-1000X:t olivat miellyttävät, eivätkä nahkaiset korvatyynyt hiostaneet pitkienkään kuuntelusessioiden aikana. Käytön jälkeen kuulokkeet taittuvat näppärästi kasaan ja sujahtavat suojakoteloonsa.

Testissämme kuulokkeet soivat yhtäjaksoisesti noin 19,5 tuntia vastamelutoiminto päällä, mikä on puoli tuntia valmistajan ilmoittamaa aikaa vähemmän.

Vastaavasti lataukseen asetettuna täysin tyhjä akku tuli täysin täyteen varttituntia ilmoitettua latausaikaa sutjakammin, eli kolmessa tunnissa ja 45 minuutissa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että Sonyn Boselle heittämä haaste on kova. Äänenlaatuun liittyvien erojen paikantuessa lähinnä makuasioiden puolelle voidaan Sonyn katsoa voittavan kilpakumppaninsa lähinnä ominaisuuksien tasolla. Vaikka niitä ei aktiivisesti käyttäisikään, niiden olemassaolosta voi silti kuvitella hyötyvänsä arvaamattomissa tilanteissa.

+ Näppärä ympäristöäänten hallinta
+ Miellyttävä toisto ja käyttötuntuma
– Aavistuksen ahnas bassotoisto

Teksti: Heikki Kivelä, kuvat: Laitevalmistajat
Juttu on julkaistu aikaisemmin AVPlus-lehden näytenumerossa NN/2017