Norjan närkästyttävin rock 'n' roll -yhtye on vetänyt jälleen kerran ihonmyötäiset farmarit ylleen ja suunnannut kohti uusia vaaratilanteita. Vuodesta 1988 epäkorrektia punkrockiaan soittanut Turbonegro on voittanut puolelleen sekä MTV:n skeittipunkkarit että Jello Biafran, jonka mielestä kyseessä on "kaikkien aikojen tärkein eurooppalainen yhtye."
Toistuvista miehistönvaihdoksista kärsinyt yhtye palaa uutuuslevyllään juurilleen, mutta muuttuneena. Retrospektiosta kertoo levyn aloittava Chrome Ozone Creation – The Rock N Roll Machine Suite Part I, joka vuonna 2003 julkaistun Scandinavian Leather -albumin tavoin maalaa aor-henkisen intron jälkeen pätkän alpha denim recruits -joukkojen tarinaa ennen purkautumistaan levyn ensimmäiseen killeririffiin.
Levyllä on aiempaa enemmän syntetisaattoreita, ja tuntuu kuin yhtyeen entisen laulajan Hank Von Helvetin skientologia-kuviot olisivat jotenkin järjen- ja luonnonvastaisesti vuotaneet myös Turbonegron soundiin. Bändi on nojannut aina enemmän keskisormiin ja peräreikiin kuin huoliteltuun toteutukseen, mutta jokaiselta levyltä on aina löytynyt jokunen timanttinen kitarakuvio ja kertosäe. Happy-Tomin riffikäsi on taas kerran työntynyt muutamaan napakymppiin, joiden vuoksi levy kannattaakin kuunnella kaljatuopin ja liukuvoiteen avustamana.
Kommentit