Nykyaikaiset musiikin suoratoistopalvelut mahdollistavat pääsyn verkon valtaviin kappalekokoelmiin helposti ja nopeasti. Tutustuimme kolmeen suosittuun vaihtoehtoon.
Teksti: Heikki Kivelä /
Kuvat: Valmistajat & Pexels.com / Ruudunkaappaukset: Heikki Kivelä
Julkaistu AVPlus-lehdessä 4/2018.
Tapa jolla kulutamme musiikkia on muuttumassa. Fyysisten julkaisujen myynti on sakannut jo vuosia, ja viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2017 niiden osuus äänilevyjen kokonaismyynnistä oli enää vain 17 prosenttia. Laskua edellisvuoteen oli 25 prosenttia.
Toisaalta äänilevyjen kokonaismyynti kasvoi kahdeksan prosenttia vuodesta 2016 suoratoistopalveluiden vuoksi, ja nykyään noin joka viides suomalainen kuuntelee päivittäin musiikkinsa niiden maksullisten versioiden avulla.
Musiikkialalle ja varsinkin artisteille suoratoistopalveluiden korvauspolitiikka on kuitenkin näyttäytynyt hyvin problemaattisena. Suurimmat levy-yhtiöt ja suoratoistopalvelut neuvottelevat korvauksista usein tapauskohtaisesti, eivätkä sopimukset ole julkisia. Jotain osviittaa antaa kuitenkin internetissä kiertävä, erään suureksi indie-levy-yhtiöksi noin 200 miljoonan vuosittaisen toistokerran perusteella kutsutun toimijan julkisuuteen saattama tieto sille maksamista kappalekohtaisista korvauksista. Sen mukaan artistien omistamaksi itseään kutsuva Tidal maksaa yhden kappaleen toistamisesta 0,01089 euroa, Deezer vastaavasti 0,00529 euroa ja Spotify puolestaan 0,00336 euroa. Ja tämä siis levy-yhtiölle, joka taas maksaa summasta tietyn osan musiikin tekijälle.
Jos kaikki 1,1 miljoonaa suomalaista suoratoistopalveluiden maksullista tilaajaa kuuntelisi kerran jonkun kappaleen, Spotify korvaisi siitä tässä mallissa 3 704 euroa, Deezer 5 822 euroa ja Tidal 11 979 euroa.
Vaikka isoimmat levy-yhtiöt ja artistit ovatkin löytäneet keinoja selviytyä ja jopa vaurastua musiikin suoratoistopalveluiden korvauksilla, kaikkia malli ei silti täysin palvele. Pienempien artistien voi olla hankala saada tuotantoaan palveluihin ja varsinkin verkostoitua siellä. Ilman tarvittavaa näkyvyyttä mitä mainioinkin levy hukkuu miljoonien kappaleiden joukkoon. Myös levykaupat kärsivät, sillä valtavirtakuluttajat eivät koe fyysistä äänilevyä enää tarpeellisena hankintana. Toisaalta ainakin osa nykyisistä kivijalkalevykaupoista toimii esimerkiksi valtavirrasta poikkeavien musiikkityylien erikoispuoteina, joten pienemmässä mittakaavassa kauppa käy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Silti striimauspalveluiden yleistyminen ja kasvu tullee vielä vaikuttamaan ennalta-arvaamattomasti kaikkiin niin musiikin tekijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Ei olekaan juuri viikkoa, ettei uutiskynnystä jo Suomessakin ylitä joku striimauspalveluihin liittyvä käänne. Tätä artikkelia kirjoittaessa uutisoitiin muun muassa Spotifyn ryhtyneen karsimaan suosituksistaan ja soittolistoiltaan vihamieliseksi koettua sisältöä. Toisaalla taas kohistiin Tidalin jatkuvasta taloudellisesta ahdingosta. Norjalaisen Dagens Næringsliv -lehden mukaan palvelu ei ole kyennyt puoleen vuoteen maksamaan rojalteja kolmelle isoimmalle levy-yhtiöasiakkaalleen. Tidal kiistää väitteet.
Myös tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta, kun ylivoimaisesti maailman suosituin suoratoistopalvelu YouTube on avaamassa oman maksullisen musiikkipalvelunsa toukokuun lopussa ensin viidessä maassa ja internetjätti Googlen mukaan pian myös muualla, Suomi mukaan lukien. Kun tämä tieto julkaistiin toukokuun puolivälissä, hiljattain New Yorkin pörssiin listautuneen Spotifyn osakekurssi lähti laskuun.
Relevantti kysymys onkin se, voiko suoratoistopalveluihin luottaa. Ne tarjoavat tällä hetkellä huikean määrän musiikkia ja erilaisia lisäpalveluita, joihin asiakkaan on helppo kiintyä. Mutta jos palvelu päättääkin yhtäkkiä lopettaa, kaikki vuosien saatossa luodut soittolistat, virtuaaliset levyhyllyt ja suosikki-podcastit menevät sen sileän tien. Äänilevyn ostaessasi saat sen kuitenkin omaksesi, mutta virtuaalimaailmassa kaikki data kuuluu palveluntarjoajalle. Ja dataahan suoratoistopalvelut keräävät myös käyttäjiltä, mikä osaltaan saattaa myös osoittautua ongelmalliseksi tietoturvan kannalta.
Liian kyyniseksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä. Parhaimmillaan musiikin suoratoistopalvelut ovat oivallinen tapa tutustua uuteen musiikkiin, etsiä ja löytää vanhoja klassikoita sekä antaa arjen hiljaisten hetkien täyttyä yllättävilläkin kappalevalinnoilla. Ne ovat myös ilahduttavan helppoja käyttää, eikä musiikin soimaan saaminen vaadi kuin muutaman hipaisun.
Tietokonesovellusten näkymät ovat melko identtiset. Koruttomin niistä on Deezer (vasemmalla) johtuen osin siitä, että ohjelmisto on vasta beta-vaiheessa ja päivittynee huomattavasti lähiaikoina. Spotifyn (keskellä) yleiskatsauksessa tilaa saavat enemmän kuratoidut soittolistat, kun taas Tidal (oikealla) tarjoaa kuunneltavaksi myös yksittäisiä kappaleita uutuuksien joukosta.
Samanlaisia erilaisia
Valitsimme vertailuumme kolme Suomessa saatavilla olevaa musiikin suoratoistopalvelua, Deezerin, Spotifyn ja Tidalin, joista jokainen toimii sekä tietokoneella että mobiililaitteilla. Palveluista Deezer ja Spotify ovat melko hyvin suomalaiskäyttäjille optimoituja, sillä niistä paitsi löytyy kattavasti kotimaista musiikkia sitä myös tuodaan selvästi esiin. Tidal puolestaan ei niinkään optimoi nostojaan käyttäjän kansallisuuden perusteella, eikä sovellus myöskään ole saatavilla suomeksi.
Jokainen palveluista tarjoaa miljoonista kappaleistaan koostettuja valmiita soittolistoja käyttäjän fiiliksen mukaan muun muassa rentoutumiseen, juhlintaan, romanttisiin hetkiin, keskittymiseen, ruokailuun ja niin edelleen.
Sovellukset osaavat myös suositella uutta musiikkia jo kuunnellun perusteella. Lisäksi artisteja seuraamalla pysyy kartalla heidän julkaisuistaan. Esimerkiksi Spotifyssa ja Tidalissa monilla suosituilla artisteilla on eräänlaiset omat kanavansa.
Käyttäjä voi myös kartuttaa omaa virtuaalista levyhyllyään tallentamalla suosikkilevynsä omaksi kirjastokseen. Luonnollisesti myös omien soittolistojen luominen onnistuu. Soittolistat ja levyt voi maksullisissa versioissa myös tallentaa sovelluksen muistiin, jolloin niiden kuuntelu onnistuu myös ilman verkkoyhteyttä.
Palvelut ovat myös vahvasti linkittyneitä sosiaaliseen mediaan, ja kuunneltuja kappaleita ja soittolistoja on mahdollisuus jakaa esimerkiksi Facebookiin. Lisäksi Spotifyssa on mahdollisuus kaveerata muiden käyttäjien kanssa ja tarkkailla heidän kuuntelemiaan kappaleita (jos käyttäjä on kytkenyt kappalejaon päälle). Tämäkin on yksi tapa löytää uutta musiikkia.
Hintojen perusteella palveluiden perusversiot ovat tasaväkisiä, ja jokaisen saa käyttöönsä kympillä kuussa. Palvelusta maksetaan kuukausittain joko luottokortilla tai PayPalilla, joskin Deezer hyväksyy maksutavaksi myös Klarna-laskun. Kaikkiin palveluihin on saatavilla myös lahjakortteja.
Keskeisimmin palvelut eroavat toisistaan sovellusten käyttöliittymien, lisäpalveluiden, musiikkivarantojen sekä äänenlaadun teknisten seikkojen saralla. Yleisellä tasolla erot eivät kuitenkaan ole valtavia, sillä sovellukset ovat kaikin puolin helppokäyttöisiä, lisäpalvelut tarpeellisuudeltaan vaihtelevia, kappalemäärät eivät suoraan kerro mitään, ja äänenlaatukin välttää pääsääntöisesti kaikissa tapauksissa.
Deezerin (vasemmalla) mobiilisovelluksessa oman musiikkimaun mukaan räätälöidyn Flow-listan saa soimaan heti ensimmäisestä näkymästä. Spotify (keskellä) ja Tidal (oikealla) taas mainostavat soittolistoja. Sovellusten valikot löytyvät loogisesti ruudun alalaidasta.
TUOTEKOHTAISET ARVIOT:
Deezer: Yksinkertainen ja toimiva
Ilmaisversio: Kyllä (mainoksia & rajoitetut ominaisuudet)
Kokeilujakso: Premium+ 30 pv ilmaiseksi
Kestotilauksen hinta/kk: Premium+ 9,99 €, Family 14,99 €, HiFi 19,99 €
Kappalemäärä: Noin 53 miljoonaa
Äänenlaatu: Vakio 128 kbps, Tarkka 320 kbps, HiFi 1 411 kbps FLAC
Ranskalainen Deezer on kasvattanut osuuttaan reippaasti musiikin suoratoistopalveluiden joukossa. Se on saatavilla suomen kielellä, ja palvelu sisältää myös runsaasti kotimaista musiikkia.
Käyttöönoton yhteydessä sovellus kartuttaa tilaajansa musiikkimieltymyksiä, joiden perusteella räätälöity Flow-lista rakentuu tuttujen artistien pohjalta. Tutustu-kohta taas tarjoaa erilaisia musiikkigenrejä ja tunnelmia, joista voi valita tilanteeseen sopivaa kuunneltavaa. Lisäksi sovelluksessa on Mix-kokoelmalistoja, joita tosin joutui hiukan etsimään valikoista. Tämä johtunee siitä, että erityisesti Deezerin työpöytäversio on vielä beta-vaiheessa mutta kehittynee pitemmälle lähitulevaisuudessa.
Myös Deezerillä on omaa eksklusiivista sisältöään, joskin se edusti kansainvälistä musiikkikenttää. Muuta kuin musiikkia -kohdasta löytyi testimme aikana vain jalkapalloa, tarkemmin ottaen futislauluja.
Palvelun HiFi-tilaus maksaa tuplasti enemmän mutta tarjoaa käyttäjälle häviötöntä äänenlaatua flac-tiedostomuodossa. Deezerin toistovoimakkuus oli himpun hiljaisempi kuin muilla, mutta käytännössä asialla ei ole juuri merkitystä. Family-tilaukseen puolestaan voi sisällyttää kuusi eri käyttäjää, Spotifyn ja Tidalin viiden sijaan.
Kappaleista ja artisteista sovellus kertoo perustiedot.
Yksinkertainen käyttää
Paljon kotimaista musiikkia
Hyvät tilausvaihtoehdot
Tidal: Hifistin valinta
Ilmaisversio: Ei
Kokeilujakso: Kaikki tilaukset 30 pv ilmaiseksi
Kestotilauksen hinta/kk: Standardi 9,99€, Family 14,99€, Hifi 19,99€, Hifi Family 29,99€
Kappalemäärä: Noin 55 miljoonaa
Äänenlaatu: Vakio 256 kbps (AAC), Premium 320 kbps (AAC), HiFi 1 411 kbps (FLAC/ALAC), Masters (96 kHz / 24 bit MQA)
Tidal on palveluista selkeimmin hifi-ihmisten valinta, sillä jo tilausta luodessa yhteensopivissa laitealustoissa vilahtelee useita highend-merkkejä. Hifi-tilauksella sovellus striimaa flac- ja alac-tiedostoja, ja palvelusta löytyy myös tällä hetkellä noin 30 000 kappaletta korkean resoluution mqa-muodossa. Voi olla, että albumien mqa-versiot on masteroitu hiukan eri tavalla, mutta eron muihin kyllä huomaa yllättävän selvästi yleisen resoluution syventymisenä ja musiikin taajuuskaistan ääripäiden skarppiutena. Äänenlaatu onkin ylivoimaisesti paras yhteenkään muuhun striimauspalveluun verrattuna.
Tidal kertoo myös kappaleen taustoista laajimmin tekijätietoineen. Palvelussa on mukana myös musiikkivideoita, lyhytelokuvia sekä dokumentteja. Soittolistat taas ovat artistien, median edustajien, erilaisten kulttuuripersoonien ynnä muiden kuratoimia.
Tidalin työpöytänäkymän ahtaudesta tulee tavallaan hauska levykauppafiilis, kun esillä on runsaasti levynkansia pelkkien soittolistakuvitusten sijaan. Sovelluksen some-integraatio ei ole yhtä alleviivattu kuin muilla, mikä tavallaan lisää keskittymistä pelkästään musiikkiin.
Hiukan korkeammassa hinnassa lämmittää äänenlaadun lisäksi se, että siitä menee muihin nähden isompi osa suoraan musiikin tekijöille.
Paljon kansainvälistä tarjontaa
Ylivoimainen äänenlaatu
Runsaasti extrasisältöä
Spotify: Selvästi suosituin
Ilmaisversio: Kyllä (mainoksia & rajoitetut ominaisuudet)
Kokeilujakso: Premium 0,99 € / 3 kk
Kestotilauksen hinta/kk: Premium 9,99€, Perhe 14,99€, Opiskelija 4,99 €
Kappalemäärä: Noin 30 miljoonaa
Äänenlaatu: Vakio 96–160 kbps (Ogg Vorbis/AAC), Paras 320 kbps (Ogg Vorbis/AAC)
Spotify on musiikin suoratoistopalveluiden jättiläinen 159 miljoonalla käyttäjällään, ja se näkyy viimeisen päälle mietittynä käyttökokemuksena. Heti kun sovelluksen avaa, ruudulle ponnahtaa selvällä suomella selitettyjä soittolistoja ja kuunneltavaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Lisäksi sovellus tarjoaa muun muassa podcast-ohjelmia suomeksi ja ruotsiksi.
Spotifyn algoritmi osaa yhdistellä esittäjiä ja tyylejä toisiinsa luontevasti, joten tuttuja artisteja kuuntelemalla soittolistoille alkaa pian kertyä myös hiukan tuntemattomampia mutta genreittäin istuvia kappaleita. Kerran viikossa päivittyvä, henkilökohtainen Viikon suositukset -soittolista sisältää 30 kappaletta pohjautuen käyttäjän kuuntelutottumuksiin.
Spotifyn kappalevalikoima on muita rajallisempi osin siksi, että kaikki artistit eivät ole toistaiseksi halunneet lisätä tuotantoaan palveluun. Silti etenkin valtavirtamusiikin puolella jopa megaluokan artistit alkavat hiljalleen listautua mukaan.
Deezeristä ja Tidalista poiketen Spotify ei ole vielä tuonut yleisesti saataville hifi-tilausta, mutta Premium-version laadulla peruskuuntelut käyvät moitteettomasti. Lisäksi palvelu suosii opiskelijoita, jotka saavat asianmukaisen todistuksen esittäessään Premium-tilauksen vain vitosella.
Helppo käyttökokemus
Hyvä mukautuvaisuus
Muutakin kuin musiikkia
YHTEENVETO
Kannattaa kokeilla!
Olipa musiikin suoratoistopalveluista mitä mieltä tahansa, niiden kokeilu kuitenkin kannattaa jo pelkästään uuden musiikin löytämisen vuoksi. Palveluiden perusversioiden 10 euron kuukausimaksulla musiikkia saa kuunnella vaikka vuorokauden ympäri keskeytyksettä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin, kunhan taskusta löytyy älylaite ja siihen kytkettävät kuulokkeet.
Jokaista palvelua voi lisäksi käyttää myös ilmaiseksi, tosin rajoitetusti: Deezerin ja Spotifyn ilmaisversioissa on mukana mainoksia ja vähemmän ominaisuuksia, kun taas Tidal tarjoaa ilmaiseksi vain 30 päivän rajoituksettoman kokeilujakson.
Palvelut toimivat kokeilussamme moitteettomasti, ja niistä jokainen on käyttötarkoitukseensa periaatteessa ihan yhtä hyvä. Kolmikosta Deezeriä voi kuitenkin suositella käyttäjälle, jolle riittää pelkkä musiikki ilman tarpeettomia lisäominaisuuksia. Spotify taas on ominaisuuksiltaan joukon monipuolisin ja erittäin hyvin suomalaiselle käyttäjälle optimoitu. Tidal puolestaan avartaa musiikillista horisonttia niin diversiteetin kuin parhaimman mahdollisen äänenlaadunkin saralla.
Kommentit