Kun edellisessä elämässä yritin tutustua minulle suositeltuun I Love You, Honeybear -albumiin, ymmärsin älyllis-esteettisesti mistä marimekkopaitainen nuoriso innostuu Father John Mistyssä, vaikka oma matkani kaatui nopeasti miehen pikkunäppäriin sanoituksiin. Jos olisin ollut vaikka vain kymmenen vuotta lähempänä
täysi-ikäisyyden rajapyykkiä, olisi tämän amerikkalaisen laulaja–lauluntekijän itsetiedostava sanailu varmasti säväyttänyt jotain karvaa rupisessa astraaliruumiissani, mutta nykyinen korvani kaipaa jotain vähemmän näyttämisenhaluista.
Father John Mistyn uusin albumi kuitenkin pehmentää suhtautumistani. Mitä radiokelpoiseen nuorisomusiikkiin tulee, voisi kuulija olla huomattavasti kelvottomammissakin käsissä. Jo ensimmäisestä kappaleesta lähtien on selvää, että yhtyeen harmoninen kudos on paljosta velkaa John Lennonin koulukunnan laulunkirjoitusperinteelle. Ja jos kriitikkonne jostain pitää, on se Lennonin John.
Velka ei kuitenkaan kasva konkurssirajoille saakka, ja Mistyn ulosannissa on modernia uhmakkuutta, joka löytää myös finessiä ilman keskenkasvuista briljeerausta. God’s Favourite Customer soi hienosti ja osoittaa, että maailmassa on vielä tilaa sävelletylle ja lauletulle populaarimusiikille, joka ei tulvaveden kaltaisesti valu matalimmasta raosta pois, vaan pyrkii yllättämään sekä kuulijan että taiteilijan itsensä.
Jemo Kettunen
Kommentit