Kotimainen Sound Factor otti vastikään valikoimiinsa Mytekin da-muuntimet ja muut laitteet. Ne ovat keränneet maailmalla sen verran positiivisia arvioita, että päätimme ottaa saman tien kokeiluun malliston edullisimman Liberty DAC:in.

Teksti: Joni Nikkola / Kuvat: AVPlus-toimitus
Artikkeli on julkaistu AVPlus-numerossa 5/2018

Kuuntelemme musiikkimme nykyään lähes yksinomaan digitaalisessa muodossa, kuten tiedostoina tai cd-levyinä. Poikkeuksen tekevät yksinomaan vinyyleihin tai kasetteihin luottavat analogipuristit, joita todennäköisesti on suhteessa melko harvassa.

Kuten kaikessa äänentoistossa myös digitaalisessa laitteilla on paljon merkitystä. Jos äänenlaatu kuulostaa valjulta vielä laadukkaiden kaiuttimien ja vahvistimen oston jälkeenkin, kunnollinen da-muunnin saattaa vaikuttaa kokonaisuuteen yllättävän paljon. Se muuntaa digitaalisen äänisignaalin analogiseen, esimerkiksi kaiuttimien tai kuulokkeiden ymmärtämään muotoon.

Sellainen löytyy sisäänrakennettuna paitsi cd-soittimien tai verkkotoistimien tapaisista hifituotteista myös arkisemmista laitteista, kuten tietokoneista ja älypuhelimista – ainakin jos niissä on analoginen lähtöliitäntä. Usein tämä laitteiden kuorien sisään piilotettu piiri jää vähälle huomiolle. Kuitenkin kehnolaatuinen da-muunnin saattaa usein olla signaalitiellä pullonkaula, joka estää myös muuta laitteistoa valuttamasta korviimme hunajaa.

Vaikka esimerkiksi tuhannen euron vahvistimessa yleensä on jo kohtuullisen laadukas da-muunnin, siinä ei tietenkään ole tonnin da-muunninta. Otimme testiin yhden sellaisen.

Pelkistetyssä etupaneelissa on havainnolliset ledit, kuulokeliitäntä sekä virtapainikkeena ja toistolähteen valitsimenakin toimiva äänenvoimakkuuden säätöpyörä.

Mikä Mytek?

Mytekin laitteita ei ole ollut ennen tätä kesää saatavilla Suomesta. Kyseessä on vuonna 1992 perustettu yhdysvaltalainen yritys, joka valmistaa audiolaitteita hifi- ja ammattikäyttöön.

Mytek keskittyi parikymmentä ensimmäistä vuottaan ääniammattilaisille suunnattuihin studiolaitteisiin mutta laajensi vuonna 2011 valikoimaansa hifipuolelle. Kuluttajatuotteisiin kuuluu da-muuntimia, vahvistimia ja kuulokevahvistimia. Ammattilaisille taas on tarjolla niiden lisäksi esimerkiksi ad-muuntimia, sanakelloja ja konverttereita. Yhtiön pääkonttori sijaitsee New Yorkissa, mutta tuotteet valmistetaan Varsovan lähellä Puolassa.

Otimme valikoimista kokeiltavaksemme Liberty DAC:in, joka on hieman riisutumpi, kolmasosan kapeampi ja puolta edullisempi versio yhtiön aikaisemmin myynnissä olleesta Brooklyn DAC:ista ja tuoreemmasta Brooklyn+ DAC:ista. Nämä mallit kuuluvat sekä hifi- että studiomallistoon. Manhattan on puolestaan valmistajan kuluttajille suunnattujen da-muuntimien lippulaivamalli.

Käytännössä testaamamme Liberty yhdistää Brooklyn-mallin ESS9018K2M-piirin Brooklyn+-mallin antoasteeseen. Se tekee Libertystä myös varsin kiinnostavan, sillä siinä missä Brooklyn+ DAC maksaa 2 195 euroa, Liberty maksaa 995 euroa. Sekään ei ole aivan pieni hinta, mutta kuitenkin tavikselle saavutettavampi.

Jostain on ymmärrettävästi luovuttu. Koon lisäksi Libertyn näkyvimmät muutokset Brooklyneihin on näytön vaihtuminen riviin led-valoja sekä kapeampi koko. Libertystä puuttuu myös analoginen sisääntulo ja vinyylisoittimen phono-sisääntulo. Äänenvoimakkuuden säätö tapahtuu ainoastaan digitaalisesti, kun Brooklyneissä on analoginenkin vaihtoehto. Kuulokelähtö on balansoimaton. Libertyssä ei ole liitäntää ulkoiselle sanakellolle, mikä voi olla monille ääniammattilaisille kynnyskysymys. Kaukosäädin myös puuttuu, ja säätämisestä innostuneiden harmiksi Libertyssä ei ole valittavia suotimia. Eroavaisuuksia siis on, mutta monet niistä eivät ole kotikäytössä välttämättömiä. Tutkitaanpa siis, onko tuloksena laiha kompromissi.

Kompaktista takapaneelista paljastuu monipuoliset digisisääntulot. Analogiset lähdöt ovat balansoituina ja balansoimattomina. Kiinnostavana yksityiskohtana laitteessa on vaihtovirtaliitännän lisäksi 12 voltin liitäntä erilliselle muuntajalle.

Jämäkkää tekoa

Ensimmäinen huomio Liberty DAC:ista on, että se vaikuttaa jämäkkätekoiselta. Kotelo on metallia, ja myös etulevy on tukevan tuntuinen. Laitteen päällä on M-muotoon poratut jäähdytysreiät, mikä on valmistajan tavaramerkki. Mittojensa puolesta Liberty DAC kulkee mukavasti vaikka matkatavaroissa, vaikka ei aivan mobiiliystävällisin olekaan.

Laite on sen verran näppärästi pakattu, että sen paketista kaivamiseen, virtajohtojen kiinnittämiseen ja pöydälle sijoittamiseen menee noin minuutti. Käyttöopas on reilun kokoinen ja suurella fontilla painettu, joten sitä ei tarvitse pitää asennustoimenpiteiden aikana aivan nenän vieressä. Oppaan tavaaminen tosin vaatii englannin kielen taidon.

Etupaneelissa on kuulokeliitäntä sekä rivi led-ilmaisimia. Niistä ensimmäinen kertoo eri väreillä, toistetaanko pcm-, dsd- vai mqa-tiedostoa ja jopa ilmoittaa eri värillä, jos mqa-tiedosto on artistin tai tuottajan hyväksymä. Samainen valo ilmaisee, jos laite on valmiustilassa. Loput led-ilmaisimet kertovat, mikä toistolähde on milloinkin käytössä. Valojen vieressä oikeanpuoleisimpana on äänenvoimakkuuden säädin, jota painamalla voi myös valita toistolähteen. Se toimii volyyminamiskan lisäksi virtapainikkeena.

Takapaneelista löytyy liitäntä 240 voltin virtajohdolle sekä 12 voltin virtalähteelle tai akulle. Valmistajan mukaan ääneen on mahdollista saada lisäparannusta hankkimalla laitteen sisäistä 30 watin virtalähdettä järeämmän ulkoisen virtalähteen, mieluusti 5–10-kertaa tehokkaamman.

Kaikki sisääntulot ovat digitaalisia. Parhaimpaan bittisyvyyteen ja resoluutioon päästään usb-liitännällä, joka tukee toistoa pcm-muotoisena parhaimmillaan 32 bitin ja 384 kilohertsin laadulla ja dsd-toistoa 256-kertaisella laadulla. Koaksiaaliset liitännät, optinen liitäntä ja aes/ebu taas pystyvät 24 bittiin ja 192 kilohertsiin. Niissä on käytössä DoP dsd 64-kertaisella laadulla. Dynaamiseksi alueeksi valmistaja ilmoittaa mojovat 127 desibeliä.

Mytek Liberty tukee myös mqa-suoratoistoa, joka on käytössä esimerkiksi Tidal-suoratoistopalvelun laadukkaimmassa Masters-tasoisessa materiaalissa. Lisäksi laite tukee Roon-ohjelmistoa, jolla pystyy hallitsemaan useita digitoistolähteitä ja etsimään esimerkiksi omalta verkkolevyltä ja suoratoistopalveluista kappaleita tavallista monipuolisemmin.

Mytekin hallintasovelluksella voi muun muassa päivittää laiteohjelmiston, valita sisääntulon ja muuttaa ledien värejä. Peruskäyttö kuitenkin sujuu ilman sovellustakin.

Ohjelmisto

Mytekin kotisivuilta on ladattavissa ajuri ja Mytek Control Panel -ohjausohjelmisto Windows- ja macOS-käyttöjärjestelmille. Windows-koneille suositellaan ensin Mytekin sivulta löytyvän usb 2.0 -ajurin asentamista, jolloin itse ohjelmiston asennuksen pitäisi olla kivuttomampaa. Mac-tietokone tunnistaa laitteen ilman erillistä usb 2.0 -ajurin asentamista.

Mytek Control Panel -ohjelmasta pystyy tarkistamaan laiteohjelmiston version ja tarvittaessa päivittämään sen. Päivitys ei suju täysin automaattisesti ohjelman kautta, sillä päivitystiedosto täytyy ladata itse selaimen kautta ja avata sen jälkeen sovelluksessa.

Sama sovellus on käytössä muillakin Mytekin nykymalliston da-muuntimilla, mutta alareunassa olevat ominaisuudet vaihtelevat mallista riippuen. Käytännössä kuuntelukäytössä tarvittavat ominaisuudet hoituvat näppärämmin laitteen etupaneelista, joten sovellus on lähinnä tarpeen päivitysten tekemiseen ja harvoin tarvittavien asetusten ruuvaamiseen.

Käyttö on suoraviivaista laitteen yksinkertaisen käyttöliittymän ansiosta. Jos muunninta käyttää esimerkiksi tietokoneen kaverina työpöydällä, se on joka tapauksessa käden ulottuvilla. Silloin kaukosäätimen puuttuminen ei ole ongelma. Jos suunnitelmissa taas on käyttää laitetta esimerkiksi stereoiden yhteydessä, niin toistolähteen vaihtaminen vaikkapa televisiosta cd-soittimeen on hieman vaivalloisempaa.

Estradi kuuluu musiikille

Tiedättekö sen ääni- ja valomiehen, joka on tehnyt pohjatyöt jo valmiiksi, tekee hommat ammattitaidolla ja tietää mikä toimii ja millä on merkitystä? Se tietää, että parasta jälkeä syntyy silloin, kun soundi on timanttia ja kun rytmiryhmä soi yhteen millintarkasti. Niin, ehkä ette tiedä. Samalla tavoin kuin ammattitaitoisen äänimiehen, myöskään da-muuntimen tehtävä ei ole tuoda mitään soundiin eikä heilua lavalla tuulettamassa. Se raivaa vain esteet hyvän soundin tieltä ja myhäilee tiskin takana, kun bändillä ja yleisöllä on kivaa. Ehkä satunnainen rokkipoliisi näyttää peukkua ja bändi taputtaa selkään keikan jälkeen.

Sillä tavoin toimii myös Liberty DAC. Toisto on vaivattoman kuuloista, eikä sitä häiritse laitteesta itsestään peräisin olevat häiriöäänet, kohinat tai säröt. Hiljaisten kohtien hiljaisuus on suorastaan huumaavaa.

Toisinaan digilaitteille ominaista karheutta ja sähäkkyyttä diskanttialueella ei ole havaittavissa. Ylärekisteri tarjoillaan nautinnollisella tarkkuudella ja selkeydellä, mutta kuitenkin pyöreästi. Diskanttipuolella on myös runsaasti ilmavuutta.

Keskialueelta ei voi poimia mitään erityisiä sweet spoteja, niin kuin ei pitäisikään. Se toistuu vaivattomasti, dynaamisesti ja yksityiskohtaisesti, eikä ruuhkaisemmassakaan materiaalissa lopu tila kesken. Äänikuva on leveä, syvä ja ilmava. Tavallisesti bassontoiston koetinkivenä käytetty Massive Attackin Angel on harvoin jos koskaan soinut yhtä puhtaasti, hallitusti ja vaivattomasti.

Vertasimme laitetta lyhyesti myös noin 300 euron hintaiseen puoliammattilaistason Focusrite Saffire Pro 24 -äänikorttiin. Siihen verrattuna dynamiikassa on enemmän varaa, basso on puhtaampi sekä tarkempi ja kaiken kaikkiaan toisto on puhtaampaa ja pinnistelemättömämpää. Huomattavin ero on kuitenkin erottelevuudessa ja ylärekisterin raikkaudessa. Mytekiin verrattuna Focusrite antaa vaikutelman joka suhteessa pienemmässä tilasta.

Hienoa on sekin, että jo edullisillakin kuulokkeilla äänessä huomaa merkittävän eron parempaan suuntaan.

YHTEENVETO

Järkyttävän hyvää ääntä helposti

Vaikka Mytek Liberty on periaatteen tasolla kompromissi, se ei tunnu tai kuulosta siltä. Mikään ei ole hyvän äänen tiellä – sen enempää käytettävyys kuin äänentoistolliset puutteet. Jos Brooklyn+ DAC runsaine sääntöineen on Michelin-ravintolan a la carte -menu, Liberty on samaisen keittiön suosittelema annos. Sen voi luottaa olevan hyvää, vaikka hanhenmaksapalleroiden ja kastiketippojen sijaintiin lautasella ei pääsisikään vaikuttamaan. Ja monet mieluummin luottavat kokin ammattitaitoon.

Kodin viihdekeskukseksi Libertystä ei välttämättä ole kaukosäätimen ja analogisten sisääntulojen puutteen vuoksi. Täysin digitaaliseen ääneen luottavaan kotiin analogiliitäntöjä ei kaipaakaan, eivätkä ne oletusarvoisesti kuulu daciin. Kaiken kaikkiaan Liberty DAC on äänenlaadultaan vakuuttava lisä da-muuntimien markkinoille.

+ Intuitiivinen ja helppo käyttää
+ Jämäkkä rakenne
+ Erinomainen äänenlaatu
– Kaukosäätimen puute
– Ei analogisia sisääntuloja

Mytek Liberty DAC

Hinta: 995 €
Edustaja: Sound Factor (www.soundfactor.fi)
Lisätietoja: www.mytekdigital.com
Toimintaperiaate: Da-muunnin/kuulokevahvistin
Digitaaliset sisääntulot: USB2, aes/ebu, 2 x koaksiaalinen, 2 x optinen
Analogiset lähdöt: Balansoimaton rca, balansoitu trs, kuulokelähtö
Jitter: 10 ps
Kuulokevahvistin: 300 mA, 3 W, Impedanssi: 0,1 Ohm
Kaukosäädin: Ei
Paino: 1,5 kg
Mitat: 140 mm x 216 mm x 44 mm

Bittisyvyys ja näytteenottotaajuus

Pcm-tiedostoja toistavien da-muuntimien suorituskyky on tapana ilmoittaa bittisyvyytenä ja näytteenottotaajuutena. Esimerkiksi Liberty DAC pystyy usb-liitäntänsä kautta toistamaan pcm-ääntä 32 bitin syvyydellä ja 384 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Mitä se tarkoittaa?

Bittisyvyys kertoo, kuinka moneen osaan analoginen signaali viipaloidaan pystysuunnassa eli amplitudiakselilla. Mitä enemmän bittejä on käytössä, sitä tarkemmin ja hienovaraisemmin pystytään tulkitsemaan dynamiikan laajuutta ja äänen voimakkuuseroja.

Näytteenottotaajuus puolestaan kertoo sen, kuinka moneen osaan se viipaloidaan aika-akselilla. Toisin sanoen se kertoo, kuinka monta kertaa äänisignaalista otetaan näyte yhden sekunnin aikana. Siispä esimerkiksi 384 kilohertsin näytteenottotaajuudella näyte otetaan 384 tuhatta kertaa sekunnissa.

PCM, DSD ja MQA – mitä eri digiäänimuodot tarkoittavat?

PCM: Ylivoimaisesti yleisin ääniformaatti on pcm, joka on lyhenne sanoista ”pulse code modulation”. Pcm-tiedoston äänenlaatu ilmoitetaan bittisyvyytenä ja näytteenottotaajuutena. Bittisyvyys kertoo käytännössä tiedoston suurimmasta dynaamisesta alueesta. Esimerkiksi cd-tasoinen eli 16-bittinen tiedosto pystyy määrittelemään signaalin tason 65 536 pykälän tarkkuudella. Näytteenottotaajuus puolestaan kertoo siitä, kuinka usein äänisignaalista otetaan näyte eli sample. Cd-tasoisessa äänessä näytteenottotaajuus on 44 100 hertsiä, eli näyte otetaan niin monta kertaa sekunnissa. Se ylittää hieman yli kaksinkertaisesti ihmisen normaalikuuloalueen.

DSD: Toinen tapa tallentaa digitaalista ääntä on dsd eli ”direct stream digital”, joka kehitettiin 1990-luvun puolivälissä cd-soittimien seuraajaksi suunniteltuja sacd-soittimia varten. Se toimii hieman erilaisella periaatteella, sillä sen bittisyvyys on vain 1. Data siis kertoo vain, onko sen taso edellistä näytettä matalampi (0) vai korkeampi (1). Sen sijaan näytteenottotaajuus on merkittävästi suurempi, sillä perusmuotoisessa, eli niin sanotussa dsd64-tiedostossa näytteenottotaajuus on 2,8 megahertsiä. Se on siis 64-kertainen cd-ääneen verrattuna. Sittemmin saataville ovat tulleet myös dsd128, dsd256 ja dsd512. Dsd-muotoisen materiaalin saatavuus on huomattavasti pcm:ää hankalampaa. Dsd-ääntä pidetään yleensä ”analogisempana” kuin pcm-ääntä, mutta varjopuolia ovat suurempi kohinataso ja hankalampi työstettävyys. Dsd-ääntä voi siirtää joko natiivisti tai DoP-tekniikalla (dsd over pcm).

MQA: Mqa on lyhenne sanoista Master Quality Authenticated. Kyseisen äänitiedostomuodon julkisti vuonna 2014 Meridian Audio. Formaatti ei ole täysin häviötön, mutta sen pakkausalgoritmi kohdistuu vähäenergisiin korkeisiin taajuuksiin. Mqa:n näytteenottotaajuus on 96 kilohertsiä ja resoluutio 24 bittiä eli reippaasti enemmän kuin cd-äänenlaadussa.