Uskon, että jos olisin tutustunut Neko Casen laajaan säveltuotantoon ollessani hieman nuorempi, olisi tämä seireenimäisellä äänellä varustettu laulaja voinut tulla hyvinkin merkittäväksi tietäjäksi musiikillisessa ja maailmankuvallisessa psykosfäärissäni.
Hell-On maalaa musiikillisen eetoksen, jossa taiteen tehtävä on ottaa painavasti kantaa arkipäiväisen poliittisesti. Albumi joka alkaa sanoilla ”God is not a contract, or a guy” ottaa kuulijaa lujasti mutta asiallisesti rinnuksista kiinni, nostaa pystyyn ja katsoo silmiin. Minua et sivuuta taustamusiikkina.
Suhtaudun musiikkiin ja tekstiin yleensä enemmän rytminä ja tunteiden välittäjinä kuin alustana julistukselle. Kuten 1970-luvun poliittinen laululiike, tekee Neko Case jo tekstirytmillään tiettäväksi, että hiiteen riimit ja heksametri, säveltä ja harmoniaa tärkeämpää on saada sanoma ulos ja herättää. ”I fucked every man that I wanted to be,” runoilee Neko Case kuin huolimattomasti, vaikka jokainen kyllä huomasi.
Case käsittelee rankkoja aiheita, ja ensimmäistä kertaa elämässäni minusta tuntuu, että vaikka feministiset määränpäät allekirjoitankin, tämän taiteen kohdalla olen väärää sukupuolta. My Uncle’s Navy -kappaleessa Case antaa viimein suoran trigger warningin: ”If you’re tender at the heart, you should stop the tape. Stop the tape.” Olin vielä silloin viaton.
Kirjoittaja: Jemo Kettunen
Kommentit