Levyarviot: Raskasta kesää kotimaisin voimin

Levyarvioissa tällä kertaa korona-kesän inspiroimana tietenkin kotimaista ja sangen raskasta ja tummaa musiikkia. Kuuntele itse…

Finntroll: Visor om Slutet
Genre: Metal
Julkaisija: Spikefarm Records

Sanotaan, että hyvä musiikki ei sanoja tarvitse. Se vain vie mennessään. Tähän kategoriaan asettuu myös suomalaisen metalliyhtyeen Finntrollin akustinen ep Visor om Slutet. Akustisesti soitettu ja tuotettu albumi soi yhä tänäkin päivänä kauniisti.

Vuonna 2003 julkaistu albumi on reilut 30 minuuttia pitkä mutta sisältää yksitoista lyhyttä kappaletta. Avausraita Suohengen sija johdattelee kuulijan suomalaiseen kansallismaisemaan eli suolle. Kappaleelta on aistittavissa se tunnelma, jota nimellä ja sävellyksellä on haettu. Asfågelns död puolestaan on yksi hyvä esimerkki siitä, miksi Finntrollin musiikkia kutsutaan peikkometalliksi, sen verran möreitä mörrimöykkyjä tämä kappale sisältää sekä soundiltaan että lauluääniltään. Sen sijaan Under varje rot och sten -kappale kuulostaa siltä, kuin se olisi tehty suomalaista kansanperinnettä esittelevän taruelokuvan tunnusmusiikiksi juuri siihen kohtaukseen, jossa prinssi vihdoin löytää prinsessan.

Levyn julkaisun jälkeen yhtyeen parissa koettiin todellisia menetyksiä, sillä laulaja Jan ”Katla” Jämsen joutui lopettamaan uransa ääniongelmien takia. Lopun kohtasi myös yhtyeen perustajajäsen Teemu ”Somnium” Raimoranta, joka putosi kuolemaan Helsingissä sijaitsevalta Pitkältäsillalta maaliskuussa 2003 juuri albumin äänitysten päätyttyä. Vain 25-vuotiaana menehtyneen Raimorannan muistolle on myös tämä albumi omistettu muistokirjoituksella levyn takakannessa. Hiljentykäämme siis hetkeksi musiikin hienouden pariin.

Nightwish: Human. :II: Nature
Genre: Metal
Julkaisija: Nuclear Blast

Noin viiden vuoden välein toinen toistaan massiivisempia teoksia julkaiseva Nightwish on jo pidemmän aikaa ollut Suomen metallimusiikin kiistaton kärkinimi myös vientimarkkinoilla. Tuomas Holopaisen vahvaan musiikilliseen visioon ja osaavien bändikavereiden Emppu Vuorisen, Marco Hietalan, Floor Jansenin, Troy Donockleyn ja Kai Hahdon taidokkaaseen soittoon ja lauluun perustuvan yhtyeen uusin albumi Human. :II: Nature on jo yhdeksäs studioalbumi. Tällä levyllä kuullaan bändin itsensä lisäksi The Pale Blue Orchestran soittoa ja The Metro Voices -kuoron laulua. Tämän julkaisun erikoisuus on sen jakautuminen kahteen erilliseen albumiin, joista ykkönen on tuttua Nightwish-paahtoa ja toinen sisältää instrumentaalimusiikkia.

Ykköslevyn ehdoton kohokohta on kappale nimeltä How’s the Hearth. Kappaleelle tiivistyy kaikki se, mikä Nighwishin musiikissa itseäni koskettaa: oivaltavat lyriikat, tyylikkäät basso- ja rumpukuviot, mestari-Holopaisen taitamat kosketinmatot ja laulaja Floor Jansenin hieno äänenkäyttö. Plus tietysti Vuorisen kitarat ja Donockleyn erilaiset pillit ja puhaltimet. Mahtavuutta!

Mainitsemisen arvoinen seikka on myös levyn kansitaide. Nightwishille tuttuun tapaan niihinkin on panostettu, ja varsinkin vinyylipainoksen isossa kuvakoossa kuvien dynamiikka ja sävyt toistuvat hienosti. Kaikkiaan Nightwish on onnistunut jälleen rakentamaan sellaisen albumin, joka jää pitkäksi aikaa soimaan levylautaselle. Kyseessä on todellakin albumi, ei vain kokoelma biisejä!

Maanalainen armeija: I
Genre: Pop/folk
Julkaisija: Sakara

Kotiteollisuuden Jouni Hynynen tekee levyn, jossa toisena laulaja toimii PMMP:stä tuttu Mira Luoti. Ja kyseessä ei ole raskas metallimusiikki. Olisitko voinut kuvitella tällaista 1990-luvun loppuvuosina, kun Kotiteollisuus-yhtyeen ensimmäisiä piirtoja raskaan rockin ystävien levysoittimiin oltiin tekemässä? Tai 2000-luvun alussa, kun nyrkkiä puiva heviyleisö otti Kotiteollisuuden vastaan minne ikinä se menikin Suomenniemellä. Tällainen on kuitenkin tarina 2020-luvulle tullessa, joten pakkohan tämä on esittelyyn ottaa!

Hynysen kynästä syntyneet kappaleet ovat esimerkiksi Kotiteollisuuteen verrattuna hyvinkin kevyttä kamaa. Toisaalta sanoitukselliset teemat ovat yllättävänkin lähellä Hynysen pääbändiä. Suomalaisen miehen kaiho, perhe-elämän ongelmat ja alkoholin tuomat vaikeudet ovat kaikki läsnä tämän levyn kappaleilla. Soundimaailma ja sävellykset liikuskelevat popin ja rockin välimaastossa, kenties välillä tunnelmoidaan jopa folk-henkisten sävelkulkujen kautta.

Kieltämättä Maanalainen armeija onnistuu yllättämään. Sooloprojektina Hynysen musiikillisesta näkemyksestä kummunneet kappaleet ovat toisaalta uutta, toisaalta tuttua Hynystä. Välillä kiroillaan, välillä tunnelmoidaan. Välillä lyödään, välillä rakastetaan. Sellaistahan elämä on. Ja elämän käänteiden kuvaamisessa Hynynen on parhaimmillaan. Mikseipä siis tehdä välillä hieman kevyempää kattausta biisejä. Toimii yllättävän hyvin näinkin, ja erityismaininta laadukkaasta soundimaailmasta!