Nykyaikaiset liitännät
RX-V4A:ssa on neljä nykyaikaista hdmi-sisääntuloa (hdmi2.1/hdcp2.3), ja ohjelmistopäivitysten myötä vahvistin tulee käsittelemään myös 4k/120Hz-materiaalia sekä vastaamaan uusien Xbox- ja PlayStation-pelikonsoleiden mediantoistovaatimuksiin. Tälläkin hetkellä kaikki tavanomaiset kuvasignaalit hoituvat, joten RX-V4A:han voidaan kytkeä esimerkiksi uhd-mediasoitin yhteen hdmi-liitäntään, Apple TV 4K toiseen ja kolmanteen ulkoinen tv-digiboksi tai vastaava, ja yksi hdmi-liitäntä jää vielä vapaaksi vaikkapa pelikonsolille.
Jos liitäntöjä tarvitsee enemmän, tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: joko kuvalähteiden liittäminen suoraan television hdmi-tuloihin ja äänen reititys siitä RX-V4A:n earc-liitäntään tai sitten pykälää monipuolisemman Yamaha RX-V6A -av-vahvistimen hankinta (suositushinta 749 euroa). Ja tosiaan, television kytkentä hdmi:llä käy helposti ja toimii hyvin.
RX-V4A:ssa on lisäksi nykyisellään jo melko standardoitu versio bluetoothista, joka sallii paitsi signaalin vastaanottamisen myös lähettämisen langattomasti. Bt-kuulokkeiden käyttäjien on helppo arvostaa tätä ominaisuutta.
Vanhan koulun kytkennät
Mukana on kolme analogista linjatuloa esimerkiksi cd-soittimelle tai vinyylisoittimelle, jossa tosin tulee olla sisäänrakennettu tai erikseen hankittu ulkoinen riaa-esivahvistin, sillä RX-V4A:ssa ei hiukan yllättäen phono-ottoa ole. Digitaaliselle audiolle mukana on kaksi ottoa, koaksiaalinen ja optinen, joita voidaan käyttää esimerkiksi vanhemman television tai cd-soittimen kytkentään. Mukana on myös perinteinen fm- ja digitaalinen dab-radio, joista jälkimmäisellä ei Suomessa tee tosin mitään.
Verkko-ominaisuudet
Tämän päivän kotiteatterivahvistimissa alkaa olla melko vakiona sekä ethernet- että wifi-ominaisuudet langallista ja langatonta verkkoyhteyttä varten, eikä RX-V4A tee tässä poikkeusta. Verkkoon liittyminen avaa pääsyn Yamahan MusicCast-monihuonejärjestelmään, ja sen kautta on mahdollista käyttää esimerkiksi Spotify Connectia, Tidalia ja muita suoratoistopalveluita kuten myös toistaa musiikkia verkkokovalevyiltä tai kuunnella nettiradiota. Lisäksi tarjolla on AirPlay 2, joka mahdollistaa Apple-laitepohjaisen monihuonejärjestelmän käytön.
Ohjainsovellus
Vahvistimen peruskäyttö, kuten lähteiden valinta ja äänenvoimakkuuden säätö, hoituu kätevästi Yamahan MusicCast-ohjainsovelluksella. Sovellus on myös yhteinen rajapinta, johon kytketään esimerkiksi langattomat MusicCast-kaiuttimet ja RX-V4A. Jos taas tarkoituksena on tehdä yksityiskohtaisempia säätöjä ja asetuksia, se käy mielestämme ehkä vähän jouhevammin vahvistimen omalla kaukosäätimellä television toimiessa näyttönä.
Vaihtoehtona tosin on ladata AV Setup Guide -sovellus, jonka avulla voi määritellä asetuksia ja siirtää ne bluetoothin avulla vahvistimelle. Tämäkin toimii, mutta edelleen helpommin homma hoituu perinteisin keinoin kaukosäätimellä vahvistimen asetusvalikoissa.
Sananen asetuksista
RX-V4A:n monipuolisista kytkentämahdollisuuksista kirjoitettiin jo ylempänä, mutta palataan niihin hiukan tarkemmin. Esimerkiksi yksi maininnan arvoinen asetus on nimeltään ”Extra Bass”. Jos käyttäjä (tai YPAO-huonekorjaus) on määritellyt pääkaiuttimet isoiksi (Large), subwoofer voidaan määritellä toistamaan (Extra Bass aktiivisena) pääkanavien sisältöä tai jättää koko toisto pelkästään pääkaiuttimille.
Manuaaliset asetukset etäisyydelle ja tasolle ovat hienosäädettävissä viiden senttimetrin ja 0,5 desibelin portain, ja jakotaajuuden (eli ylipäästösuodatuksen Small-määritellyille kaiuttimille) voi määritellä 40–200 hertsin välillä. Tämän pitäisi riittää melkeinpä mille tahansa kaiuttimille.
Taajuuskorjausmahdollisuudet ovat melko kattavat. Automaattisen YPAO-määrittelyn jälkeen käyttäjä voi valita YPAO:n parametrisen taajuuskorjauksen tai seitsenkanavaisen graafisen taajuuskorjauksen (per kaiutin, pois lukien subwoofer) – tai olla käyttämättä taajuuskorjausta ollenkaan.
Hdmi voidaan asettaa välittämään ohjauskomentoja (HDMI Ctrl päälle tai pois), ja hdmi-lähdön 4k-skaalaus on niin ikään kytkettävissä päälle tai pois, ja jokainen hdmi-tulo voidaan vieläpä erikseen määritellä joko ”Auto”-tilaan tai 1.4:ksi, jolloin vanhemmatkin laitteet toimivat RX-V4A:n kanssa. Samalla voidaan määritellä myös ”Standby sync”, eli että kytkeytyykö vahvistin päälle television kanssa samaan aikaan.
Käyttäjä voi myös nimetä liitännät uudelleen ja valita minkä niistä yli hypätään, kun liitäntöjä selataan ylös–alas-nuolilla tai säätörullalla. Lisäksi äänenvoimakkuuden esitystapa on valittavissa joko desibelimuodossa (-80…+16 dB) tai absoluuttisena (0–97). Äänenvoimakkuudelle voi myös määrittää pohjatason ja ylärajan.
Tämäkin on hyvä tietää
Yamaha RX-V4A:n ominaisuusluettelosta löytyy muun muassa Cinema DSP 3D, joka luo erityyppisiä kuuntelutilasimulaatioita lähtien maineikkaista konserttisaleista ja urheilustadioneista pieniin klubeihin. Vaikka RX-V4A on Yamahan yksinkertaisin vahvistinmalli, siltäkin hoituu tämä temppu. Monet pitävät tästä ominaisuudesta, kun taas toisille se on myrkkyä. Kannattaa kuitenkin kokeilla!
Toinen tärkeä tekninen ominaisuus on YPAO eli Yamaha Parametric room Acoustic Optimizer, joka määrittää äänenvoimakkuuden, etäisyyden ja äänensävyn jokaiselle kanavalle ja kaiuttimelle automaattisesti. Manuaalinen määrittely kannattaa yleensä aina tehdä ensin, jos sellaiselle on tarvetta, mutta tällä kertaa RX-V4A:n automaattinen huonekorjaus todella yllätti. Kannattaakin kääntää prosessi toisinpäin, eli ajaa ensin YPAO-korjaus ja verrata sitä korjaamattomaan ääneen. Manuaalisia säätöjä varten mukana on, kuten mainittua, seitsenalueinen taajuuskorjain per kanava, ja eri säätöjen välillä vaihto käy helposti.
Yksi seikka tosin on syytä ottaa huomioon: jos konfiguraatiossa on useampia erilaisia kaiutinmalleja tai kaiuttimia eri valmistajilta, kannattaa parametrinen YPAO-taajuuskorjaus jättää päälle, sillä toteutukseltaan erilaisten kaiuttimien taajuuskorjauksen hienosäätö ei välttämättä onnistu riittävän hyvin ilman mittauslaitteistoa.
Raikasta ääntä
Olipa tarjolla leffaääntä tai musiikkia, Yamaha RX-V4A onnistui toistamaan kaiken eläväisellä ja skarpilla otteella. Esimerkiksi dialogi oli poikkeuksellisen selkeää ilman sen korostamista, ja bi-amp-kytkemällä etukaiuttimet (SVS Ultra Tower) kuuntelusta tuli suorastaan hauskaa – tosin surround-mahdollisuuksien kustannuksella.
Subwooferkin kuulosti hyvältä, ja YPAO tuntui vaikuttavan myös bassotoistoon. Vaikka vaste ei välttämättä täysin tasainen ollutkaan, lopputulos kuulosti paremmalta parametrisen taajuuskorjauksen kanssa kuin ilman sitä.
Kunnon happotestissä (Arendal 1723 Sub V2 subbarina) lujaa kuunneltuna äänikenttä aavistuksen supistui ja kiristyi. Ei kuitenkaan pahasti, mutta lujempaa kuuntelu ei ollut niin miellyttävää kuin hiukan hiljempaa, niin sanotusti naapurisopua vaalien.
PowerCube-mittaus on tyypillistä Yamahaa: suojapiirit rajoittavat tehoa matalimmilla impedansseilla (kaksi ja yksi ohmia) ja jyrkissä vaihekulmissa. Näin ollen vahvistin suojelee itseään – ja samalla kaiuttimiasi. Normaalikäytössä tästä ei ole haittaa.
Kommentit