Puhelimella ohjattavat älykkäät lukonkääntimet ovat helppo ratkaisu oven aukaisuun ilman avainta.
Danalock V3, Friday Smartlock ja Glue Lock

Älylukko on sinänsä yksinkertainen sähköisesti ohjattu lukkomekanismi, jonka tekee älykkääksi se, mihin ja miten sitä pystyy käyttämään. Älylukon voi avata ilman avaimia esimerkiksi koodinäppäimistöllä, kauko-ohjaimella, RFID-lätkällä, puhelimella, sormenjäljellä tai etänä vaikka kännykällä tai tietokoneelta. Älylukko voidaan kytkeä myös osaksi kodin muuta järjestelmää. Ehkä merkittävimpiä älylukon tuomia etuja ovatkin sen käyttö ilman perinteisiä mekaanisia avaimia sekä se, että lukolle pystyy määrittelemään useita käyttäjiä erilaisilla käyttöoikeuksilla.

“Ratkaisu on yllättävän helppo”

Ilman lukon vaihtoa

Tyypillisesti älylukolla tarkoitetaan koko lukkomekanismia ja sen sähköistä ohjaamista. Tämä ei ole sinänsä ongelma esimerkiksi omakotitaloissa ja uudiskohteissa, mutta asunto-osakeyhtiöissä lukot ovat taloyhtiön omaisuutta eikä niitä voi missään tapauksessa lähteä noin vain vaihtamaan etenkään kerrostaloissa.

Ratkaisu on yllättävän helppo: Oven sisäpuolella olevan, lukon akselia kääntävän vääntimen tai nupin paikalle asennettava kauko-ohjattava moottoriyksikkö, käännin. Lukkomekanismi siis säilyy koskemattomana ja alkuperäiset avaimet toimivat oven ulkopuolelta kuten ennenkin. Nyt ovi voidaan avata fyysisen avaimen sijasta sisäpuolelta. Työn tekee lukon akselia kääntävä kauko-ohjattava sähkömoottori.

Markkinoilta löytyi pienen etsinnän jälkeen kolme erilaista vaihtoehtoa, joiden luvataan sopivan suomalaisiin lukkoihin: Danalock V3, Friday Smartlock ja Glue Lock. Kaikkien toimintaperiaate on sama. Moottori kääntää lukon akselia samalla tavalla kuin ihminenkin kääntäisi aukaisunuppia. Nyt ei vain tarvita ihmistä.

Voiko näitä kutsua sitten lukoiksi? Ei varmaankaan. Ehkäpä langattomiksi ja älykkäiksi lukonkääntimiksi.

Kääntimiä, tai siis niiden avausmoottoria, ohjataan kaikissa kokeiltavana olleissa laitteissa pääasiallisesti älypuhelimeen asennettavalla sovelluksella, joka on yhteydessä kääntimeen bluetooth-yhteydellä.

Asennus

Kääntimien luvataan olevan yhteensopivia lähes kaikkien Skandinavian-markkinoilla käytössä olevien lukkojen kanssa. Yhteensopivuuden takaa myös useilla kiinnitysrei’illä varustettu asennuslevy. Näin ainakin Danalockin ja Fridayn kohdalla. Jostain syystä Glue Lockin asennuslevyssä oli vain tasan kaksi kiinnitysreikää, ja nekin yleisesti käytössä olevaan Abloyn hieman vanhempaan, mutta erittäin yleiseen malliin sopimattomat. Jos reiät olisi tehty 10 millimetriä soikeammaksi, ei ongelmaa olisi ollut. Nyt siis tarvitaan poraa ja mielellään ruuvipenkkiä, johon aluslevyn saa uusien reikien poraamisen tai olemassa olevien suurentamisen ajaksi kiinni.

Kiinnitysreikien sopivuus ei ole kuitenkaan ainoa huomioon otettava asia.

Kääntömoottorien koko on merkittävästi normaalia lukonavausnuppia suurempi niin leveydeltään kuin syvyydeltäänkin. Käännin saattaakin tulla niin lähelle karmia, että se ottaa siihen kiinni. Tämä on ehkä näiden avausmoottoreiden suurin ongelma suomalaisissa ovissa. Testin kääntimistä ongelmia on todennäköisimmin Fridayn kohdalla.

Danalockin asennus oli todella helppoa. Ohjeita noudattamalla asennus sujui alle 20 minuutissa.
Fridayn kohdalla oli paljon säätöä. Aluslevyä ei saa irti kääntömoottorista, joten sen sovittaminen paikoilleen oli Danalockia paljon hankalampaa. Oikeaa kiinnitysreikäyhdistelmää ei meinannut löytyä millään, ja kiinnitys piti tehdä käännintä välillä pyörittämällä. Asennusohjeet olivat tältä osin vajavaiset.

Akun sijainnin ja kääntimen rakenteen johdosta lukosta ulos tulevaa kääntöakselia jouduttiin myös lyhentämään aika reilusti, jotta akku mahtuu paikalleen. Danalockiin ja Glue Lockiin mahtuu vaivatta pidempikin akseli. Glue Lockin mukana toimitetaan eripituisia kääntöakseleita, mutta ne eivät sovi läheskään kaikkiin lukkomalleihin.

Glue Lockin asennus oli kiinnityslevyn hieman väärässä kohdassa olevia reikiä lukuun ottamatta helppoa, kiitos hyvien ohjeiden ja asennustarvikkeiden.

Suomalaiset lukot?

Suomessa käytössä olevat normaalit ovilukot toimivat siten, että lukon salpa on jousikuormalla aina ulkona ja ovi lukittuu aina painettaessa se kiinni. Lukko avataan kääntämällä kahvasta tai väänninnupista, jolloin salpa vetäytyy sisäänpäin. Kun kahvasta tai vääntimestä päästetään irti, palautuu salpa takaisin kiinni-asentoon. Yleensä lukkosalpa avautuu vielä kumpaankin suuntaan käännettäessä.

Useissa muissa maissa lukitus toimii niin sanotusti pakko-ohjatusti, eli lukon salpa käännetään aina yhteen suuntaan erikseen kiinni ja toiseen suuntaan auki. Esimerkiksi turvalukko toimii juuri näin.

Tätä ei ole huomioitu Fridayn ja Glue Lockin kääntimissä ja sovelluksissa, joissa oletetaan, että lukko käännetään kiinni yhteen suuntaan ja avataan toiseen. Kääntimet eivät myöskään pidä lukkosalpaa auki-asennossa kuin hetken, mikä saattaa aiheuttaa oven uudelleen lukittumisen, jos ovi ei ole ehtinyt avautua riittävästi.

Sovelluksen erilliset lukitus- ja avauspainikkeet antavat niin ikään hieman harhaanjohtavan kuvan, sillä itse asiassa molemmat avaavat lukon. Toinen vain kääntää lukon auki toiseen ja toinen toiseen suuntaan.
Testatuista kääntimistä Danalock soveltuu parhaiten suomalaisille lukoille.

Käyttöönotto

Seuraava vaihe asennuksen jälkeen oli valmistajan oman ohjaussovelluksen asennus puhelimeen, sen yhdistäminen kääntimeen sekä kääntimen kalibrointi. Danalockin ja Glue Lockin kohdalla tämä sujui ongelmitta, mutta Friday tarvitsi resetoinnin ja softapäivityksen ennen kuin käännin saatiin toimimaan.

Danalockin käyttöönotto ohjeistuksineen on omaa luokkaansa Glue Lockiin verrattuna, Fridaystä puhumattakaan. Danalock myös tarjoaa muihin nähden myös laajemmat säätömahdollisuudet kääntimen toimintaan. Muun muassa automaattisen lukituksen ja avauksen aikaviiveen sekä kuinka kauan lukkoa pidetään auki.

Tämä viimeksi mainittu saattaa olla tärkeää lukoissa, joissa lukkosalpa vain käännetään sisään ja se palautuu kiinni, jos nupista ei käännettä. Ovessa pitäisi siis olla sen verran joustoa, että se pongahtaa hieman auki eikä mene uudelleen lukkoon nupin vapauttamisen jälkeen. Muissa kääntimissä lukko käännetään auki, mutta vain hetkeksi eli lukko ei jää auki.

Danalockin sovellus mahdollistaa monipuolisen konfiguroinnin erilaisille lukoille. Esimerkiksi aukipito-ominaisuus pitää lukon salvan auki halutun ajan. Myös uudelleen lukitukselle on aikaviive, tai sen pystyy poistamaan kokonaan käytöstä.

Rajattomasti avaimia

Lukkokääntimien avausmoottoria ohjataan siis kaikissa kokeiltavana olleissa laitteissa älypuhelimeen asennettavalla valmistajan omalla sovelluksella, joka on yhteydessä kääntimeen bluetooth-yhteydellä. Glue Lockissa on vakiona myös mahdollisuus etäohjaukseen wifin kautta. Danalockissa tämä on optiona käyttäen esimerkiksi ylimääräistä matkapuhelinta bluetooth-reitittimenä. Valmistaja kutsuu sitä nimellä Danabridge. Danalock tarjoaa muutekin muita kattavamman optiolistan. Danalockiin on saatavana myös erillinen blutooth-koodinumeronäppäimistö.

Kääntimiä ohjataan älypuhelimen sovelluksella. Kuvissa olevien Fridayn (keskellä) ja Glue Lockin (oikealla) sovelluksissa on nähtävissä niiden toiminnallisuuden epäloogisuus suomalaisissa lukoissa: sovellus ikään kuin sulkee ja avaa lukon salvan, vaikka käytännössä lukko avautuu kumpaankin suuntaan.

Järjestelmät mahdollistavat useamman lukon ohjauksen, ja pääkäyttäjä voi jakaa käyttöoikeuden useille käyttäjille. Nämä kauko-ohjattavat lukon kääntäjät ovatkin parhaimmillaan lasten tai kenen tahansa kanssa, joilla on tapana unohtaa avaimet kotiin. Haluttaessaan pääkäyttäjä voi myös sallia tilapäisen sisäänpääsyn esimerkiksi siivoojalle tai lastenhoitajalle. Sovellukset tallentavat myös tiedon siitä, ketkä lukkoa ovat käyttäneet ja koska.

Kuvassa Danalockin sovellus, jossa pääkäyttäjä pystyy jakamaan kääntimen etäohjaukseen virtuaaliavaimia lähes rajattomasti. Käyttöoikeudet voidaan myöntää vaikka tilapäisesti esimerkiksi vain tietylle päivällä ja kellonajalle.

Yksi ylitse muiden

Kauko-ohjattava lukonväännin on sellaisenaan sangen hyödyllinen laite, vaikkei sitä nyt ihan älylukoksi olisi tarve kutsua. Eikä se vaadi mitään sen kummempaa älykotijärjestelmää. Se on helppo asentaa ilman koko lukon vaihtamista, ja asennus on mahdollista myös asunto-osakeyhtiöissä, joissa lukot ovat taloyhtiön omaisuutta. Vääntimestä on hyötyä niin avaimia kotiin unohtavien lasten kuin muidenkin kanssa, ja käyttöoikeuksien kautta on helppoa jakaa virtuaaliavaimia myös tilapäiseen käyttöön.

Nyt testatuista vääntimistä Danalock oli ehdottomasti paras. Se on edullisin, helppo asentaa ja ottaa käyttöön, sopii moniin lukkoihin, sen ohjeistus on esimerkillinen ja se on myös konfiguroitavissa monipuolisesti.

Vääntimistä kenties tyylikäin Glue Lock ei ole aivan niin monipuolinen, ja sen asennuksessa oudoksutti asennuslevyn asennusmahdollisuuksien vähyys ja myös kahden ainoan kiinnitysreiän aavistuksen väärä sijainti. Nyt kiinnitysreiät jäävät viisi millimetriä liian alas, ja reiät pitää porata soikeaksi, jotta lukon kääntöakseli osuu kohdalleen. Glue Lockin kääntimen ohjaus on suunniteltu pääasiallisesti lukoille, joissa lukkosalpa avataan ja suljetaan väännintä eri suuntiin kääntämällä eikä tyypillisille suomalaisille lukoille, joissa ovea ei tarvitse erikseen lukita vaan lukkosalpa palautuu aukaisun jälkeen lukitusasentoon ja lukkosalpa kääntyy auki kumpaankin suuntaan nuppia käännettäessä. Fridayssä oli sama ongelma.

Glue Lock kääntää lukon auki vain hetkeksi. Myös käyttöliittymän Lock ja Unlock -valinnat ovat hieman hämäävät, koska käytännössä kumpikin toimii avauksena tyypillisessä lukossa.
Glue Lock käyttää normaalikokoisia AA-paristoja tai -akkuja, ja niiden vaihtaminen on helppoa.

Friday vaikutti alkuun lupaavalta mutta osoittautui hankalaksi asentaa johtuen huonoista asennusohjeista. Vaikka väännin nuppeineen näyttää pieneltä, niin se on kriittisistä kohdista verrokkejaan suurempi ja liian suuri suomalaisiin mitoituksiin. Fridayn kääntömoottori osoittautui myös hieman tehottomaksi kääntämään vähänkään jäykempää tai kanittavaa lukkoa. Myöskään ohjainsovellus ei vakuuttanut.

Tässä videoklippi Danalock älylukon toiminnasta.

Juttu julkaistu alunperin AVPlus-lehdessä 2017