Teksti Teppo Hirvikunnas Lähteet & Kuvat Thorens, theanalogdept.com, stereocheck.net
Thorens on yksi vanhimmista äänentoistolaitteiden valmistajista maailmassa, tunnettu erityisesti korkealaatuisista levysoittimista. Yritys perustettiin jo vuonna 1883 Sveitsin Sainte-Croixissa Hermann Thorensin toimesta. Alun perin musiikkilaatikoita valmistanut yritys laajensi pian toimintaansa äänentoistolaitteiden puolelle, mikä aloitti sen pitkän matkan. Johon mahtui toki myös tupakansytyttimiä ja partakoneita.
Thorensin tarina alkoi Sveitsissä yli 130 vuotta sitten, vuonna 1883 kun Hermann Thorens alkoi valmistaa niin sanottuja musiikkilaatikoita eli soittorasioita (Musicbox), jotka siis soittivat tiettyä sävelmää tuottaen äänen metallikieliä liikuttavien piikkien avulla. Thorens valmisti myös harmonikkoja. Nämä tuotteet auttoivat Thorensia saavuttamaan mainetta ja kykyä laadukkaiden, taidokkaasti suunniteltujen mekaanisten musiikkilaitteiden valmistajana.
Vuonna 1903, vain kaksi vuosikymmentä yrityksen perustamisen jälkeen, Thorens otti ensimmäiset askeleet “oikeiden” äänentoistolaitteiden markkinoille valmistamalla ensimmäisen Edison-tyyppisen fonografin. Tämä laite käytti vahaan kaiverrettua sylinteriä äänen tallentamiseen ja toistamiseen, mikä oli tuohon aikaan vallankumouksellista. Pian Thorens esitteli myös ensimmäiset gramofoninsa, joissa siis soitettiin sylinterin sijasta kaiverrettua levyä. Ne tarjosivat parempaa äänenlaatua ja kestävyyttä kuin aikaisemmat fonografiset sylinterit.
Vuonna 1928 Thorens esitteli ensimmäisen sähkömoottorilla toimivan gramofonin, mikä oli merkittävä edistysaskel levysoittimien kehityksessä. Sähkömoottori mahdollisti tasaisemman ja tarkemman levyjen pyörimisnopeuden, mikä paransi äänenlaatua entisestään. Seuraavana vuonna, 1929, Thorens kehitti ensimmäisen “sähköisen” äänirasian, joka perustui liikkuvaan magneettiin (MM) Tämä innovaatio edusti aikoinaan suurta teknologista harppausta, sillä se mahdollisti entistä tarkemman äänentoiston.
1930-luvulla valikoima laajeni yhteistyössä saksalaisen Strassfurt-Imperialin kanssa radiovastaanottimilla ja musiikkikaapeilla, jotka sisälsivät sisäänrakennetut levysoittimet. Yhtiö saavutti myös mainetta 1940-luvulla ihan maailmanlaajuisesti tuottaen äänilevyjen leikkaus-/kaverruskoneita ja myös muita radiolaitteita.
Mainittakoon että Thorens valmisti myös sytyttimiä (automaattisella sytytyksellä) aina vuodesta 1913 60-luvulle saakka; sekä mekaanisia partakoneita (Thorens Riviera) vuosina 1954-60.
Thorensin ensimmäinen suoravetosoitin oli Thorens Direct Drive E53N-PA. Siis koneisto, johon hankittiin erikseen kotelo, äänivarsi ja äänirasia.
Thorens matka yhä korkealuokkaisimpiin soittimiin jatkui ja vuonna 1955 esiteltyä täysautomaattista ja putkiesivahvistimella varustettua Thorens CBA 83N:ää voidaankin pitää jonkinlaisena siirtymänä ennen vuonna 1957 julkaistua TD-124:ta, josta muodostui nopeasti eräs markkinoiden arvostetuimmista malleista. TD 124 oli suunniteltu erityisesti audiofiilien käyttöön, ja sen korkea suorituskyky asetti uusia standardeja levysoittimien äänenlaadulle. TD 124:ssä yhdistyivät huippuluokan mekaaninen suunnittelu ja äärimmäinen tarkkuus, mikä teki siitä suositun valinnan sekä kotikäyttäjien että ammattilaisten keskuudessa.
TD-124:n suunnitteli insinööri Louis Thevenaz. Siinä oli 12 tuuman valettu levylautanen, joka painoi 4,5 kg, tehokas synkronimoottori, neljä nopeutta (16, 33, 45 ja 78 rpm) sekä runko, mihin saattoi valita minkä tahansa standardin äänivarren. Mallissa oli ainutlaatuinen vetomekanismi: moottorin hihnapyörästä paksun lyhyen hihnan avulla välitetty voima siirtyi porrashihnapyörään, joka oli yhdistetty rullaan, joka pyöritti tukilevyä. Soitinta myytiin alussa vain pyörittäjänä, ilman “koteloa, äänivartta ja äänirasiaa. Myöhemmin valmiina “pakettina”, tosin edelleen ilman äänirasiaa, koska Thorens ei ole alkuaikojen jälkeen valmistanut äänirasioita. Levysoitin oli audiofiilien himoitsema kohde, mikä lopulta toimi lähtökohtana Thorensin suuntautumiselle ainoastaan korkealaatuisten soittiminen valmistukseen. TD 124:n tuotanto päättyi vuonna 1967.
Tätä seurasi TD 184, TD 134 (Thorensin omalla BL104 äänivarrella) ja silloinen huippumalli D 135 BTD-12S äänivarrella, joka oli ilmeisesti kuitenkin saksalaisen Telefunkenin tekemä. Nämä mallit olivat kuitenkin jo hieman edullisempia malleja suuremmalle kohdeyleisölle, mutta edelleen hifilaadulla.
TD184 oli täysautomaattinen. Käyttäjä saattoi valita haluamansa levyn koon, ja laite säätäisi aloitustoiminnon vastaavasti. TD134 oli puoliautomaattinen eli levyn lopussa äänivarsi nousi ja levy pysähtyi. Molemmissa malleissa oli kytkin, joka mahdollisti manuaalisen toiminnan.
Mainittakoon, että Thorens valmisti soittimia myös muille merkeille, kuten vientimarkkinoille Yhdysvalloissa ja Englannissa, mutta myös Saksassa Telefunkenille. Kuvan Telefunken Studio 220 on nykyään vintagehifistien himoitsema soitin.
Vuonna 1962 Thorens esitteli jälleen edistyksellisen soittimen automaattisella levynvaihtajalla. Thorens TD 224 perustui ilmeisesti TD 135 malliin, mutta lisättynä levynvaihtajamekanismilla. Soitettavat levyt olivat pinossa soittimen ulkopuolella siten, että vain yksi LP-levy oli kerrallaan lautasella. Käsivarsi poimii levyn lautaselta, kuljettaaa sen omaan pinoon ja nostaa uuden levyn pinon päältä ja asettaa levyn lautaselle. Useissa muissa vastaavissa soittimissa levynvaihtaja pinoo yhden levyn aina toisen päälle, kunnes lautasella on useamman levyn pino. Kun levyjen pino lautasella kasvaa, myös neulan pystysuuntainen seurantakulma muuttuu ja tämän heikentää äänenlaatua. Thorensin vaihtajan toiminnan monimutkaisuus on hämmästyttävää.
Soitin myytiin pääosin pelkkänä koneistona, kuten useat tämän ajan paremman luokan soittimet yleensä. Ja siihen sai valita erikoiseen optioina äänivarren. äänirasian, teak-rungon ja jopa sisäänrakennetun esivahvistimen MM-rasialle.
Katso alta videoklippi vaihtajan toiminnasta.
Vuonna 1965 Thorens esitteli mallin TD150, jossa oli uusi kolmipistekiinnityksellä varustettu apurunko ja kahdesta osasta koostuva 3,2 kg painava levylautanen, Lautasen materiaalina käytettiin painevalettua sinkkiseosta. Tämä uusi rakenne edusti merkittävää edistysaskelta pyrkimyksissä jyrinän ja resonanssien vaimentamiseen- Soittimen Thorens TP13 -varsi näyttää yksinkertaiselta, mutta oli ja on edelleen laadukas ja siinä oli erittäin hyvä laakerointi.
Vuonna 1966 Thorens yhdistyi (tai joutui yhdistymään) saksalaisen Wilhelm Franz EMT:n (Elektromesstechnik) kanssa, joka oli myös erikoistunut levysoitinten ja niiden komponenttien, kuten äänivarsien ja äänirasioiden, valmistukseen. EMTn tuotteet oli suunniteltu ammattikäyttöön, radioasemille ja studioihin. Näin syntyi yhtiö Thorens-Franz AG ja tuotanto siirtyi Saksaan. Pääkonttori ilmeisesti kuitenkin edelleen Sveitsissä. Yhteisyrityksen ensimmäinen tuote oli Thorens TD 125 elektronisella nopeuden tarkkailulla ja TD 125 LB 12-tuuman äänivarrella.
Thorens on tunnettu ennen kaikkea levysoittimista, mutta oli Thorenisilla myös esimerkiksi vahvistimia. Kuvassa erittäin harvinainen 2x16 wattinen putkivahvistin Thorens AZ25 jostain 1960-luvun alusta.
1980-luvun alussa esiteltiin massiivinen Thorens Reference. Se oli merkin lippulaiva, jossa oli kaikki Thorensin osaaminen. Soitin painoi 90 kg ja pelkkä levylautanen 6 kg. Soittimessa oli paikat kolmelle äänivarrelle, mikä antoi käyttäjille mahdollisuuden erilaisten äänirasioiden käyttöön. Soittimessa oli säädettävä apurunko, joka mahdollisti tärinän ja resonanssin hallinnan erittäin tarkasti.
Thorens Reference tuotiin markkinoille rajoitettuna vain 100 kpl eränä. Soittimet valmistettiin tilauksesta, ja asiakkaat saivat valita yksilöllisiä värivaihtoehtoja ja äänivarsia. Laitteen hinta oli julkaisuhetkellään noin 18.000 saksan markkaa. Soitin on nykyään erittäin haluttu ja arvokas keräilykappale vintage-hifiharrastajien keskuudessa.
Lähes heti perään esiteltiin Thorensin 100-vuotis-juhlamalli Prestige.
Vuonna 1981–1983 Thorens lanseerasi useita uusia levysoitinmalleja, jotka toivat markkinoille innovatiivisia ominaisuuksia. Yksi näistä malleista oli upea TD226, johon sai lisävarusteena vakuumipumpun joka siis imi levyn kiinni levylautaseen.
Vuonna 1984 Thorens esitteli uuden mallin TD320 josta sai alkunsa Thorensin menestykäs 300-sarja lukuisine variantteineen. TD320 on suunniteltu korkealaatuiseksi levysoittimeksi, joka tarjoaa harrastajille edistyneitä ominaisuuksia kohtuulliseen hintaan. TD320 oli yksi Thorensin suosituimmista malleista, ja se yhdisti sekä perinteistä että modernia levysoitinteknologiaa.
Ajat alkoivat kuitenkin muuttua. Vuonna 1990-1991 Thorens-Franz AG, joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta hakeutui konkurssiin. Tämä oli merkittävä käännekohta Thorensin historiassa, sillä se heijasteli laajempia haasteita, joita perinteiset analogiset äänentoistojärjestelmien valmistajat kokivat digitaalisen ääniteknologian nousun ja markkinoiden muutosten myötä.
Toimintaa jatkettiin kuitenkin Saksassa (Thorens Audio HiFi Vertriebs GmbH), joka sisälsi myös uuden omistajan, Helmut Leitnerin. Tämä tieto kuitenkin epävarma.
Joka tapauksessa Thorens siirtyi valmistamaan myös selvästi edullisempia ja “kevyempiä” soittimia kuten 1992 esitelty Puolassa valmistettu TD180.
Vuonna 1989 esiteltiin erikoinen ja superharvinainen Thorens Concrete -betonirungolla varustettu soitin.
Vuosina 1994 ja 1996 Thorens laajensi toimintaansa jälleen levysoittimien ulkopuolelle. "Thorens Consequence" -sarja käsitti sisälsi joukon kompektin kokoisia highend-tasoisia erillislaitteita mukaan lukien cd-soitin erillisellä da-muuntimella, monopäätevahvistimet ja jopa virtasuodattimen.
Liiketoiminta oli edelleen vaikeaa ja 2000-luvun alussa Thorens kohtasi jälleen suuria taloudellisia vaikeuksia, mikä johti tuotannon supistamiseen. Tuona aikana digitaalisten äänilähteiden, kuten CD-soitinten ja myöhemmin digitaalisen musiikin suoratoiston, suosio kasvoi, mikä vaikutti perinteisten analogisten levysoitinten markkinoihin.
Ajanjakso oli muutenkin sekavaa ja tarkkaa tietoa merkin vaiheista ja omistuksista on vaikea löytää. Ilmeisesti yhtiö jakautui useampaan osaan Thorens Export Sveitsissä selvisi konkurssista vuonna 2000. Se toimi Thorensin markkinointi- ja jakeluyhtiönä, erotettuna Thorensin Saksassa toimivasta valmistusyhtiöstä. (Sveitsin ja Saksan Thorens olivat kaksi eri yhtiötä, mutta saman "katon" alla; konkurssin haki Thorensin Saksan yhtiö). Heinz Rohrer oli Thorens Exportin johtaja Sveitsissä, ja hän perusti "uuden" Thorens-yhtiön Thorens Exportin pohjalta joka lanseerasi uuden linjan levysoittimia vanhan brändinimen alla. Tuotanto ulkoistettiin ja osa mallistosta valmistettiin ilmeisesti Dualin tehtaassa Saksassa, high-end-mallit saksainen highend-merkki Acoustic Signature. Joitain malleja ilmeisesti Tsekeissä Pro-Jectin tehtailla. Thorensin omat äänivarret TP82, TP90 ja TP92 (suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä Karl-Heinz Finkin & Heinz Rohrerin kanssa) kuitenkin työpajassa Sveitsissä.
Tuon aikakauden ehkä merkittävin malli oli vuonna 2009 julkaistu TD309. Sen nuolenkärkeä muistuttava desing erottui massasta. Runko oli valmistettu MDF:stä, joka lepäsi kolmipisteisen apurungon varassa. Elektronisesti ohjattu DC-synkronimoottori pyöritti alumiinista alalevyä, jonka päällä oli lasinen päälautanen. TD309 oli saatavilla kiiltävän kirkkaan punaisena, mustana tai valkoisena.
Thorens New Reference edustaa Thorensin huippuosaamista levysoitinsuunnittelussa, jossa on ensimmäistä kertaa käytetty aktiivista resonanssien ja värähtelyiden vaimennusjärjestelmää.
Järjestelmä on suunniteltu yhteistyössä asiaan perehtyneen Seismionin kanssa. Piezosähköisten kiihtyvyysantureiden avulla järjestelmä pystyy reagoimaan ja vaimentamaan värähtelyn reaaliajassa.
Thorens New Reference on, yllättävää kyllä, hihnavetoinen. Thorensin mukaan hihnaveto on valittu suoravedon sijaan kahdesta syystä: ensinnäkin hihna eristää levylautasen kaikkein tehokkammin moottorista ja toisekseen yhtiö väittää voittaneensa hihnavedon suunnittelussa tyypillisesti esiintyvät pyörimisnopeusvirheet. Itse asiassa Thorens kertoo, että käyttämällä kahta "erittäin tarkkaa kvartsioskillaattoria", nopeus pysyy 33,3332 ja 33,3334 kierroksen minuuttivauhdissa vaikka 20 vuoden ajan. New Reference voidaan varustaa jopa kolmella, yhdeksän, kymmenen ja 12 tuuman äänivarrella. Soittimeen kuuluu äskettäin kehitetty 12-tuumainen TP160 leikkauslaakerin äänivarsi ja uusi Thiele TA01. Hinta? Ei kai tätä ole varsinaisesti myyntiin tarkoitettu, mutta jossain 220.000 euron paikkeilla varmaankin.
Jaa Jaa artikkeli