Teksti Teppo HirviKunnas Kuvat Teppo HirviKunnas & Valmistaja
Tyylikäs ja kaikin puolin järkevä av-vastaanotin.
Marantz NR1510 on kohtuuhintainen, tyylikäs ja ennen kaikkea mukavan matala mutta silti ihan oikea ja järkevillä ominaisuuksilla varustettu av-viritinvahvistin. Eikä se siis edes maksa paljon. Mutta mistä on tingitty?
Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua toteuttaa erillistä kotiteatterihuonetta. Suurin osa nauttii elokuvien katselusta olohuoneessa. Tämä asettaa rajoitteita niin kaiuttimien sijoittelulle, niiden koolle kuin muullekin oheislaitteistolle kuten koko järjestelmän keskukselle eli av-vahvistimelle. Nämä kun tuppaavat olemaan nykyään aikamoisia järkäleitä. Rajoitteita asettavat niin käytettävissä oleva tila kuin myös esteettiset asiat. Toki myös hinta on tärkeä valintaperuste. Perusmuotoiseen olohuoneen kotiteatteriin ei välttämättä haluta sijoittaa useita tuhansia. Ja tässäkin tapauksessa raha kannattaa käyttää ennemmikin kaiuttimiin kuin vahvistimeen,
Asia ei kuitenkaan ole ilmeisesti kovinkaan merkittävä ja markkinat ovat siis pienet, koska tällaisia siroja ja kohtuuhintaisia av-vahvistimia ei ole juurikaan tarjolla. Oikeastaan niitä on vain Marantzilla. Toki vielä muutamia vuosia sitten myös Yamahalla ja Pioneerilla oli vastaavat matalarakenteiset mallit.
Tämäkin nyt testissä oleva, 599 euroa maksava Marantz NR1510 on jo aika vanha malli (olisiko tullut markkinoille 2019?). Rinnakkaismallina oli aikoinaan myös 7.2-kanavainen NR1711, jonka tilalle tuli CINEMA 70S. NR1510 tulee ihan varmasti jäämään jossain vaiheessa pois mallistosta. Toisaalta maahantuojan mukaan sen pitäisi olla vielä myynnissä ainakin vuoden verran. Kyse kun on nimenomaan hinnaltaan kilpailukykyisestä vaihtoehdosta. Tuo uudempi CINEMA 70S kun maksaa kuitenkin 400 euroa enemmän, 999 euroa.
Lähes täysiverinen av-vahvistin
Marantz NR1510 esiteltiin vuonna 2019, ja se oli jatkumoa Marantzin matalarakenteiselle ja edullisemmalle av-vastaanottimien mallistolle. Ensimmäiset mallit (Marantz NR1403, NR1504 ja NR1604) esiteltiin jo vuonna 2013. Ja itse asiassa perusrakenne ja design on pysynyt samana kaikki nämä vuodet. Sen ulkonäkö on yllättävän ajaton, edelleen tyylikäs ja moderni. Laitteen mitat ovat leveys 440 ja syvyys 376 millimetriä, mutta korkeutta on vain 105 millimetriä. Se on siis aidosti matala.
Kyse on 5.2-kanavaisesta av-vastaanottimesta tai perinteisemmin sanottuna av-viritinvahvistimesta: siis vahvistimesta, jossa on radio eli viritin eli vastaanotin. Tiedä sitten, kuinka moni tällaisella laitteella perinteistä radiota kuuntelee. Vahvistimen 5.2 kanavaa taas tarkoittaa sitä, että vahvistimessa on kaksi vahvistinkanavaa pää-/etukanaville (-kaiuttimille), kaksi taka-/surround-kanaville ja yksi keskikanavalle sekä kaksi linjalähtöä subwooferille.
Tehoksi Marantzille ilmoitetaan hieman vaatimattomat 5 x 50 wattia jatkuvaa tehoa kahdeksan ohmin kuormaan, ja sekin on ilmoitettu vain kaksi kanavaa samaan aikaan kuormitettuna. Mittauksissa Marantz kellotti kuitenkin kohtuullisen mukavat lukemat, vaikkakin dynaamisena eli hetkellisenä tehona (käyttämämme Powercube mittaa tehon hetkellisenä arvona, mikä vastaa musiikkia signaalina paremmin). Ja tässäkin vain pääkanavat samaan aikaan kuormitettuna. Tehoa irtosi kahdeksan ohmin kuormaan noin 90 wattia ja neljään ohmiin 130 wattia. Ja vahvistin toimi mukisematta aina yhteen ohmiin saakka, joskin jo selvästi ahdistuen. Ei siis mikään tehohirmu, mutta ei pillipiiparikaan.
Toisaalta ylimääräistä tehoreserviä ei juuri ole, kun kaikki kanavat ovat samaan aikaan kuormitettuna. Tällöin teho jäänee pienemmäksi. Tilanne, jossa tarvitaan samaan aikaan kaikkiin kanaviin suuri teho voi tulla eteen esimerkiksi elokuvan toimintakohtauksissa, missä on samaan aikaan matalataajuisia räjähdyksiä, efektejä, musiikkia ja dialogia. Toisaalta pienessä tilassa tehoa tarvitaan aina vähemmän, ja esimerkiksi kerrostalossa harvoin pystyy edes kuuntelemaan 10–20 wattia suuremmilla tehoilla, jos silläkään, naapurisovun kärsimättä.
Monipuoliset liitännät
Liitäntöjä Marantzissa on runsaasti. Hdmi-tuloja on kuusi (mihin muuten kukaan tarvitsee näin montaa tuloa?), joista yksi kätevästi etupaneelissa, ja lähtöjä yksi. Hdmi-versio on 2.0b, eli se tukee 4k-kuvaa aina 60 hertsin kuvataajuudelle saakka, mutta ei siis enää 4k/120 Hz -materiaalia (120 Hz onnistuu vain fullhd-resoluutiolla). Tämä tosin liittyy yleensä vain uusimpiin peleihin. Laitteesta löytyy tuki myös korkean dynamiikan ja kontrastin hdr-kuvalle mukaan lukien Dolby Vision ja HGL. Hdmi-lähtö on earc-yhteensopiva (Enhanced Audio Return Channel), eli se tukee myös televisiosta tulevaa tilaääntä. Kuvalle on myös kolme analogituloa ja yksi lähtö (komposiitti). Äänelle on kaksi digi- ja kolme analogituloa sekä tulo myös perinteiselle levysoittimelle (mm-rasialla). Subwooferille on kaksi linjalähtöä, ja myös pääkanaville on linjalähtö. Näin vahvistimen pääkaiuttimiksi voi liittää aktiivikaiuttimet (vaikka Genelecit). Jos Marantzin tilaääniprosessori tukisi 7.1-kanavaista ääntä, niin pienellä ohjelmoinnilla eli vahvistinkanavien uudelleen organisoinnilla tästä olisi saatu aktiivikaiuttimien avulla ihan oikea 7.2-kanavainen laite. Mutta nyt ei siis saada.
Edessä on viiden voltin/yhden ampeerin virtasyötöllä varustettu usb-tulo vaikka musiikkitiedostoja sisältävän usb-kovalevyn liittämiseksi. Tuki löytyy myös kaikille korkearesoluutiomusiikkitiedostoille. Ja tottakai edestä löytyy myös kullattu 6,35 millimetrin kuulokeliitäntä. Tähän liittyy myös eräs erinomainen lisäominaisuus, josta lisää tuonnempana. Vahvistimessa on myös bluetooth-lähetin äänen lähettämiseksi langattomasti bluetooth-kuulokkeille. Asetuksissa toiston saa kuulumaan bluetoothin kautta samaan aikaan kuin kaiuttimista, tai kaiuttimet voidaan mykistää.
Kaiuttimille on takana kunnolliset naparuuvit, joihin sopii myös banaaniliitin, kun vain tajuaa ottaa reikien päällä olevat tulpat ensin pois.
Helppo tapaus
Marantzin käyttöönotto on helppoa. Se alkaa seuraamalla selkeää pikaohjetta, joka ei tosin ole suomeksi, kuten ei ole ole netissä oleva ja netistä ladattava varsinainen käyttöohjekaan. Nykyään suurin osa kuluttajista osaa toki englantia ja/tai ruotsia, mutta tästä on silti syytä huomauttaa. Kuluttajansuojalain ja sen tavaran virhettä koskevan pykälän sekä sen tulkinnan mukaan tavarassa on virhe, jos siihen ei ole saatavana riittävän seikkaperäistä suomenkielistä käyttöohjetta (ja vielä paperilla). Tämä on jopa kaupan purun peruste. Miksi lakia ei noudateta, vaikka laki ei ehkä enää olisikaan aikansa tasalla?
Mutta homma etenee silti. Eli kun vahvistin on kytketty televisioon ja virrat päälle, jatkuu käyttöönotto kuvaruudun opastamana. Tässä näkyykin selvimmin laitteen pitkähkö elinkaari. Kuvaruutunäytön grafiikka on kuin ikivanhassa 90-luvun pelikonsolissa. Ilmeisesti tämä päivittäminen näyttävämpään ei ehkä olekaan niin helppoa kuin mitä voisi kuvitella.
No kun tästä alkujärkytyksestä on selvitty, niin varsinainen käyttöönotto sujuu silti intuitiivisesti aina laitteiden ja kaiuttimien kytkennästä kaiutinkokoonpanon määrittelyyn ja verkkoyhteyden muodostamiseen. Miksi muuten verkkoyhteys muodostetaan vasta aika loppuvaiheessa? Yleensä eteen tulee kuitenkin ohjelmistopäivitys (kuten nytkin), mikä saattaa tuoda mukanaan uusia käyttöönotettavia ominaisuuksia? No nyt niitä ei kuitenkaan näyttänyt tulevan. Ja miksei muuten radioasemien viritystä ei ole otettu mukaan käyttöönoton asetuksissa?
Äänen säätöä
Käyttöönotto pitää sisällään myös niin sanotun huonekorjauksen (jota voidaan kutsua myös termeillä huone- tai kaiutinkalibrointi, optimointi tai automaattinen taajuuskorjaus). Yhtä kaikki, kyse on toiston analysoinnista ja sen säätämisessä siten, että saavutettaisiin paras mahdollinen toisto kyseisessä tilassa ja kuuntelupaikalla. Järjestelmä ottaa huomioon kaiuttimien mahdolliset toistovirheet ja huoneen akustiikan ja säätää toistoa kompensoidakseen virheet sekä akustiikan vaatimukset mahdollisimman hyvin.
Marantz käyttää tässä Audyssey-yrityksen MultiEQ-perusversiota. Ero kehittyneempiin versiohin on lähinnä korjausalueuiden määrässä ja tarkkuudessa. Audyssey MultiEQ toimi kuitenkin käytännössä hyvin. Se paransi selvästi ääntä, mikä ei ole läheskään aina lopputulema näiden korjaimien kanssa. Valittavana on korjauksen jälkeen kolme asetusta: Flat, Reference ja Off, joista Flatissa on pyritty mahdollisimman suoraan toistovasteeseen, Reference on säädetty Marantzin oman ääni-ihanteen mukaiseksi ja Off on alkuperäinen korjaamaton toisto.
Marantz ei tue kuitenkaan maksullista MultiEQ Editor -puhelinsovellusta, jolla tehtyjä säätöjä pääsisi katsomaan ja myös muokkaamaan itse. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä iso tai edes minkäänlainen puute, jos tarkoitus on ennemminkin nauttia elokuvista ja musiikista kuin laitteen säätämisestä.
Marantzissa on myös erillinen 9-kaistainen taajuuskorjain, joka on siis kuitenkin valinnainen Audyssey MultiEQ -korjauksen kanssa. Paitsi kuulokkeiden kanssa: kuulokkeille voidaan tehdä omat säädöt, jotka aktivoituvat päälle, kun kuulokeplugi työnnetään paikalleen, ja Audyssey kun ei toimi muutenkaan kuulokkeilla. Tämä on kerrassaan fiksu ominaisuus.
Ominaisuuksiin kuuluu myös melko monipuoliset subwooferin ja pääkaiuttimien jakotaajuuden säädöt sekä tietenkin tasojen ja viiveiden säädöt. Erikoistoimintoja elokuvaäänelle ovat muun muassa center image-, center width-, dimension- ja panorama-säädöt.
Laitteen ohjaus sujuu mukavasti kaukosäätimellä ja kuvaruutunäytön avustuksella, mutta periaatteessa myös laitteen oman näytön kautta. Television ei siis tarvitse olla välttämättä päällä, kun halutaan vaikka kuunnella radiota, Spotifytä tai jotain muuta. Lisäksi laitetta voidaan ohjata myös Marantz Remote App -puhelinsovelluksella. HEOS-verkkosoittimelle on tietenkin myös oma sovellus. Peruskäyttö sujuu toki ilman näitäkin. Spotify-toistoon riittää Spotifyn oma sovellus, ja Marantzissa on Spotify Connect -ominaisuus, joka jättää puhelimen tavallaan vapaaksi, kun soitto on valittu.
Kaikkinensa Marantz NR1510 on luokassaan erinomainen av-vastaanotin järkevillä ja käytännöllisillä ominaisuuksilla.
Jaa Jaa artikkeli