ASA Radio Oy - Suomalaisen elektroniikkateollisuuden edelläkävijän tarina

Teksti Teppo HirviKunnas Lähde Wikipedia & ASAradiomuseo Kuvat ASAradiomuseo

ASA (Radio Oy) oli suomalainen elektroniikkayhtiö, joka toi radiot, stereot ja televisiot tuhansiin suomalaisiin koteihin lähes viiden vuosikymmenen ajan. Vuonna 1927 perustettu yhtiö kasvoi kidekoneiden valmistajasta kansainvälisesti tunnustetuksi teknologiainnovoijaksi, joka toi markkinoille monia aikansa huippulaitteita ja 70-luvulta monelle tuttujakin laitteita.

ASA Radio Oy historia juontaa juurensa vuoteen 1927, kun turkulainen sähköasentaja Arvo Sakrelius perusti Radioliike Arvo Sakreliuksen. Arvo Andrea Sakrelius (s. 23.12.1898), turkulainen sähköasentaja oli valmistanut ensimmäisen kidekoneensa jo vuonna 1922. Kidekone-/rasia oli yksinkertainen radiovastaanotin, joka käyttää kiteistä valmistettua diodia erottelemaan radiosignaalista siitä ääntä. Kiderasia ei vaadi erillistä virtalähdettä, kuten paristoa tai verkkovirtaa, koska se saa tarvitsemansa energian suoraan antennin vastaanottamasta radiosignaalista.

Arvo oli jo koulupoikana kiinnostunut kemiasta, fysiikasta ja sähköopista. Viipurissa asuva sukulainen otti 15-vuotiaan pojan apulaiseksi sähköliikkeeseen. Palattuaan 17-vuotiaana Turkuun hänellä oli taskussaan sähköasentajan paperit ja aloitti valmistamaan pieniä radiovastaanottimia kellariverstaassaan. Kauppa ilmeisesti kävi, koska 1927 Arvo päätti perustaa yrityksen nimeltä Radioliike Arvo Sakrelius. Ensimmäinen toimintapiste sijaitsi Turussa Kaskenkatu 1:ssä. Samana vuonna muutettiin Eerikinkatu 20:een, josta oli vuokrattu kahden huoneen ja keittiön asunto. Vuonna 1930 yritys muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli tuttu Asa Radio Oy. Sana Asa tuli Arvo A. Sakreliuksen nimestä. Vuoden 1934 lopulla yrityksen palveluksessa oli jo 15 työntekijää.

Keväällä 1935 Asa Radio Oy muutti Yliopistonkatu 12:ssa sijaitsevaan tehdasrakennukseen, jonka alakertaan sijoitettiin metalliosasto ja yläkertaan kokoomo. Vuonna 1936 vuokrattiin vanha tennishalli Brahenkatu 8:n kiinteistöstä. Työntekijöitä oli jo 120. Vuonna 1927 perustettiin sivuliikkeet Poriin ja seuraavana vuonna Raumalle ja Forssaan.

ASA 4 (valmistusvuosi 1929). Neliputkinen suojahilaputki radiovastaanottaja, niinkuin esitteessä aikoinaan kerrottiin. Tämän tarkkaviritteisen radiovastaanottajan rakentaminen kävi mahdolliseksi vasta sen jälkeen kun Philips- tehtaat toivat markkinoille uuden ”IHMEPUTKEN”, kuten tätä kutsuttiin, suojahilaputken A 442. Putken ominaisuuksista mainittakoon sen tavaton vahvistuskerroin. Se vahvistaa siihen johdetut sähkövärähdykset 150 kertaisiksi.

Kasvun aikaa

1930-luvulla Asa Radion tuotanto kasvoi huomattavasti, ja yritys siirtyi suurempiin tiloihin Yliopistonkadulle. Samalla se alkoi tuottaa laajempaa valikoimaa tuotteita. Aluksi ASA valmisti kidekoneita ja paristokäyttöisiä radiovastaanottimia, mutta 1930-luvun alusta lähtien se siirtyi verkkovirralla toimiviin moniputkiradioihin, jotka olivat teknisesti edistyksellisempiä ja parempilaatuisia.

Vuonna 1938 yhtiö myi peräti 12 000 radiovastaanotinta, mikä oli tuon ajan mittapuulla valtava määrä. Radiovastaanotin oli arvokas hankinta, ja ASA-radiot tunnettiin erityisesti laadukkaasta äänentoistosta ja kestävyydestä. ASA-radiosta tuli suomalainen brändi, joka löysi tiensä yhä useampaan kotiin. Mainittakoon että keskitason radiovastaanotin maksoi tuolloin noin 3 000 markkaa, mikä vastasi sekatyömiehen kolmen kuukauden bruttopalkkaa. Ei siis ihan halpoja laitteita. Mallisto oli todella laaja käsittäen 30 eri mallia.

ASA 409, valmistusvuosi 1939. 4 + 1- putkinen “loistosuper”-vaihtovirtavastaanotin. Hieno funkkis-desing.

ASA 418 Y. valmistusvuosi 1939. 4+1+2- putkinen “super” vaihto-/tasavirtavastaanotin. “Taikasilmänäkö”-viritys.

Matka jatkuu

Toisen maailmansodan aikana Asa Radio Oy tuotantotilat kärsivät vakavia vaurioita Turun pommituksissa, kun sen asennushalli tuhoutui raaka-aine- ja valmisvarastoineen. Tästä huolimatta yritys pystyi sopeutumaan sodan aikana puolustusvoimien tarpeisiin ja valmisti radiopuhelimia, liikennevastaanottimia ja myös miinaharavia.

VRFKC, rykmentin/pataljoonan kenttäradio ”Raili”, ”C-asema”. Radion suunnittelu, (VRFK), aloitettiin loppuvuodesta 1941. Mallikappale valmistui 11.6.1942. VRFKC: Käytettiin Puolustusvoimissa aina 1960-luvulle. Puhe- ja sähkötyslähetin-vastaanotin, teho 1,8 W sähkötyksellä ja 1,5 W puheella. Lähetin on kaksiasteinen. Pääteasteessa on B-luokan anodijännitemodulointi. Kantama: sähkötys noin 25 km, puhe noin 15 km. (On päästy sähkötyksellä 300 km asti, ylikin).

Sodan jälkeen Asa Radio toi ensimmäisen ULA-radionsa markkinoille samana vuonna 1953, kun Suomessa aloitettiin ULA-lähetykset Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa. Vuonna 1955 nelisensataa työntekijää valmisti lähes 30 000 vastaanotinta. Vuonna 1959 Asa Radio esitteli ASA 155 TM -transistorimatkaradion, joka toimi pitkillä ja keskipitkillä aalloilla ja jossa radioputket oli korvattu seitsemällä germanium-transistorilla. Ensimmäinen transistoroitu ULA-matkaradio esiteltiin sitten pari vuotta myöhemmin vuonna 1961.

ASA 111, valmistusvuosi 1953. Sama radio kuin ASA 110 ja ensimmäisiä ULA-radiota. Tämä malli ASA 111 on varustettu Perbetuum-Ebner- levysoittimella.

COSMOS IV, (1956). Kannettava levysoitin. Oma vahvistin ja kaiutin. 2-putkinen vahvistin.

Asa Radio toi ensimmäisen ULA-radionsa markkinoille samana vuonna 1953. Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa.

Superheterodyne kytketty verkkovirta/paristokäyttöinen matkaradiovastaanotin. Virtalähteet: Anodiparisto 80 V, A-80 super ja hehkupari Hp-7,5, tai vaihtovirtaverkko: 127, 220 V. 4 tuuman permanenttidynaminen kaiutin.

ASA 155, Valmistusvuosi 1959. Ensimmäinen ASA RADIO Oy:n valmistama transistorimatkaradio. ASA-RADIO Oy:n valmistamia matkaradiomalleja on lähemmäs 30. Ensimmäiset radiot olivat putkilla toteutettuja. Vuoden 1959 jälkeen tulivat transistorit korvaamaan putket.

Valmistusvuosi 1957 (?). ASA vastaanottimien (1138(L) ja 1148(L) kanssa käytettävä “kovapuhujajärjestelmä”, jossa bassopäällä laskostetun torvi. Elementteinä 1 kpl 12” Audiom 50 bassokovapuhuja sekä 2 kpl 4” diskanttikovapuhujia. Kaapin mitat: 95 x 70 x 38 cm.

ASA 769 L, valmistusvuosi 1961. 5 +1- putkinen vaihtovirtavastaanotin, jossa Garrard SRP 10- levysoitin.

ASA 1034, valmistusvuosi 1956. 8+1 putkinen superheterodyne ULA-FM verkkovirtavastaanotin. Huomaa kaiuttimien määrä. Stereota ei kuitenkaan vielä siis ollut.

ASA siirtyi 60-luvulla stereoaikaan. Kuvassa ASA 2481 T Stereo-Master, valmistusvuosi 1963. Täystransistoroitu ULA-stereoviritinvahvistin. Lähtöteho 2 x 10 W.

Televisioiden aika ja kansainvälinen kasvu

Televisioiden valmistuksen Asa Radio aloitti vuonna 1956. Todennäköisesti yhteistyössä sakslaosen Telefunkenin kanssa(?).Televisioita myytiin Asavisio-nimellä. Vuonna 1966 valmistui sadastuhannes televisio. Vuonna 1968 Asa Radio Oy toi markkinoille täysin transistoroidun television – ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa. Ensimmäiset väritelevisiot valmistettiin vuonna 1969. Samana vuonna yritys esitteli Asa Futura -TV-mallin, jonka muotoilu herätti aikanaan huomiota. Kuvaputkitekniikaltaan yhä mustavalkoisen television pyöreämuotoinen kotelo valmistettiin kirkasvärisestä muovista, ja televisio pyöri metallisen trumpettijalkansa varassa. Samanhenkistä muotoilua edusti myös pieni Minivisio-matkatelevisio. Ensimmäinen ASA-väritelevisio valmistui vuonna 1969. Malliltaan se oli ASA 5001.

ASA TV 221/43 K, valmistusvuosi 1957. Ensimmäinen ASA RADIO Oy:n valmistama sarjatuotantotelevisio, konstruktionumero 1. Valmistusvuosi 1957, (ensimmäinen kappale valmistui 2.2.1957). (Tehtiin myös malleina L, lattia- ja P, pöytämalli). L ja P-mallia tehtiin yhteensä 110 kpl, K= Kaappimallia, valmistettiin 148 kpl. Kuvan koko (halkaisija) 43 cm = n. 17 tuumaa!

ASAVISIO 1333, valmistusvuosi 1965. Tavaran määrä on nykykoneisiin nähden sngen runsas.

ASA TV CT 5004 A, valmistusvuosi 1970. 26-tuuman “super-suorakulmainen” värikuvaputki. Säätimet äänenvoimakkuutta ja -sävyä, kuvan sävykkyyttä ja -kirkkautta sekä värin sävyä ja kylläisyyttä varten. Kotelo teakia tai palisanteria.

ASAVISIO 2660 Futura, valmistusvuosi 1969 Ei uskoisi, että tämä televisio edustaa samaa aikakautta kuin yllä oleva CT 5004. Itse asiassa julkaistu vuotta jopa aikaisemmin. Aikanaan huippudesign, kaikista muista poikkeava moderni televisio. Kotelo-osa on muovia ja jalusta alumiinivalua. 24”/110 asteen ”suorakulmainen” kuvaputki.

Vientiä ja stereoita

1970-luvulla ASA alkoi panostaa vientiin. Ruotsiin perustettiin oma tytäryhtiö Svenska Asa Radio Ab ja Tanskaan Dansk Asa Radio Aps, ja ASA-televisiot ja -radiot levisivät myös muihin Euroopan maihin, kuten Englantiin, Norjaan ja Länsi-Saksaan. Myös kaukaisemmat markkinat, kuten Kuwait ja Nigeria, alkoivat kiinnostaa yritystä. Vienti muodostui lopulta merkittäväksi osaksi ASA tuotantoa, ja kansainväliset markkinat olivat tärkeitä yrityksen kasvulle.

Mallisto laajeni myös suosioon tulleilla erilaisilla stereovastaanottimilla ja stereoyhdistelmillä.

ASA 1000 Q, valmistusvuosi 1974. 2 x 20 W stereovahvistin, ularadio. Viritinvahvistin täyttää hifi-normin DIN 45.500. Vahvistimen jatkuva teho 2x12 W (!) Harmoninen särö alle 0.5 %/1 kHz. Toistoalue Äänenvoimakkuussäätimeen on yhdistetty ”lineaarinäppäin”, jolla fysiologinen toisto saadaan suoraviivaiseksi (Loudness-kytkentä). Kotelo pähkinää tai palisanderia.

ASA 4000, valmistusvuosi 1973. Aikoinaan ASAn huippumalleja ja tehokkain stereoviritinvahvistin. Vahvistimen musiikkiteho 2x60 W, jatkuva teho 2x40 W. Tehokaistaleveys 10-35000 Hz. Harmoninen särö 0,1 % 1 kHz:n taajuudella nimellisteholla. Ja alle 0,5 % tehokaistaleveydellä 40-12500 Hz. Ei ihme että soivat nykyvahvistimia pehmeämmin ;-).

Mallisto laajeni myös suosioon tulleilla erilaisilla stereovastaanottimilla ja stereoyhdistelmillä.

ASA 1300 Q Studiotrio, valmistusvuosi 1974. Sama kuin 1100 Q, mutta varustettu kasettisoittimella ja BSR 128 R-levysoittimella.

ASA 3200 HiFi Studiotrio, valmistusvuosi 1979. Viimeinen ASA-stereoyhdistelmä. Saattaa olla jo useammallekin tuttu. Tätä valmistettaessa oli Asan tehdas siirtynyt jo Lohja Oy:n omistukseen. Lähtöteho molemmat kanavat kuormitettuina: 4 ohm: 2 x 25 W , 8 ohm: 2 x 18 W.

Televisiomerkkien sulautumista ja ”säätöä”

Myös Salora liittyi myöhemmin Lohja Oy:n omistukseen ja 1980-luvun lopulla Lohja Oy sulautti Saloran ja Finluxin yhdeksi yksikök-si. Tämä johti siihen, että myös Saloran brändi sulautui osittain Finluxiin, ja myöhemmin tuotanto siirtyi kokonaan Finluxnimen alle. 1990-luvulla Nokia osti Lohja Oy:n ja tämän myötä myös Saloran ja Finluxin tuotantolinjat siirtyivät osaksi Nokian elektroniikkadivisioo-naa. Nokia käytti Finlux-brändiä vielä jonkin aikaa ennen kuin se vetäytyi televisioliiketoiminnasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Finlux toki edelleen merkkinä, mutta sen omistaa turkkilainen elektroniikkayhtiö Vestel.

Tarina jatkuu museossa

Vaikka ASAn toiminta päättyi, sen perintö elää edelleen monen, ainakin vanhemman ikäpolven muistoissa ja edelleen myös ASA-radiomuseossa lähellä Kotkaa (ASA-kuja 2, 49300 Tavastila).

ASA-radiomuseo on vuonna 2011 rekisteröity yhdistys, joka kerää ASA-Radio Oy:n tuotantoa. Kokoelmassa on ASAn valmistamia tuotteita yli 400, joista suurin osa on ASA-merkillä. Loput ovat ASAn valmistamia sisarmerkkejä, kuten esimerkiksi Maestro, Sesam ja Milde. Radiolaitteita on esillä useita eri malleja ja televisioitakin yli 70. Levysoittimista ja stereolaitteista löytyvät kaikki tunnetut mallit.

ASA-museon verkkosivuilla lisää historiaa ja ASA-tuotteita vuosien varrelta.