Teksti Teppo HirviKunnas Kuvat Visaton & Teppo HirviKunnas

Visaton Stella Light rakennussarja on yksinkertainen hyvin soiva ja edullinen laajakaista-elementistä ja “lisäbassosta” koostuva solakka pilarikaiutin. Kaiutin toimii hyvin pienemmissäkin tiloissa ja on toistoltaan erotteleva ja selkeä. Ja kotelosta voi tehdä niin hienon kuin osaa.

Saksalainen, jo vuonna 1968 perustettu Visaton on erikoistunut kaiutinelementtien sekä kaiutinjärjestelmien suunnitteluun ja valmistukseen. Vaikka DIY-harrastus ei valitettavasti ole enää huippuvuosiensa tasolla, Visaton on edelleen voimissaan, ja sen mallistossa on yhä runsaasti mielenkiintoisia DIY-kaiutinsarjoja.

Otimme tällä kertaa testiin edulliset Visaton Stella Light -kaiuttimet, jotka perustuvat 88 mm laajakaistaelementtiin ja sitä tukevaan 200 mm (8-tuuman) bassoon. Rakennetta kutsutaan hienolla lyhenteellä F.A.S.T. (Full-range and Subwoofer Technology).

Soundimport.eu-verkkokaupassa 200 euroa maksava sarja sisältää siis Visaton FRS-8 -laajakaistaelementit, W170 S -bassoelementit, naparuuviterminaalit, refleksiputket, jakosuodinkomponentit, kiinnitysruuvit, kaiutinkaapelia, runsaasti vaimennusainetta sekä ohjeet (saksa/englanti). Sarja sisältää kaiken tarvittavan koteloa lukuun ottamatta. Ohjeet voisivat tosin olla yksityiskohtaisemmat, ja tässä artikkelissa annetut ohjeet poikkeavat kotelon kokoamisjärjestyksen ja osien mittojen osalta paketin mukana tulleista.

Sarja sisältää lähes kaiken tarvittava elementtien tiivistenauhaa, kotelon puuosia ja liimaa lukuunottamatta. Mukana tulevat ruuvit kannattaa tosin myös vaihtaa laadukkaimpiin.

Kotelo

Kotelo on periaatteessa helppo koota valmiiksi. Osat voi sahauttaa puutavaraliikkeessä valmiiksi annettujen mittojen mukaan. On kuitenkin hyvä huomata, että olemme muuttaneet kotelon osien kokoamisjärjestystä. Alkuperäinen järjestys ei mielestämme ole kätevä, jos kotelo on tarkoitus koota ilman ruuveja, pelkkää liimaa käyttäen. Tämän ohjeen osien mitat poikkeavat mukana toimitettavista ohjeista, mutta materiaalin paksuus on kuitenkin sama, eli 19 mm (MDF). Jos haluaa käyttää eripaksuista materiaalia, osien mitat on laskettava uudelleen muuttuneen materiaalipaksuuden mukaan.

Mittakuva kotelosta takaa, sivulta, edestä ja päältä sekä 3D-mallinne. Kotelon kootaan etu- ja takapaneelin väliin. Kokoaminen voidaan tehdä liimaamalla ilman ruuveja. Osien kohdistamisessa on oltava tarkkana. Osaluettelo erillisessä taulukossa jutun lopussa. Tarkemmat ohjeet tekstissä.

Kokoaminen

Kotelo kootaan tavallaan etu- ja takapaneelien väliin. Ensin siis kootaan kotelon "keskiosa", ja siihen kiinnitetään viimeiseksi etu- ja takapaneelit. Kokoamiseen ei periaatteessa tarvita ruuveja, vaan pelkkä liima riittää. Halutessaan voi toki käyttää ruuveja, mutta viimeistelyn kannalta liimaus on helpompi ratkaisu. Liimaksi sopii Erikeeper tai vastaava puuliima.*

Ensimmäisessä vaiheessa liimataan yhteen pohja-, kansi- ja sivupaneelit. Samalla kiinnitetään myös laajakaistaelementin erillisen sisäkotelon laipat sekä kotelon sivujen keskituki. Sisäkotelon laipat, jotka eristävät laajakaistaelementin pääkotelosta, tulee asentaa huolellisesti siten, että ne linjaavat tarkasti kotelon sivujen ja etu- tai takapaneelin kanssa. Varmista, että kaikki osat ovat täsmällisesti paikallaan ennen liimaamista. Apuna voi käyttää muutamaa pientä kuumaliimatippaa, jotta osat pysyvät paikoillaan. Sama pätee myös sivupaneelien väliseen keskitukeen.

Helpoin tapa koota kotelo on tehdä se lappeellaan, jolloin sivupaneeli asetetaan vakaalle tasolle tai lattialle. Tämä menetelmä pitää osat tukevasti paikoillaan ja helpottaa tarkkaa liimausta. Kun kotelo on lappeellaan, kaiuttimen päälle voi asettaa painoa, mikä varmistaa osien tiiviin ja tarkan liitoksen. Vaihtoehtoisesti paneelit voidaan asettaa pystyasentoon sivujensa varaan, ja levyt puristetaan toisiinsa ruuvipuristimilla päädyistä. Osien tulee puristua tiiviisti toisiaan vasten kummassakin tapauksessa.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että kansi- ja pohjalevyt sekä sisäkotelon alalaippa ovat tasan sivujen kanssa. Ulos pursuava liima kannattaa pyyhkiä pois, ja sisäsaumoissa liima voidaan tasoittaa sormella saumaa pitkin. Halutessasi voit käyttää kokoamisessa apuna kuumaliimalla kotelon sisään kiinnitettyjä tukilistoja osien kohdistamisessa.

Tässä vaiheessa on myös varmistettava, että kotelon sivut ovat suorassa kulmassa eikä kotelo kallistu sivulle. Apuna voi käyttää etu- ja takapaneeleja. Vaikka levy on jäykkää, kannattaa silti varmistaa, että kotelon pitkä sivupaneeli ei jää notkolle tai "pullistu" kotelon pitkän sivun keskeltä. Näin voi käydä, jos sisäkotelon laippojen ja / tai keskituen leveysmitat eivät ole aivan tarkat.

Etu- ja takapaneelit paikoilleen

Kun liima on kuivunut, tarkistetaan vielä ulkosivujen ja sisäkotelon saumojen tiiviys ennen etu- ja takapaneelien kiinnitystä. Laajakaistaelementin sisäkotelon takaseinään kannattaa myös porata valmiiksi 6 mm reikä elementin johdotuksen läpivientiä varten. Tämä reikä tiivistetään myöhemmin tiivistemassalla, kuumaliimalla tai vastaavalla materiaalilla.

Seuraavaksi kiinnitetään etu- ja takapaneelit. Ne voi toki kiinnittää (liimata) yhtä aikaa, mutta tarkin sovitus saavutetaan, kun liimaa ensin etupaneelin ja antaa sen kuivua kunnolla ennen takapaneelin kiinnittämistä. Tämä varmistaa, että etupaneeli asettuu täysin paikoilleen ja on suora, ennen kuin takapaneeli lisätään, jolloin vältetään mahdolliset virheet paneelien kohdistuksessa. Kun etupaneeli on kuivunut, takapaneeli voidaan kiinnittää samalla huolellisuudella ja varmistaa, että kotelo on suorassa ja tiivis kaikilta osin.

Elementtien, refleksiputken ja kaiutinterminaalin reiät voidaan tehdä valmiiksi koottuun koteloon tai erillisiin paneeleihin ennen kokoamista. Reiät, bassoelementin reikää lukuun ottamatta, syntyvät helpoiten säädettävällä reikäporalla, kun taas bassoelementin reikä tehdään pistosahalla. Jos bassoelementti halutaan upottaa sivupaneelin tasalle, sivupaneeliin täytyy tehdä 7–8 mm upotus jyrsimellä. Etupaneelin laajakaistaelementin asennusreiän mitoitus on syytä tehdä tarkasti, koska elementin kiinnityslaippa on hyvin kapea.

Laajakaistaelementin asennureijän koko on aika tarkka, koska elementin asennuslaippa on kapea ja kiinnitysreiät tulevat hyvin lähelle aukon reunaa. Reikä syntyy helpommin säädettävällä reikäporalla.

Elementtien ja kaiutinterminaalin ruuveille kannattaa porata pienet 1–2 mm alkureiät. On myös hyvä huomioida, että mukana tulevat ruuvit ovat melko heikkolaatuisia, joten suosittelemme hankkimaan laadukkaammat ruuvit (M3-4/15 mm) kuusiokolo- tai torx-kannalla. Elementtien ja kaiutinterminaalin asennuksessa olisi hyvä käyttää tiivistenauhaa, vaikka se ei kuulu toimitussisältöön.

Ohjeessa etupaneelin kulmat on viistetty 45 asteen kulmaan, mikä vähentää jyrkkien kulmien aiheuttamaa heijastumista (diffraktiota). Viisteiden tekeminen voi olla kotikonstein hankalaa, eikä moni puutavaraliike tarjoa viistoleikkausta. Kulmat voi siis jättää viistämättä tai vaihtoehtoisesti pyöristää kulmat käsin. Pystykulmien pyöristys mahdollistaa kaiuttimen etulevyn ja sivujen saumattoman viimeistelyn esimerkiksi puujäljitelmä-kontaksimuovilla tai vastaavalla vinyylipäällysteellä, tai vaikka tyylikkäällä keinonahalla.

Johdotus ja vaimennusaine

Kun kotelo on koottu (ja tarvittavat aukot valimiina) vedetään johdotus paikalleen elementtien aukkojen luota kaiutinterminaalin reiälle. Kaapeleihin on hyvä jättää reilusti ylimääräistä varaa. Käytännössä mukana tuleva kaapeli jaetaan neljään yhtä pitkään osaan. Mukana tuleva 1,5 mm² kaapeli on melko jäykkää, mutta tällä mennään. Kaapelien päät voidaan kuoria ja jopa tinata valmiiksi jo tässä vaiheessa.

Seuraavaksi sijoitetaan vaimennusaine paikoilleen. Ohjeessa kehotetaan käyttämään laajakaistaelementin koteloon neljäsosa mukana toimitetusta vaimennusaineesta, mutta se ei kuitenkaan mahdu kokonaisuudessaan pieneen koteloon. Sopiva määrä on paljon vähäisempi, noin 30x20 cm kokoinen vaimennusaineen pala.Loppu vaimennusaineesta sijoitetaan tasaisesti bassoelementin koteloon siten, että refleksiputken sisäpää ei kuitenkaan tukkeudu. Kotelon kapeuden ansiosta vaimennusaine pysyy hyvin paikoillaan.

Jakosuodin

Suotimen kytkentämalli on harvinaisempi sarjaankytketty malli, jossa komponentit (kela ja kondensaattori) kytketään peräkkäin signaalipiirissä. Kytkentä tarjoaa tässä paremman (jyrkemmän) vaimennuksen elementeille niiden rajataajuuksien ulkopuolella.

Jakosuodin sisältää vain kaksi komponenttia: ilmasydänkelan ja elektrolyyttikondensaattorin. Suodin voidaan koota suoraan kaiutinterminaalin taakse. Kytkentä poikkeaa hieman tavallisesta suodattimesta.

Osat kiinnitetään terminaalin taakse esimerkiksi kuumaliimalla. Kondensaattorin johto juotetaan suoraan kiinni terminaalin plus-liittimeen ja kelan johto vastaavasti terminaalin miinus-liittimeen. Terminaalin plus-liittimeen juotetaan myös bassoelementiltä tuleva plus-johto, ja miinus-liittimeen kiinnitetään laajakaistaelementin plus-johto.

Kondensaattorin ja kelan vapaaksi jääneet johdot liitetään yhteen juottamalla, tai ne voi ruuvata kiinni ruuvikytkentäriman palaan. Basso- ja laajakaistaelementeiltä tulevat miinusjohdot kytketään tähän kytkentäpisteeseen. Kytkentä voidaan tehdä myös siten, että diskantin miinusjohto liitetään bassoelementin miinus-liittimeen ja siitä edelleen suodattimelle.

Elementeille menevät johdot voi kiinnittää abiko-liittimillä, mutta paras liitos saadaan juottamalla. Myös suodattimen ja kaiutinterminaalin liitokset voi tehdä abiko-liittimillä ja/tai ruuvikytkentärimalla, jos kolvaus ei ole mahdollista tai tuntuu hankalalta. Kytkentöjen napaisuuden kanssa on syytä olla tarkkana.

Jakosuotimen kytkentäkaavio ja johdotusmalli. Suodin voidaan koota kaiutinterminaalin taakse kiinnittämällä osat kuumaliimalla. Kondensaattorin lanka juotetaan suoraan kiinni terminaalin plus-liittimeen ja kelan lanka vastaavasti terminaalin miinus-liittimeen. Terminaalin plus-liittimeen juotetaan kiinni myös bassoelementiltä tuleva plus-johto ja miinus-liittimeen taas laajakaistaelementin plus-johto. Kondensaattorin ja kelan vapaaksi jääneet langat liitetään yhteen juottamalla tai ne voi ruuvata kiinni ruuvikytkentäriman palaan. Basso- ja laajakaistaelementeiltä tulevat miinus-johdot kytketään tähän kytkentäpisteeseen.

Elementit ja refleksiputki

Lopuksi elementit ruuvataan kiinni. Suosittelemme käyttämään laadukkaampia ruuveja kuin mukana tulleet, ja ruuveille kannattaa porata 1,5 mm alkureiät. Elementtien ja kaiutinterminaalin asennuksessa on suositeltavaa käyttää ohutta tiivistenauhaa.

Refleksiputket lyhennetään 170 mm mittaan, ja sahausjäljet on syytä puhdistaa putken päästä. Putket kiinnittyvät koteloon ilman ruuveja, mutta kiinnitys on hyvä varmistaa kuumaliimalla tai rakennusliimalla, etenkin jos asennusaukko jää hieman väljäksi.

Viimeistely

Kotelon voi viimeistellä haluamallaan tavalla, omien taitojen mukaan. Maalipinta vaatii huolelliset pohjatyöt, kuten kolojen ja saumojen kitin sekä pohjamaalin. Kotelon voi myös pinnoittaa aidolla, muutaman millimetrin paksuisella puuviilulla, mikä mahdollistaa siistit ja terävät kulmat. Puuviilu voidaan käsitellä monin eri tavoin, ja se taipuu kohtalaisen hyvin myös loiviin pyöristyksiin.

Sivut voidaan viimeistellä myös ohuemmalla puujäljitelmä-kontaktimuovilla tai keinonahalla, jotka mukautuvat helposti ja ilman saumoja pyöristettyihin muotoihin. Pohjaa ei välttämättä tarvitse viimeistellä, sillä siihen ruuvataan erillinen pohjalevy, joka varmistaa kapean kaiuttimen pystyssä pysymisen. Viimeistelyä helpottamaan voi kanteen kiinnittää erillisen “peitelevyn” esimerkiksi aidosta puusta tai teettää sellaisen vaikka alta mustaksi maalatusta naarmuuntumattomasta polykarbonaatista (pleksistä). Pleksin kulmat on helppo pyöristää ja muotoilla kotikonstein hiomalla.

Kannattiko vaiva?

Ääneltään Visatonit eivät ole neutraalimmasta päästä, mikä näkyy myös mittauksissa .Toistossa on aavistus loudnesmaisuutta ja jopa mahtipontisuutta.Aalemmalla keskialueella toistossa vaimentumaa. Diskantti soi melko kirkkaasti suoraa edestä kuunneltuna. Kaiuttimet kannattaakin jättää suuntaamatta kohden kuuntelupaikkaa. Äänikuva on laajakaistakaiuttimelle ominaiseen tapaan tarkka ja äänikuvassa on myös syvyyttä. Kaikkiaan asiallinen kaiutin monenlaiseen käyttöön. Pienellä jakosauodattimen tviikkauksella ainesta jopa parempaan,

Mutta kannattaako vaiva? Jos arvioi vain hinnan, vaivan ja laadun suhdetta, niin ehkä ei. Markkinoilla on valtavasti hyviä ja hyvin viimeisteltyjä, jopa vai muutaman satasen maksavia kaiuttimia. Tässä ei ole kuitenkaan kyse vain siitä, vaan nautinto tulee myös itse suunnittelusta, rakentamisesta ja vaikka hamaan tappiin jatkuvasta parantelusta ja viimeistelystä; huipentuen tietenkin ensimmäisiin säveliin.

Kuunteluarvio

Diskantin osalta melko korostunut yleissävy, ja myös bassossa on hivenen muhkeampi yleissointi. Diskanttikorostuksesta huolimatta ylimpien sävy ei ole epämiellyttävä, kova tai räikeä. Hallittu suuntaus kuuntelukolmiosta poispäin voi hiukan tasoittaa ylempää kaistaa, mutta äänikuvan hyvät puolet vielä säilyvät. Jos oikein kriittisellä korvalla kuuntelee, niin äänialueiden integraatio voisi olla aavistuksen parempi, eli luultavasti kaiuttimen toistoprofiilissa on mutkaa siellä ja täällä, ja elementtien välinen yhteensovitus voisi olla vähän parempi. Kokonaisuus soi kuitenkin yllättävän mukiinmenevästi kaikella musiikilla, joten korostumista ei ole erityisen suurta haittaa. Esimerkiksi leffasoundtrack-paukuttelulla äänessä häivähtää jopa tietynlaista mahtipontisuutta hyvällä tavalla. Hauska ja persoonallinen yleissävy, joskaan ei aivan neutraaleimmasta päästä kokonaisuutena.

3,5 / 5.

Taajuusvastekuva.
Impedanssi- ja vaihevaste.

Kauniit pilarit ja tekemisen iloa kohtuuhintaan

Visaton Stella Light -kaiuttimet tarjoavat tyylikkään ja kompaktin kuunteluelämyksen, joka sopii hyvin myös pienempiin tiloihin Kaiuttimien vahvuutena on miellyttävä toisto ja rasittamaton toisto vaikka diskantin onkin hieman korotunut Bassokin soi aika mukeasti.

FRS 8 -laajakaistaelementti tuo esimerkiksi akustisessa musiikissa esiin yksityiskohtaisen ja avaran äänimaiseman. Kaiuttimet ovat soveltuvat eri musiikkityyleille.

Kriittisesti tarkasteltuna toistossa on tuntua hieman vaimealta tai ”hillityltä”, mikä saattaa jättää toivomisen varaa, Myös analyyttisempaa toistoa ja voimakkaampaa bassoa toivoville Visatomit saattavat olla liian “lepsut”. Tämä korostuu erityisesti suuremmissa tiloissa tai korkeammilla äänenvoimakkuuksilla.

Stella Light -kaiuttimien hintaluokassa kaiuttimet ovat houkutteleva vaihtoehto sekä DIY-harrastajille että tilaa säästäville musiikin ystäville. Rakennusprosessi on kohtalaisen helppo ja palkitseva, mikä lisää kaiuttimien vetovoimaa. Kaiken kaikkiaan Stella Light -kaiuttimet tarjoavat paljon vastinetta rahalle.

Visaton Stella Light Kit
Hinta199,95 € (+ Toimitus 13,95 €)
LisäkustannuksetPuuosat 35–100 €
OstopaikkaSoundImports
LisätietoaSoundImports
Rakenne2-tie, bassorefleksi
Elementit 
- Laajakaista88 mm Visaton FRS8
- Basso200 mm Visaton W170
Jakotaajuusn. 220 Hz
Kotelon tilavuus17,7 L (17 + 0,7 L)
Viritystaajuus?
Nimellisimpedanssi4 ohmia
Minimi-impedanssi4,2 ohmia
Tehonkesto60 W (jatkuva) / 100 W (maksimi)
Herkkyys84 dB (1W/1m)
Toistoalue50 - 20.000 Hz
Mitat (k x l x s)900 x 120 x 280 mm
Paino (/ kpl)?

Toimitussisältö
2 x Viston FRS 8 laajakaistaelementti
2 x Visaton W 170 S bassoelementti
2 x 150 µF bipolar elektrolyyttti kondensaattori
2 x SP 3,3 mH/0,6 mm ilmasydänkela
2 x ST 77 naparuuviterminaali
2 x BR 19.24 refleksiputki (lyhennetään 170 mm)
Polyestervanu-vaimennusainetta
2 x 3 m 2 x 1.5 mm² -kaiutinjohtoa
24 x puuruuvi

Tarvittavat kotelon osat (per kaiutin)Mitat (mm)Määrä (kpl)
Sivupaneelit900 x 2422
Etu- ja takapaneeli900 x 1202
Kansi ja pohja82 x 2422
Sisäkotelon takaosa82 x 2001
Sisäkotelon pohja82 x 401
Kotelon sisätuki82 x 2001
Pohjan tukilevyt230 x 3302


Linkkejä

Puuviilua

Naarmuuntumatonta pleksiä

Ruuveja ja tiivistenauhaa

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin AVPlus-lehden numerossa 5/2024 (#229).