Yhteistyössä LEFFAFRIIKKI & mymovies.fi Arvio Esa Mäki-Tulokas / LEFFAFRIIKKI

Conclave-leffa olisi pitänyt ehdottomasti käydä katsomassa jo elokuvateatterissa, mutta jostain syystä se vain jäi aina menemättä. Leffaa on kehuttu todella paljon pitkin matkaa, eikä vähiten Ralph Fiennesin huippuroolin vuoksi. Lisää vettä myllyyn elokuva sai tällä viikolla, kun se keräsi peräti kahdeksan Oscar-ehdokkuutta ja voitti lopulta yhden – sovitetun käsikirjoituksen Oscarin.

Ralph Fiennes oli toki roolistaan ehdolla myös, mutta koko elokuva oli mukana vuoden parhaan elokuvan kategoriassa, eikä todellakaan suotta. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan ole julkaistu Suomessa 4K-versiona, joten päätin lopulta tilata sen välittömästi WOWHD:lta, jossa hinta oli kohdillaan. Lisäksi, kun osti kolme elokuvaa, sai 15 % alennusta. Postikuluja tuolta ei tarvitse koskaan maksaa.

Tänään leffa sitten viimein saapui, ja koska sattui olemaan sellainen iltapäivä, että ehdin katsomaan sen, ei tarvinnut kauaa miettiä, mitä katsoisi. Oli niin kiire päästä katsomaan, että en edes ehtinyt syöttämään leffaa NAS:ille ennen katsomista, joten se tuli tällä kertaa katsottua suoraan levyltä.

Kiireessä tuli ehkä tehtyä pieni virhe, sillä vaikka pystyn hyvin katsomaan englanninkielisiä elokuvia ilman tekstityksiä, tämän tyyppiset draamat olisi silti mukava katsoa myös tekstitettynä. Toisaalta nyt joutui keskittymään itse elokuvaan entistä tarkemmin. Onneksi mukana oli kuitenkin paljon valmiiksi tekstitettyjä kohtauksia englanniksi, mikä helpotti ymmärtämistä huomattavasti.

Jos olisin katsonut elokuvan NAS:ilta, olisin voinut käyttää R_volutionia, jonka kautta tekstityksen olisi saanut myös suomeksi. Tämä onkin yksi R_volutionin parhaita ja tärkeimpiä ominaisuuksia.

Vaikka ymmärsin kaiken hyvin, niin Conclave on niin älyttömän hyvä elokuva, että tulen aivan varmasti katsomaan sen vielä uudelleen – ehkä jopa piankin.

Sen lisäksi, että Conclave oli juoneltaan ja toteutukseltaan erittäin onnistunut, se oli myös erinomainen esimerkki siitä, mihin elokuvien äänisuunnittelussa voidaan tänä päivänä parhaimmillaan päästä. Ja nyt tosiaan tarkoitan parhaimmillaan – tämä oli nimittäin äänimaailmaltaan todellinen mestariteos.

On hyvä muistaa, että hyvät äänet eivät aina tarkoita kovia ääniä, suuria äänitehosteita, räjähdyksiä tai myrskyä. Conclave on jännitysdraama, jossa ääniä on käytetty tukemaan tarinaa säästelemättä ja tinkimättä. Heti ensimmäisestä hetkestä lähtien käy selväksi, että äänimaailma on hiottu viimeistä piirtoa myöten täydelliseksi.

Elokuvassa on täydellinen 9.1.6-ääniraita, jossa jokainen käytettävissä oleva kanava on hyödynnetty täysimääräisesti. Lisäksi mukana on runsaasti objektipohjaista ääntä, joka liikkuu dynaamisesti tilassa – tästä voisi moni muu elokuva ottaa mallia.

Äänimaailma ei ainoastaan luo täydellistä tilantuntua, vaan myös pienet yksityiskohdat on toteutettu erinomaisesti. Erityisesti mieleen jäi yksi kohtaus, jossa Ralph Fiennesin hahmo kääntää selkänsä kameraan ja liikkuu oikealle – ääni seuraa liikettä luonnollisesti ja täsmällisesti, aivan kuten se todellisuudessa kuulostaisi. Toisin sanoen, ääni ei tule edestä, vaikka käytännössä näin voisi usein tapahtua.

Conclave onkin loistava esimerkki siitä, miten huippuluokan äänisuunnittelu voi tehdä elokuvasta entistä vaikuttavamman ja immersiivisemmän kokemuksen.

Toinen todella vaikuttava hetki elokuvassa oli Fiennesin hengitys lopun äänestyksissä. Tällä hienovaraisella äänitehosteella korostetaan hahmon sisäistä kamppailua, pohdintaa ja tuskaa uskomattoman tehokkaasti. Se on loistava esimerkki siitä, miten ääni voi toimia tarinankerronnan olennaisena osana ja syventää katsojan eläytymistä.

Tässä kohtauksessa tullaan myös yhteen itselleni erittäin tärkeään asiaan – huoneen äänettömyyteen. Voisin jopa väittää, että vielä vuosi sitten en olisi välttämättä edes huomannut tätä hienovaraista tehostetta, sillä huoneen humina ja kaiuttimien taustakohina olisivat saattaneet peittää sen alleen. Nyt, kun huoneen taustaääni on käytännössä olematon, jokainen pieni yksityiskohta ja äänen nyanssi pääsee esiin juuri sellaisena kuin tekijät ovat sen tarkoittaneet.

Ja juuri niitä tämä elokuva tarjoili runsaasti – upeita tilavaikutelmia, hienovaraisia äänivihjeitä, taustaelementtejä ja pienenpieniä yksityiskohtia, jotka tekivät äänimaailmasta lähes käsinkosketeltavan. Conclave nousee ehdottomasti vuoden parhaiden elokuvien joukkoon myös äänisuunnittelun osalta!