CES (Consumer Electronics Show) on maailman merkittävin kulutuselektroniikan ja teknologian ammattilaistapahtuma. Se järjestetään vuosittain tammikuussa Las Vegasissa ja kokoaa yhteen laitevalmistajat, teknologiayritykset, startupit, median ja alan päätöksentekijät eri puolilta maailmaa.
Nimestään huolimatta CES – Consumer Electronics eli kuluttajaelektroniikka Show) ei ole avoin kuluttajamessutapahtuma, vaan suljettu, ammattilaisille suunnattu B2B-tapahtuma, jossa esitellään tulevien vuosien tuotteet, teknologiat ja kehityssuunnat.
CES:n historia ulottuu aina vuoteen 1967, ja vuosikymmenten aikana messuilla on nähty lukuisia kulutuselektroniikan murroskohtia aina videonauhurien ja CD-soittimien ensiesittelyistä nykypäivän tekoälypohjaisiin järjestelmiin, älylaitteisiin ja sähköiseen liikenteeseen. Tapahtumasta on kasvanut paikka, jossa koko teknologia-ala mittaa suuntaansa.
CES 2026 järjestettiin 6.–9. tammikuuta Las Vegasissa. Tapahtuma keräsi noin 150 000 kävijää, yli 4 000 näytteilleasettajaa sekä tuhansia media- ja analyytikkoedustajia. Mukana oli niin globaalien teknologiayhtiöiden lippulaivabrändejä kuin satoja startup-yrityksiä, jotka esittelivät uusia tuotteita ja konsepteja useilla eri toimialoilla.
Tämän vuoden CES:ssä esillä olivat laajasti televisiot ja näyttöteknologiat, audio- ja kotiteatteriratkaisut, mobiililaitteet, älykoti ja kotiautomaatio sekä sähköautot ja liikkumisen teknologiat. Suuret valmistajat esittelivät uusia TV-tekniikoita ja äänijärjestelmiä, mutta samalla nähtiin taittuvia ja kehittyneitä mobiililaitteita, sähköautojen ohjelmisto- ja laiteratkaisuja sekä tekoälyyn pohjautuvia älykotijärjestelmiä.
CES 2026 osoitti, kuinka kulutuselektroniikka, liikkuminen ja kodin teknologia kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tässä raportissa käymme läpi CES 2026:n keskeisimmät uutuudet televisioista ja kotiteattereista mobiililaitteisiin, sähköautoihin ja älykoteihin – ja sen, millaista teknologista arkea ne rakentavat tuleville vuosille.
Televisiot ja näyttöteknologia:
Kun kuva on yhtä aikaa taulu, seinä ja järjestelmä
Televisiot ovat olleet CES:n kivijalka lähes koko tapahtuman historian ajan, eikä vuosi 2026 tehnyt poikkeusta. Mutta CES 2026:ssa televisio ei ollut enää vain televisio. Se oli yhtä aikaa olohuoneen suurin näyttöpinta, pelialusta, älykodin ohjausnäkymä ja sisustuselementti – ja ennen kaikkea se oli paikka, jossa valmistajat esittelivät kuvanlaadun kehityksen seuraavan kierroksen: kirkkaus, värihallinta ja häikäisyn esto.
Yksi näyttävimmistä “tämä ei ole sinulle eikä minulle” -hetkistä oli Samsungin 130-tuumainen Micro RGB -televisio R95H. Se esiteltiin selvästi luksus- ja teknologiajulistuksena: valtava koko, easel-tyylinen kehys ja äärimmäinen kirkkaus sekä värikylläisyys. R95H:n idea ei ollut vallata massamarkkinaa, vaan näyttää, mitä tapahtuu, kun taustavalon värikomponentit – punainen, vihreä ja sininen – hallitaan aiempaa suoremmin ja yksilöllisemmin. Se on eräänlainen televisiomaailman hyperauto: harva ostaa, mutta moni ymmärtää suunnan.
Samalla Samsungin todellinen “huippu arkeen” oli S95H. Se nousi esiin siksi, ettei se yrittänyt voittaa pelkällä koolla. S95H:n kohdalla korostuivat kirkkausloikka, langaton liitäntäoptio ja erityinen piirre: kyky näyttää staattista taidetta tavalla, joka tekee siitä vaihtoehdon The Frame -ajattelulle, mutta OLED-luokan kuvanlaadulla. CES 2026:ssa tämä “televisio sisustuksena” ei ollut enää sivujuonne, vaan premiumin valtavirtaa.
LG vastasi samaan aikaan kahdella eri tavalla. W6 Wallpaper OLED jatkoi “televisio tauluna” -linjaa äärimmilleen: erittäin ohut, seinälle kiinnittyvä ja langaton. W6:n kiinnostavuus ei ole vain muotoilussa, vaan siinä, että ohut design ei enää tarkoita kompromissia kirkkaudessa. LG toi mukaan uuden sukupolven kirkkaustekniikkaa ja heijastusten hallintaa, joiden tarkoitus on tehdä OLEDista yleiskäyttöisempi myös valoisissa olohuoneissa.
LG:n kirkkauspuhe konkretisoitui myös G6 OLED -mallissa, jota kuvattiin yhdeksi tapahtuman kirkkaimmista OLED-televisioista. Kirkkaus ja häikäisynesto nousivat jälleen keskiöön, koska juuri ne ovat olleet se perinteinen raja, jota OLED on yrittänyt rikkoa. Ja sama kehitys valui vihdoin myös C-sarjaan: C6 toi huippumallien ultra-kirkkaustekniikkaa 77 ja 83 tuuman kokoihin. Vaikka pienemmät koot eivät vielä täysin pääse samaan loikkaan mukaan, signaali oli selvä: “oikeasti kirkas OLED” ei ole enää vain kaikkein kalleimman kärjen etuoikeus.
Jos Samsung ja LG näyttivät OLEDin ja Micro RGB:n premium-suunnan, TCL ja Hisense toivat rinnalle vaihtoehtoisia polkuja. TCL esitteli X11L Super Quantum Dot -television, joka ui vastavirtaan “RGB kaikkeen” -puheen keskellä. Ajatus oli vahvistaa kvanttipisteiden potentiaalia – erityisesti vihreän alueen kautta – ja samalla tuoda tekniikka realistisempiin kokoluokkiin alkaen 75 tuumasta. Se teki X11L:stä kiinnostavan siksi, että se ei ollut pelkkä messujen jättiläinen, vaan tuoteajatus, joka voi oikeasti valua kotiin.
Hisense puolestaan esitteli 116UXS-mallin, jossa taustavalon ajattelua vietiin toiseen suuntaan: RGB:n rinnalle tuotiin syaani komponentti laajentamaan väriavaruutta erityisesti vihreän sävyissä. Urheilukentän vihreä ei ole sattumalta se toistuva esimerkki – juuri urheilu, HDR ja kirkas kuva ovat niitä käyttötilanteita, joissa televisiot kilpailevat nyt äänekkäimmin.
Televisiopuolen ytimessä CES 2026:ssa oli siis kaksi yhtä tärkeää asiaa: teknologinen kilpajuoksu ja roolin laajeneminen. Näyttö ei ole vain näyttö. Se on kodin keskeisin digitaalinen pinta.
Kotiteatteri: kun ääni, kuva ja helppous rakennetaan valmiiksi kokemukseksi
CES 2026:ssa kotiteatteri ei näyttäytynyt enää laitekasana, vaan kokonaisuutena, jossa kuva ja ääni on suunniteltu toimimaan yhdessä – ja jossa käyttäjän rooli pienenee. Tämä on se iso muutos: kotiteatteri ei ole enää harrastus vaan tuote. Valmistajat eivät oleta, että käyttäjä haluaa viritellä kaiutinkulmia, vahvistimia ja huoneakustiikkaa. Laitteen on tarkoitus tehdä se itse.
Soundbarit nousivat tässä kehityksessä selkeään päärooliin. Ne eivät esiintyneet enää television lisäkaiuttimina, vaan kotiteatterin keskuksina: monikanavaisina, tilaääneen rakennettuina järjestelminä, joiden tarkoitus on tuottaa “elokuvahuone” yhdellä paketilla.
LG:n Sound Suite on hyvä esimerkki siitä, miten kotiteatteri muuttuu modulaariseksi. H7 Dolby Atmos -soundbar on järjestelmän lähtökohta, mutta kokonaisuutta voi laajentaa langattomilla M-sarjan kaiuttimilla ja W7-subwooferilla. Dolby Atmos FlexConnect tekee sijoittelusta joustavampaa, ja erityisen kiinnostavaa on ajatus, että järjestelmän “hubi” voi olla myös televisio itse – soundbar ei ole enää pakollinen, jos halutaan rakentaa langaton järjestelmä eri tavalla.
Samsungin HW-QS90H taas näyttää, miten soundbar yritetään tehdä myös fyysisesti mukautuvaksi. Muunnettava rakenne, gyroskooppi ja automaattinen äänikentän uudelleenjako seinä- ja pöytäasennon välillä kertoo samasta asiasta kuin koko CES 2026: laite tunnistaa tilanteen ja sopeutuu. Ulkoisen subwooferin poistaminen ja basson tuominen suoraan “barin” sisään tekee paketista yhden laitteen ratkaisun – ilman, että bassoa yritetään piilottaa.
Hyvin on muuten saman näköinen kuin AVPlus-lehden 5/2025 testissäkin menestynyt malli.
Ja jos soundbarit veivät kotiteatterin yksinkertaisemmaksi, projektorit toivat takaisin sen alkuperäisen lupauksen: seinän kokoinen kuva – mutta olohuoneeseen sopivana tuotteena.
CES 2026:ssa kotiteatteri rakentui yhä selvemmin kahdesta rinnakkaisesta kehityksestä: televisiot kasvoivat seinän kokoisiksi, ja samalla projektorit palasivat olohuoneeseen täysin uudessa roolissa. Projektori ei ollut enää erillinen harrastajalaite, joka vaatii pimeän huoneen, valkokankaan ja erillisen äänijärjestelmän, vaan yhä useammin television vaihtoehto – tai jopa sen korvaaja.
Projektorien yhteinen nimittäjä CES 2026:ssa oli helppous. Ultra short throw -ratkaisut, korkea kirkkaus, integroidut kaiuttimet ja älyalustat tekivät projektoreista tuotteita, jotka istuvat suoraan olohuoneeseen ilman rakennusprojekteja. Kyse ei ollut enää vain kuvakoon maksimoimisesta, vaan siitä, kuinka vaivattomasti suuri kuva saadaan osaksi arkea.
Xgimin Titan Noir Max edustaa modernia “kahvipöytäprojektoria”, jossa muotoilu ja käytännöllisyys ovat osa kokonaisuutta. Sen kiinnostavin anti CES 2026:ssa oli uusi dynaaminen iiris: fyysinen ratkaisu, jonka tarkoitus on parantaa tummien kohtausten toistoa ja vähentää kirkkaiden alueiden valovuotoa. Se on juuri sellaista insinöörityötä, jota projektorimaailma tarvitsee, kun se pyrkii kilpailemaan televisioiden kirkkauden ja kontrastipuheen kanssa.
Hisense esitteli CES 2026:ssa kaksi selvästi eri rooliin rakennettua projektoria, jotka kuitenkin jakavat saman perusajatuksen: projektori ei ole enää kompromissi. XR10 oli suunnattu puhtaasti kotiteatterikäyttöön. Se on täysikokoinen laserprojektori, jonka jopa 6000 ANSI lumenin kirkkaus, oma piirisarja, nestekiertoinen jäähdytys ja mahdollisuus jopa 300 tuuman kuvakokoon viestivät pysyvästä pääruudusta. XR10 ei yritä olla huomaamaton olohuonelaite, vaan nimenomaan “cinema first” -ratkaisu käyttäjälle, joka rakentaa katselutilan kuvan ehdoilla.
PX4-Pro edusti vastakkaista mutta yhtä tietoisesti rajattua lähestymistapaa. Ultra short throw -projektori toimi suoraan seinän edessä ja asemoitiin selvästi television vaihtoehdoksi, ei perinteiseksi projektoriksi. PX4-Pro yhdisti laser-valonlähteen, älytelevisioalustan ja integroidun äänentoiston kompaktiin runkoon, eikä edellyttänyt erillistä valkokangasta tai monimutkaista asennusta. Sen vahvuus ei ollut äärimmäinen kirkkaus, vaan helppous ja olohuonekelpoisuus.
Yhdessä XR10 ja PX4-Pro näyttivät, miten Hisense jakaa projektorikategorian kahtia: toisessa päässä on varsinainen kotiteatteriprojektori, toisessa televisiota korvaava Laser TV -ratkaisu. Käyttäjän ei enää tarvitse valita “projektoria vai televisiota”, vaan sitä, millä tavalla suuri kuva tuodaan kotiin.
Audio laajenee: perinne kohtaa alustat, ja ääni muuttuu ekosysteemiksi
Audio oli CES 2026:ssa yhtä aikaa kahdessa maailmassa. Toisaalta se oli vahvasti sidoksissa televisioihin ja kotiteatteriin: soundbarit, monihuonejärjestelmät ja “TV + audio yhtenä” -kokonaisuudet. Toisaalta se toi myös takaisin perinteisemmän hifin idean – mutta uudessa muodossa, jossa suoratoisto, HDMI ARC ja huonekorjaus eivät ole enää lisäominaisuuksia vaan perusta.
Klipsch käytti CES 2026:a 80-vuotisjuhlansa näyttämönä – ja teki sen tavalla, joka kertoi tulevaisuudesta. The Fives II, Sevens II ja Nines II ovat aktiivikaiuttimia, mutta eivät “vain” aktiivikaiuttimia. Niissä torvikuormattu Klipsch-luonne yhdistyy DSP-ohjaukseen, Dirac Live -huonekorjaukseen, Dolby Atmos -dekoodaukseen ja laajaan liitäntäpakettiin, mukaan lukien HDMI eARC ja korkearesoluutioinen langaton suoratoisto. Ajatus on selvä: kaksi kaiutinta voi olla koko järjestelmä, joka palvelee sekä musiikkia että televisiota ilman erillistä räkkiä.
Audezen Maxwell 2 -kuulokkeet puolestaan näyttävät, miten “audiophile”-tekniikka valuu arkeen ja jopa pelaamiseen Planar-magneettinen ääni yhdistyy käytännöllisyyteen: parempi ergonomia, magneettiset korvatyynyt, AI-avusteiset melunhallintaominaisuudet, USB-C-dongle, Bluetooth 5.3 ja LDAC-tuki sekä pitkä akkukesto. Ja olennaista: monialustaisuus tekee siitä kuulokkeen, joka ei kuulu vain yhteen laitteeseen tai yhteen rooliin.
SVS:ltä soundbar: SVS oli audion puolella yksi kiinnostavimmista “roolin laajentajista”. R|Evolution-subwooferit jatkavat yhtiön bassoperinnettä, mutta varsinainen uutiis oli R|Evolution-soundbar: Dolby Atmos -valmis järjestelmä, jossa on erillinen kolmitie-LCR-arkkitehtuuri, useita elementtejä ja mukana langaton subwoofer. SVS ei näyttänyt enää vain subwoofer-brändiltä, vaan kotiteatterikokonaisuuden haastajalta. Se on iso muutos, koska se kertoo kysynnästä: ihmiset haluavat yhä dynamiikkaa ja “oikeaa” bassoa, mutta haluavat sen integroituna.
Harman Kardonin päivitetyt SoundSticks 5 Wi-Fi ja Aura Studio 5 taas osoittivat, että design-ikonikin voi säilyä, mutta silti kehittyä: Wi-Fi, AirPlay, Chromecast, Spotify Connect, TIDAL Connect ja Roon-yhteensopivuus yhdistyivät uuteen Bluetoothiin, Auracast-ryhmittelyyn ja muokattavaan valaistukseen. Klassikko ei muuttunut klassikoksi uudestaan – se päivitettiin tähän hetkeen.
Samsungin audioajattelu oli puolestaan ekosysteemiä. Q-sarjan soundbarit, erkoiset Music Studio -Wi-Fi-kaiuttimet ja Q-Symphony-integraatio veivät ideaa siitä, että TV:n kaiuttimet ja erillinen äänijärjestelmä eivät ole kilpailevia vaan yhteistoimivia. SmartThings nosti esiin saman teeman kuin älykoti kokonaisuutena: ääni on koko kodin järjestelmä, ei yksi laite.
Ja perinteisen hifin ytimessä Onkyo Muse -sarjan vahvistimet (Y-40 ja Y-50) toivat takaisin “yksi vahvistin, kaikki sisään” -idean. Suoratoisto, HDMI ARC, analogitulot ja phonoaste vinyylille yhdistyivät näyttöön, joka toi mukaan hifi-estetiikkaa albumikansineen ja mittarimaisine näkymineen. Se oli selkeä vastaus niille, jotka haluavat vähemmän laatikoita, mutta eivät halua luopua kaksikanavaisen kuuntelun laadusta.
Cambridge Audion L/R X -aktiivikaiuttimet ja Audio-Technican AT-LP7X-levysoitin puolestaan pitivät yllä sitä viestiä, että vinyyli ja “oikea kuuntelu” eivät ole kadonneet CES:stä – ne vain elävät modernien kytkentöjen ja helppouden rinnalla.
Myös highend-audio on ollut aiemmin merkittävä osa Consumer Electronics Show -tapahtumaa, joskin esittelyt sijoittuivat pääosin lähihotellien kuunteluhuoneisiin, jotka tarjosivat messuhalleja paremmat olosuhteet äänen arviointiin. 2020-lukua lähetyttäessä tämä perinne alkoi hiipua. Nykyään highend-äänentoisto on CESissä vain vähäisessä roolissa: yksittäiset valmistajat voivat yhä esitellä tuotteitaan hotellisviiteissä tai muissa epävirallisissa tiloissa messuviikon aikana, mutta ne eivät enää muodosta tapahtuman virallista ja näkyvää kokonaisuutta samalla tavalla kuin aiemmin.
Mobiililaitteet ja henkilökohtainen teknologia: kun laite ei ole enää muoto, vaan muuntuva näyttöpinta
CES ei perinteisesti ole ollut massiivisten älypuhelinjulkaisujen areena, eikä CES 2026 tehnyt tästä poikkeusta määrällisesti. Messuilla ei nähty kymmeniä uusia puhelinmalleja, mutta siitä huolimatta mobiiliteknologia nousi poikkeuksellisen näkyvään rooliin. Syy ei ollut yksittäinen laite, vaan muutos siinä, miten mobiililaite ymmärretään. Puhelin, tabletti, kannettava näyttö ja työasema eivät enää näyttäytyneet erillisinä kategorioina, vaan osina samaa henkilökohtaista järjestelmää, joka mukautuu tilanteen mukaan.
Tämä muutos konkretisoitui CES 2026:ssa erityisesti taittuvissa ja laajenevissa laitteissa. Samsungin Galaxy Z TriFold oli yksi selvimmistä esimerkeistä siitä, miten taittuvuus ei ole enää tekninen temppu, vaan käyttöä ohjaava ominaisuus. Kolmiosainen rakenne mahdollisti laitteen, joka toimii suljettuna puhelimena, osittain avattuna laajana työskentelypintana ja täysin avattuna lähes tabletin kokoisena näyttönä. Messuilla laitetta ei esitelty futuristisena konseptina, vaan nimenomaan arjen työkaluna: moniajo, sisällön kulutus ja liikkuva työskentely olivat esitysten keskiössä. Ajatus oli yksinkertainen ja toistui useissa raporteissa – yksi laite voi korvata useamman, kun näyttö mukautuu tarpeeseen.
Taittuvien laitteiden rinnalla CES 2026:ssa nähtiin myös askel niiden tuolle puolen. Lenovo esitteli Legion Pro Rollable -konseptin, jossa kannettavan tietokoneen näyttö laajenee sivusuunnassa. Lähtötilanteessa laite näytti tavanomaiselta 16-tuumaiselta peliläppäriltä, mutta hetken kuluttua näyttö kasvoi leveäksi, ultrawide-tyyliseksi työ- ja pelikentäksi. Tämä ei ollut vain näyttävä mekaniikkaharjoitus, vaan viesti siitä, että mobiililaitteen koko ei enää ole kiinteä ominaisuus. Käyttötilanne määrittää näytön koon, ei päinvastoin. Vaikka rullautuvat ratkaisut olivat vielä konseptiasteella, niiden näkyvä rooli CES 2026:ssa osoitti, että valmistajat ajattelevat jo taittuvuutta pidemmälle.
Samalla mobiiliteknologia laajeni fyysisesti puhelimen ulkopuolelle. CES 2026:ssa henkilökohtaiset näyttölaitteet nousivat selvästi esiin. Asus ja Xreal esittelivät ROG-yhteistyönä pelikäyttöön suunnatut näyttölasit, joissa micro-OLED-paneelit ja jopa 240 hertsin virkistystaajuus toivat suuren kuvan suoraan käyttäjän näkökenttään. Näitä laitteita ei esitelty virtuaalitodellisuutena tai kokeellisena AR-teknologiana, vaan käytännöllisenä ratkaisuna: iso näyttö ilman isoa laitetta. Erityisesti käsikonsolipelaaminen ja liikkuva työskentely nousivat esiin käyttötapauksina. CES 2026:ssa näyttölasit asettuivat luontevasti mobiilin ja television väliin uutena henkilökohtaisena näyttöpintana.
Puhelimen rooli muuttui messuilla yhä selvemmin käyttöliittymäksi, ei päätepisteeksi. Puhelin nähtiin avaimena, joka yhdistää käyttäjän muihin näyttöihin ja järjestelmiin: televisioon, projektoriin, autoon ja älykotiin. Tätä ajattelua kuvasti myös Honorin Robot Phone -konsepti, jossa gimbalilla varustettu, ulos taittuva kamera teki puhelimesta aktiivisen toimijan. Laite ei ainoastaan kuvannut, vaan reagoi käyttäjään, liikkui ja osallistui vuorovaikutukseen. Vaikka kyseessä oli konsepti, se kuvasti hyvin CES 2026:ssa nähtyä suuntaa: mobiililaite ei ole enää passiivinen ruutu, vaan osa ympäröivää tilannetta.
Älykoti ja kodin automaatio: kun koti ei enää tottele – vaan ennakoi
CES 2026:ssa älykoti ei näyttäytynyt enää uutena teknologiana. Se näyttäytyi perusrakenteena: hiljaisena taustajärjestelmänä, jonka päälle muu kulutuselektroniikka rakentuu. Älyvalot, robotti-imurit ja sovelluksilla ohjattavat laitteet eivät olleet messujen “wow”, vaan oletus. Huomio kiinnittyi siihen, miten järjestelmä toimii – ja miten vähän käyttäjän täytyy tehdä.
Matter oli selvästi vakiinnuttanut asemansa älykodin yhteysstandardina. Se on älykodin yhteinen tekninen perusta, jonka ansiosta eri valmistajien laitteet voivat toimia keskenään ilman erillisiä sovelluksia tai siltoja. CES 2026:ssa tämä näkyi siinä, ettei yhteensopivuutta enää erikseen korostettu – sen oletettiin toimivan.
Samsungilla on kokonainen mallisto Bespoke-kodinkoneita, näytölliset jääkaapit ja arjen automaatio nivoutuivat samaan näkymään, jossa energia, tilanne, muistutukset ja laitteiden rytmi elävät yhdessä. LG:n ThinQ korosti tekoälyn roolia rutiineissa: koti oppii, milloin ollaan poissa, milloin siivotaan, milloin valaistus muuttuu.
Lockinin V7 Max ja Veno Pro pyrkivät poistamaan älylukkojen paristorumban optisella AuraCharge-latauksella. AuraCharge on Lockinin käyttämä optinen latausratkaisu, jossa älylukko kerää energiaa ympäristön valosta pienen valokennon avulla. Tarkoitus ei ole varsinaisesti ladata akkua täyteen, vaan ylläpitää varausta ja vähentää paristojen tai akun huoltotarvetta normaalissa käytössä.
Ja kun älykoti ei ole vain toimintaa vaan myös tunnelmaa, Govee toi kattovalot, jotka yrittävät olla enemmän kuin valaisimia: “kattoikkunan” illuusio, kuvioita ja karttamaisia visuaaleja. Tämä on sitä uutta älykotia: käytännöllinen ja samalla sisustuksellinen.
GE Profile -jääkaappi viivakoodinlukijoineen ja kameroineen taas näyttää, että älykoti ei ole pelkkää “tech”-puhetta. Se on ruokahävikin vähentämistä ja arjen muistamista laitteelle. Ja Ikea muistutti toista puolta: älykoti ei ole vain premium-brändeille. Kun älyvalot ja turvatuotteet tulevat edullisemmaksi ja helpommaksi, se muuttuu normaaliksi ostamiseksi.
Robotiikka, terveys ja tekoäly: kun teknologia astuu kehoon ja arkeen
CES 2026:ssa robotiikka ei ollut enää pelkkä show-osasto. Robotit herättivät huomiota siksi, mihin tarkoitukseen ne oli rakennettu. Kotirobotit, palvelurobotit ja humanoidit näyttäytyivät osana arkea, jossa teknologian tehtävä ei ole hämmästyttää, vaan hoitaa rutiinia.
Kodin robotiikka konkretisoitui vahvasti siivouksessa. Roborock Saros Rover – “robotti-imuri jaloilla” – siirsi robottisiivouksen vanhan rajan: portaat eivät ole enää automaattinen stoppi. Kun robotti kykenee kiipeämään, se pystyy toimimaan kodissa, ei vain tasaisella pinnalla. Tämän kaltaiset laitteet ovat kiinnostavia juuri siksi, että ne laajentavat robotin elintilaa. Se muuttaa koko tuotteen luonteen.
Robotin R2 meni vielä pidemmälle: se pyrki olemaan ensimmäinen robotti, joka ei vain imuroi mattoa, vaan myös “pesee” sitä matonpesurin tapaan. Tämä on se seuraava askel “näkymättömässä automaatiossa”: robotti ei tee yhtä työvaihetta, vaan hoitaa kokonaisuuden.
Samaa huoltovapauden ajattelua edusti Beatbot AquaSense X -allasrobotti, joka telakassa voi tyhjentää itse itsensä. Kyse ei ole pienestä ominaisuudesta, vaan siitä yhdestä ärsyttävästä käsityövaiheesta, joka usein estää robottituotteiden muuttumisen täysin “taustalla toimiviksi”.
Terveysteknologia näkyi CES 2026:ssa yhä enemmän arjen varmistamisena. Allergen Alert -minilaboratorion idea – gluteenin ja maitotuotteiden tunnistaminen ruoasta taskukoossa – on juuri sitä “elämää muuttavaa” terveysteknologiaa, joka ei ole diagnoosia vaan turvaa ja päätöksenteon tukea. Samalla hyvinvoinnin laitteet, kuten RheoFit A1 -hierontarobotti, osoittivat, miten “kehoon liittyvä teknologia” voi olla myös palautumista ja rutiinia: laite tekee fyysisen työn puolestasi.
LG toi CES 2026:ssa esiin kotirobotiikan kunnianhimoisimman visionsa CLOiD-robotin muodossa. Kyseessä ei ollut pelkkä konseptikuva tai staattinen hahmo, vaan monitoiminen kotirobotti, jota demonstroitiin konkreettisissa askareissa. LG:n mukaan CLOiD on suunniteltu taittelemaan pyykkiä, tyhjentämään astianpesukonetta ja hoitamaan kevyitä keittiötehtäviä, kuten esineiden siirtämistä ja valmistelujen avustamista. Robotti toimii osana LG:n ThinQ-ekosysteemiä ja kommunikoi muiden kodinkoneiden kanssa, eikä sitä esitelty irrallisena laitteena, vaan yhtenä kodin toimijana.
Humanoidirobotiikassa Boston Dynamicsin Atlas näyttäytyi selvästi teolliseen käyttöön tähtäävänä alustana. Se ei ollut enää tanssiesitys, vaan askel kohti ympäristöä, jossa robotti tekee toistuvia tehtäviä ja navigoi monimutkaisissa tiloissa.
Tekoäly oli läsnä kaikkialla, mutta yhä useammin taustalla. Se ohjasi robottien liikkeenhallintaa, tulkitsi mittausdataa, tunnisti tilanteita ja teki päätöksiä. CES 2026:ssa tekoäly ei ollut vain “pilvi”, vaan yhä useammin laitteessa itsessään: paikallinen analyysi tarkoittaa viiveettömyyttä ja yksityisyyttä. Ja ehkä juuri siksi tekoälystä puhuttiin vähemmän iskulauseena: siitä oli tullut välttämätöntä.
Ja kaikkea muutakin
CES 2026 ei ollut vain televisioita, robotteja ja älykoteja, vaan myös yllättävän arkisia mutta konkreettisia tuotteita, jotka laajensivat messujen kuvaa. Sony Honda Mobilityn Afeela edusti autoa digitaalisena tilana: ajoneuvoa, jonka ydin ei ole mekaaninen rakenne vaan ohjelmisto, näytöt ja sisältö. Auto näyttäytyi henkilökohtaisena käyttöliittymänä ja jatkeena kodin ja mobiilin ekosysteemille, ei erillisenä koneena.
Toisessa ääripäässä oli Seattle Ultrasonicin ultraäänikokkiveitsi – lähes banaali esine, jonka erikoisuus perustuu puhtaasti fysiikkaan. Yli 30 000 kertaa sekunnissa värähtelevä terä mahdollistaa leikkaamisen lähes ilman voimaa. Se ei yritä olla älykäs, vaan parempi. Juuri siksi se jäi mieleen.
Näiden väliin asettui AISO-uuni (Apecoo), joka edustaa keittiötekniikan uutta suuntaa. Kamera, painosensorit ja automaattinen kypsennyksen säätö siirtävät vastuun käyttäjältä laitteelle. Uuni ei pyydä asetuksia, vaan tekee päätöksiä – ja lupaa, että arki helpottuu ilman säätämistä.
Yhdessä nämä tuotteet kertovat CES 2026:n todellisesta luonteesta: tulevaisuus ei ollut yksi teknologia tai yksi suunta, vaan rinnakkain eläviä ratkaisuja. Osa laitteista on ohjelmistopohjaisia ja älykkäitä, osa tietoisesti mekaanisia ja yksinkertaisia. Tekoäly on monessa mukana, mutta vain siellä missä sillä on oikeasti merkitystä – ei itseisarvona, vaan työkaluna muiden joukossa.
Tässä vielä video messujen kohokohdista sekä muutama linkki tapahtuman ulkomaisiin raportteihin.
Kommentit