Vertailussa Hifiman Edition S ja B&W P5 S2

Vaikka markkinatrendit tulevat ja menevät, laadukkaat peruskuulokkeet ovat silti kannattava sijoitus. Otimme parivertailuun Hifimanin ja B&W:n langalliset kuulokkeet, joissa mennään vahvasti perinteisellä tyylillä.

Langattomien kuulokkeiden varjopuolena ovat hiljalleen hyytyvät akut, hyvätkin halppisluurit tahtovat hajota ajan myötä ja suurperheen ostoslistan pituinen ominaisuusluettelo ei välttämättä tarjoa toivottua perusäänenlaatua. Mikä neuvoksi? Katse – ja ennen kaikkea korvat – kannattaa suunnata silloin perinteisten passiivisten korvakuulokkeiden suuntaan. Hyvistä materiaaleista tiedolla ja taidolla valmistetut kuulokkeet ovat omine rajoituksineenkin luonteva valinta pitkäaikaisempaan käyttöön olosuhteista riippumatta. Kun keskittyy perusasioihin, pääsee pitkälle. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat suhteellisen tuore kuulokevalmistaja Hifiman sekä pitkän linjan huippuäänentoistovaikuttaja B&W. Molemmat valmistajat ovat sisällyttäneet mallistoihinsa myös peruskuluttajan kukkarolle ja korville mainiosti sopivia kuulokkeita, jotka saimme testattavaksemme.

Hifiman Edition S

Muun muassa korvakäytävään asetettavista nappikuulokkeista ja järeistä highend-laidan elektrostaattisista kuulokkeista tunnetun Hifimanin katalogista on pitkään puuttunut korvan päälle asettuva on ear -malli. Valmistaja onkin tuonut markkinoille Edition S -nimen saaneet kuulokkeet, joiden suunnittelussa on tehty rohkea mutta onnistunut päätös yhdistää sekä suljetut että avoimet kuulokkeet samaan runkoon. Käytännössä tämä toimii niin, että kuulokekuppien ulkosivuja koristavat komeat Hifimanin logoa kantavat metallilevyt, jotka ovat kiinni rungossa magneeteilla. Ne voi siis ottaa käden käänteessä pois paikoiltaan, jolloin alta paljastuu tiheä metalliverkko, ja voilà, suljetut kuulokkeet muuttuivat avoimiksi. Helposta muokattavuudesta on hyötyä varsinkin silloin, kun kuunteluolosuhteet muuttuvat. Suljettuna kuulokkeet toimivat paremmin esimerkiksi ulkona tai hiukan meluisammassa ympäristössä, kun taas avoimena kuuntelu on rauhallisessa paikassa vieläkin miellyttävämpää ja korville aavistuksen lempeämpää – vaikkei varsinaisessa käyttömukavuudessa sinänsä suurta eroa äkkiseltään huomaisikaan. Toiston kannalta avoin rakenne tuo mukaan aavistuksen ilmaa ja etäisyyttä, kun taas suljettuna ääni on jäsentyneempää ja fyysisempää. Äänenlaadultaan Edition S:t sijoittuvat luontevasti niin sanottuun premium-luokkaan. Toiston yleisen eloisuuden ja kuuntelun helppouden taso kielii siitä, että kuulokkeiden suunnittelijat ovat hankkineet kannuksensa hintavampien mallien parissa. Ylimääräisiä ääntä värjääviä korostumia ei juuri esiinny, ja musiikki aukenee eteen puhtaana ja pakottomana. Kuulokkeet istahtavat melko tiukasti korvien ympärille. Tästä on hyötyä esimerkiksi kävellessä, mutta toisaalta hiukan suurempi kuulokekuppien sivuttainen liikkumavara olisi saattanut tehdä niistä vielä asteen miellyttävämmät pitempiä kuuntelusessioita ajatellen. Edition S:t korvilla on kuitenkin helppo uppoutua musiikin vietäväksi pitemmäksikin toviksi, ja varsinkin suljettuna ne eristävät ulkoisia ääniä varsin kohtuullisesti.

B&W P5 S2

Vertailumme toiset kuulokkeet ovat jo vuodesta 1966 alalla toimineen brittiläisen B&W:n suuren suosion saavuttaneen P5-mallin uudistettu versio. Englantilaisen elegantisti aidosta kromista ja lampaannahasta valmistetut kuulokkeet välittävät jo näppituntumalla aivan omanlaisensa, tinkimättömän laatuvaikutelman. Hifimanin rakenneratkaisun kaltaista innovaatiota P5 S2:ssa ei ole, mutta niidenkin kohdalla on mietitty asioita perustasoa pidemmälle. Kuulokkeiden korvatyynyt pysyvät paikallaan magneeteilla, joten ne on helppo irrottaa. Tämä mahdollistaa myös kuulokejohdon vaihtamisen uuteen, jos se sattuu jostain syystä hajoamaan. Ei välttämättä harvinaisin mutta äärimmäisen tärkeä ja hyvä ominaisuus, sillä näin eniten rasitusta varsinkin liikkuvan ihmisen käsittelyssä kestämään joutuva kaapeli on korvattavissa ilman hankalaa remonttia. Ja liikkuvalle ihmisellehän P5 S2:t sopivat: ne ovat yllättävän kevyet, taipuisat ja miellyttävät käytössä, joskin melko tarkat asennostaan: liiaksi eteen tai taakse asetettu sanka välittää heti tuntuman siitä, että kuulokkeet ovat huonosti. Toisaalta taas oikealla tavalla korvilla ollessaan kuulokkeet istuvat paikoilleen varsin mukavasti ja eristävät ympäristön hälinää. Toistoltaan B&W P5 S2:t ovat moneen pystyvät. Niiden ilmava tuntuma on hyvällä tavalla poikkeuksellinen verrattuna muihin suljettuihin kuulokkeisiin, läheisimpänä vertailukohtana Hifimaneihin. Tästä voitaneen osin kiittää valmistajan astetta kalliimmista P7-kuulokkeista P2:iin periytynyttä tekniikkaa. Ääni on tanakkaa, rytmikästä ja mukaansatempaavaa kuultavaa ripauksella pitkän linjan valmistajan omapäistä suoraviivaisuutta. Kaikin puolin hyvästä toteutuksesta jää puuttumaan oikeastaan vain mahdollisuus taittaa kuulokkeet hiukan kompaktimpaan nippuun kuljetuksen ajaksi, mutta sen sijasta tarjolla on aikaa kestävää ulkonäköä ja ensiluokkaista äänenlaatua. Ei liene hankalaa päätellä, mitkä mainituista ominaisuuksista ovat ne painavimmat.

Yhteenveto

Parivertailumme kuulokkeista on hankala julistaa voittajaa, sillä molemmat ansaitsevat suosituksensa pitkälle viedyn ulkonäkönsä ja hyvän äänenlaatunsa ansiosta. Hankintaa harkitsevan kannattaa kuitenkin pohtia hiukan kuulokkeiden käyttöyhteyttä. Toisaalta Hifimanin nerokas rakenneratkaisu toimii sekä sisällä että ulkona äänenlaadun eduksi, kun taas toisaalta hiukan solakammat B&W:t tuntuisivat sopivan paremmin liikkuvalle käyttäjälle. Molemmat kuulokkeet soivat vieläpä älypuhelimeen kytkettynä hämmästyttävän hyvällä teholla kaukana äänenvoimakkuusasteikon yläpäästä, joten äänenlähteen suhteen ne eivät ole kranttuja – oli kyseessä älylaite tai erillinen vahvistin. Niin tai näin, molempien kanssa on helppo viihtyä sekä liikkeellä että paikoillaan, sillä ne onnistuvat tuomaan konkreettisesti mutta miellyttävästi esiin musiikin perusasioita. Se, kuten myöskään harkittu ja silmää miellyttävä muotoilu, ei ole menossa muodista vielä toistaiseksi.

Teksti: Heikki Kivelä, kuvat: laitevalmistajat
Juttu julkaistu aikaisemmin AVPlus-lehden näytenumerossa NN/2017