Tutkimus tyrmäsi älykellon stressiseurannan – täysin arvailua

Leidenin yliopistossa toteutettiin tutkimus, jossa lähes 800 nuorta seurasi stressiään, väsymystään ja untaan kolmen kuukauden ajan Garmin Vivosmart 4 -älykellon avulla. Osallistujat raportoivat vointinsa neljästi päivässä, ja näitä subjektiivisia arvioita verrattiin laitteen tuottamiin lukemiin.

Tulokset osoittivat, että stressimittauksilla ei ollut käytännössä lainkaan yhteyttä käyttäjien omiin kokemuksiin. Kello raportoi usein kohonneita stressitasoja tilanteissa, joissa osallistujat eivät kokeneet stressiä lainkaan – esimerkiksi ystävien seurassa tai liikuntasuorituksen aikana.

Sen sijaan unen määrä tallentui huomattavasti luotettavammin. Useimmissa tapauksissa kello pystyi arvioimaan unen määrän 1–2 tunnin tarkkuudella käyttäjien omiin arvioihin verrattuna. Palauttavuuden ja eri univaiheiden arvioinnissa tarkkuus jäi kuitenkin huomattavasti heikommaksi. Tämä viittaa siihen, että laite toimii paremmin uniseurannan tukena kuin stressin tulkitsijana.

Tutkimusta johtanut professori Eiko Fried huomauttaa, että älykello mittaa vain fysiologisia reaktioita, kuten sykevaihtelua, mutta ei pysty arvioimaan ihmisen tunnetiloja. Kehollinen vaste voi nousta niin ilosta, jännityksestä kuin fyysisestä rasituksestakin, mutta laite tulkitsee sen helposti stressiksi.

Myös alan asiantuntijat korostavat, että laitteiden algoritmit ovat mustia laatikoita: valmistajat eivät kerro tarkasti, millä perusteilla stressilukemat muodostuvat. Kyse on kuluttajatuotteista, ei lääkinnällisistä laitteista, eikä niitä tule käyttää mielenterveyden arviointiin.

• Älykello seuraa unta varsin tarkasti, mutta stressimittauksiin ei kannata luottaa liikaa.

• Tulokset on aina nähtävä kontekstissa: fyysinen rasitus tai jännittävä tilanne voi näyttäytyä stressinä, vaikka olo olisi hyvä.

• Omia tuntemuksia kannattaa kuunnella enemmän kuin kellon antamia arvioita.