Parivertailu: Technics SL-1200GR ja Elac Miracord 90

Hihnaveto raskaalla lautasella vai kevyempi lautanen modernilla suoravedolla? Testasimme kaksi malliesimerkkiä molemmista vinyylisoittimien koulukunnista.

Useampi meistä luultavasti yllättyi siitä, että yksi kaiutinspesialisti Elacin viimevuoden uutuustuotteista oli perinteinen vinyylilevysoitin. Liekö saksalaisvalmistaja havainnut vinyylitrendin nousun? Elacin kohdalla ei kuitenkaan voi puhua uudesta aluevaltauksesta, sillä se aloitti levysoittimien valmistuksen jo vuonna 1948, ja niitä oli mallistossa aina 1980-luvulle saakka – äänirasioita jopa 1990-luvun loppuun.
Elacin Miracord-levysoittimet olivatkin 1960–70-luvuilla tunnetuimpia saksalaisia levysoittimia Dualin ja PE:n (Perpetuum Ebnerin) ohella, joista jälkimmäinenkin on palannut markkinoille. Miracord 90 -nimen saanut charmikas retro-moderni levysoitin juhlistaa Elacin 90-vuotista taivalta.
Itse soitin on ilahduttavan raskas ja toimii hihnavetoperiaatteella. Sen plintti on valmistettu tukevasta mdf:stä ja pinnoitettu kovalla synteettisellä materiaalilla. Eristykseen on käytetty pehmeitä silikonijalkoja. Leveä hihna kiertää kuusikiloisen alumiinilautasen ulkokehää. 
Elac on päätynyt raskaan lautasen ja korkean vääntömomentin käyttöön, sillä ylimääräiset tärinät ja resonanssit pysyvät kurissa tehoiltaan maltillisen moottorin ansiosta. Tästä johtuen vierähtää tovi ennen kuin lautanen saavuttaa oikean pyörimisnopeuden, noin 20 sekuntia 33 kierroksen minuuttinopeudelle. Technicsiltä sama hoituu alle sekunnissa!
Elacin pyöritinkoneisto on asiallisesti vaimennettu ja irrallaan rungosta, mikä myös osaltaan hillitsee ylimääräistä tärinää. Kuten muutkin osat myös kardaaniripustettu hiilikuituäänivarsi tulee saksalaiselta alihankkijalta, ja vaikka Elac on asiasta vaitonainen, se muistuttaa Clearaudion vastaavia.
Äänivarsi on varustettu äänirasialla (mm), joka on ainoa ei-saksalainen osa kokonaisuutta: se on mittatilaustyönä japanilaisen Audio-Technican valmistama. Rasian vaihtaminen käy helposti, sillä äänivarren pää on Frank Schröderin ja Clearaudion vastaavien tapaan varustettu kätevällä ruuvikiinnityksellä.
Jopa mukana tulevalla rasialla vakaakäyntinen soitin yllätti pehmeän ilmavalla, melkein herkällä äänellään. Tasaisen vahvaan ja melkein brutaalin tehokkaaseen Technicsiin verrattuna Miracordin ote oli sekä aistikas että itsevarma.
On ehkä hiukan liioittelua sanoa, että Elacin ääni olisi suorastaan imarteleva, mutta joka tapauksessa sen äänestä on heti alkutahdeista asti helppo lumoutua. Toisaalta taas melko nopeasti käy ilmi sekin, että äänessä on tiettyä keveyttä, josta puuttuu Technicsin fyysinen paino ja tanakka perusta. Elac on kieltämättä ohuempi mutta myös ketterämpi, mikä tuli havaittua vaihdettuamme siihen Technicsin mukana tulleen mainion Goldringin mm-äänirasian.
Samalla Miracord pääsi väläyttämään myös todellisen valttinsa: kyvyn luoda musiikkiin yksityiskohtaisuutta, tilaa ja akustiikkaa. Totisesti, Goldring äänivartensa nokassa Miracord tarjoili ominaisuuksia, joita yleensä tavataan triodiputkivahvistimien parissa!

Vahvaa ja vakaata vääntöä

Emoyhtiö Panasonicin päätös lopettaa kulttimainetta nauttivan suoravetoisen SL-1200-levysoittimen valmistus vuonna 2010 ei johtunut pelkästään hankaluuksista löytää laitteelle oikeita jälleenmyyjiä vaan myös siitä, että vanhojen ja kuluneiden tuotantolinjojen korjaus ja päivitys nykyaikaan olisi ollut melkoinen investointi. Siihen mennessä levysoitinklassikkoa oli ehditty myydä yli kolme miljoonaa(!) kappaletta sitten ensijulkaisunsa vuonna 1972.
Panasonicin vuoden 2014 uudelleen lanseerattavien tuotteiden joukossa yksi nousikin yli muiden, ikoninen SL-1200. Omaisuuksia maksaneen ytimettömän suoravetomoottorin kehitys oli todellinen tekninen läpimurto käämityksineen ja kaksine vastakkaisine roottoreineen, jotka myös helpottivat laakereiden toimintaa. Useamman vuoden kestäneen moottorin kehitystyön tarkoitus oli ratkaista lopullisesti suoravetotekniikan ongelmat, kuten kiertoliikkeen epäsäännöllisyyden.
Technics SL-1200GAE oli edeltäjiään raskaampi ja täysin resonoimaton raskaammalla ja niin ikään resonanssivapaalla kolmikerroksisella, messinkipäällysteisellä levylautasella, joka oli olennainen osa itse moottoria ja jonka ohjaustekniikka oli lainattu blu-ray-pyörittimistä.
Ensimmäisen tuotantoerän malleja valmistettiin sopivasti vain 1 200 kappaletta, ja niissä oli erittäin hintava kardaaniripustettu titaanista valmistettu äänivarsi, kun taas edullisempaan sarjatuotantomalliin oli suunniteltu alumiininen äänivarsi.
SL-1200GR on seitsemän kiloa kevyempi, ja siinä on yksinkertaisempi, noin kilon kevyempi levylautanen ilman messinkipäällystettä. Muuten se tuntuu samanlaiselta, ja sen runko on valmistettu samanlaisesta äänettömästä alumiinin ja synteettisen kumi-bmc-vaimennusmateriaalin yhdistelmästä.
Soitin pureutuu suoraan ääneen raudanlujalla otteella. Raitojen ja elektronisen signaalin väli tuntuu lyhyeltä ja täsmällisen mekaaniselta. Musiikille muodostuu hyvä kiitorata lentoon lähtemistä varten, ja äänessä on selvää voimaa ja dynaamista innokkuutta toisin kuin pehmeämmässä Miracordissa.
Materiaalista riippumatta Technics kaivaa levystä rytmin iskevyyden ja hakkaavan pulssin, ja siinä on lähes räjähtävää draivia. Myös stereokuvan vaikutelma on terävämpi ja selkeämpi, ja varsinkin syvyysvaikutelma on aivan omassa sarjassaan verrattuna hintaluokan muihin soittimiin. Kaiken kaikkiaan kyseessä on loistava ja järkevästi hinnoiteltu soitin, joka vakuuttanee vannoutuneemmatkin hihnavetoisten pyörittimien ystävät siitä, että SL-1200 on paljon muutakin kuin dj-levari.

Raakaa voimaa vai aistikkuutta?

Vertailimme kahta erilaista levysoitinta eri toimintaperiaatteilla mutta samalla tavoitteella, joka on luonnollisesti saada levy pyörimään mahdollisimman häiriöttömästi. Hihnavetoisen Miracordin hiljainen ja värähtelemätön moottori pyörittää poikkeuksellisen raskasta levylautasta, mikä takaa erittäin tasaisen rotaation. Suoravetotekniikan edelläkävijässä Technicsissä taas levylautanen on olennainen osa itse moottoria.
Jos vertailussamme olisi ollut vaikkapa valmistajan aikaisempi, dj-ystävällinen SL-1200 Mk 5, se olisi joutunut pulaan Miracordin esimerkillisen tasaisen kyydin ja äänettömän hiilikuituäänivarren maalaaman pehmeän kimaltelevan ja syvän äänimaiseman edessä. Mutta uutta SL-1200GR:ää vastaan kaksinkamppailu on tiukkaa, sillä vastaavaa veitsenterävää tarkkuutta ja dynaamista voimaa ei vastaavasta hintaluokasta ihan helpolla löydä.
Technicsin suoraselkäinen ote toistoon voi paikoin tuntua hiukan päällekäyvältä, mutta jos siihen kerran on tottunut, on myös vaikea olla ilman.
Niin paljon kuin pidimmekin ilmavan aistikkaasta ja läpikuultavasta Miracordista (ja sen triodi-muistumista!), Technicsin raudanluja ote ja päällekäyvyys jäivät paremmin mieleen. Vaikka Miracord on monessakin mielessä hyvin suunniteltu ja tukevarakenteinen soitin, peli on silti selvä. Miracordin stabiilius ja hyvä pohjaratkaisu toki tekevät paljon, mutta toisaalta hiukan kiinteämpi äänivarsi olisi voinut tuoda toistoon tarvittavaa painoa ja auktoriteettia.

Plussat ja miinukset:

Technics SL-1200GR
+ Näyttää samalta kuin SL-1200G
+ Tanakan vakuuttava toisto

+ Helppokäyttöisyys

– Mukana ei tule äänirasiaa

Elac Miracord 90
+ Aidosti tyylikäs kokonaisuus
+ Äänenlaatu ja ulkonäkö
+ Raskasrakenteisuus
– Hienoinen voimanpuute

Artikkeli on lyhennelmä AVPlus-numerossa 7/2017 julkaistusta parivertailusta.

TEKSTI: Mats Meyer-Lie KUVAT: Hifi & Musik