CD-levyjen myynti on kääntynyt kasvuun maailmalla, ja myös Suomessa nuorten kiinnostus fyysisiin äänitteisiin on herättänyt huomiota. Tuoreen tutkimuksen mukaan teinit käyttävät CD-soittimia suhteellisesti enemmän kuin monet vanhemmat ikäryhmät. Mutta kertooko tämä todella CD-levyjen paluusta, ja mitä tutkimuksen luvuista voidaan päätellä?

CD-levyjen aika ei näytä olevan ohi. Vuosien laskun jälkeen niiden myynti on kääntynyt kasvuun ainakin joillakin merkittävillä markkinoilla. Samalla käytettyjen levyjen kauppa, keräily ja kiinnostus fyysisiin musiikkitallenteisiin ovat saaneet uutta huomiota.

Yhdysvaltain ääniteteollisuutta edustavan RIAA mukaan CD-levyjen toimitusmäärä kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla peräti 45,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Levyjä toimitettiin 17,5 miljoonaa kappaletta, ja niiden myyntitulot nousivat 58,6 prosenttia noin 171 miljoonaan dollariin.

Kasvua on havaittu myös Euroopassa. Tanskalaisen Accord-levykauppaketjun CD-myynti kolminkertaistui vuosina 2023–2025 noin 46 000 levystä lähes 140 000 levyyn. Britanniassa CD-myynnin arvo puolestaan kasvoi vuonna 2025 noin kolme prosenttia.

Kyse ei kuitenkaan ole vielä paluusta CD-levyjen entisiin suuruuden vuosiin. Suoratoisto hallitsee musiikkimarkkinoita edelleen, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa CD-levyjen osuus äänitemarkkinoiden liikevaihdosta jäi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla alle kolmeen prosenttiin.

Nuoret kiinnostuneet myös Suomessa

Suomessakin CD-levyjen kiinnostuksesta on saatu viitteitä. Levykaupoissa on havaittu nuorten asiakkaiden määrän kasvua, ja levymessut tarjoavat edelleen markkinapaikan niin vinyyleille kuin CD-levyillekin.

Esimerkiksi Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 22.–25. lokakuuta järjestetyillä levymessuilla oli tarjolla kymmeniä tuhansia fyysisiä musiikkitallenteita. Levymessuja järjestetään myös muualla Suomessa.

Kiinnostus käytettyihin CD-levyihin ei kuitenkaan ole aivan uusi ilmiö. Jo vuonna 2017 Yle kertoi Turun kansainvälisiltä levymessuilta käytettyjen CD-levyjen kysynnän kasvusta ja nuorista levyostajista.

Tuorein ja ehkä hieman yllättävämpi havainto löytyy Teoston ja Musiikkituottajien lokakuussa julkaisemasta Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta.

Sen mukaan 28 prosenttia 13–18-vuotiaista suomalaisista oli kuunnellut musiikkia CD-soittimella viimeisen viikon aikana. Koko tutkimusjoukossa osuus oli 16 prosenttia, 36–45-vuotiailla 13 prosenttia ja 66–75-vuotiailla 15 prosenttia.

Helsingin Sanomat uutisoi tuloksesta 22. lokakuuta otsikolla ”Kukaan Suomessa ei kuuntele cd-levyjä niin paljon kuin teinit”.

Mutta onko asia aivan näin yksiselitteinen?

Kuuntelun yleisyys ei ole sama kuin kuuntelun määrä

Tutkimuksessa kysyttiin, mistä laitteista vastaajat olivat kuunnelleet musiikkia viimeisen viikon aikana. Siinä ei selvitetty kuunteluun käytettyä aikaa tai kuunneltujen levyjen määrää.

Henkilö, joka on viikon aikana kuunnellut CD-levyltä yhden kappaleen, kuuluu siis samaan käyttäjäryhmään kuin henkilö, joka kuuntelee levyjä päivittäin useita tunteja.

Tutkimus kertoo näin ollen CD-soittimen käytön yleisyydestä, ei varsinaisesta kuuntelun määrästä. HS artikkelissa tämä kysymyksenasettelu tuodaan esiin, mutta otsikon väite nuorista Suomen ahkerimpina CD-kuuntelijoina menee tutkimustulosta pidemmälle.

Lisäksi julkaistussa tutkimustaulukossa esitetään CD-soittimen käyttöosuudet koko väestöstä ja vain kolmesta ikäryhmästä. Kaikkien ikäryhmien keskinäistä järjestystä ei sen perusteella voida itsenäisesti tarkistaa.

Myös tutkimuksen tarkkuudessa on kysymysmerkkejä

Tutkimuksen toteutti Norstat, joka haastatteli elokuussa 2026 kuluttajapaneelistaan yhteensä 1 094 suomalaista. Tulokset painotettiin vastaamaan 13–75-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen perusteella.

Koko tutkimusaineiston laskennallinen enimmäisvirhemarginaali olisi yksinkertaisen satunnaisotannan oletuksella noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Yksittäisten ikäryhmien kohdalla epävarmuus on kuitenkin huomattavasti suurempi.

Julkaistussa raportissa ei kerrota, kuinka monta 13–18-vuotiasta tutkimukseen osallistui. Jos heitä olisi esimerkiksi 75, ilmoitetun 28 prosentin käyttöosuuden laskennallinen virhemarginaali olisi noin ±10 prosenttiyksikköä. Sadalla vastaajalla vastaava luku olisi noin ±9 prosenttiyksikköä.

Nämä ovat suuntaa-antavia esimerkkilaskelmia, eivät tutkimuksen ilmoittamia virhemarginaaleja. Kuluttajapaneelin otantatapa ja tulosten painottaminen voivat vaikuttaa todelliseen epävarmuuteen.

Vaikka nuorten CD-kuunteluosuus erottuu selvästi esitetyistä vertailuluvuista, julkaistujen tietojen perusteella ei voida varmasti arvioida erojen tilastollista merkitsevyyttä.

Ostaminen ja kuunteleminen ovat eri asioita

CD-levyjen kasvava myyntikään ei välttämättä tarkoita vastaavaa kasvua niiden kuuntelussa.

Musiikkialan tutkimusyhtiö Luminiten vuoden 2026 havaintojen mukaan hieman yli puolet CD-levyjä ostaneista yhdysvaltalaisista Z-sukupolven ja millenniaalien edustajista ei edes omista CD-soitinta.

Fyysinen äänite voi siis olla myös keräilyesine, artistin fanituote tai osa kokoelmaa. Erityisesti K-popin suosio ja artistien useina keräilyversioina julkaistavat albumit ovat vaikuttaneet CD-myyntiin.

Myös myyntitilastojen tulkinnassa on syytä huomioida eri mittausmenetelmät. RIAA 45,7 prosentin toimitusmäärien kasvun rinnalla Luminaten vähittäismyyntiin perustuva tilasto osoitti Yhdysvaltain CD-myynnille 16 prosentin kasvua vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Kun K-pop-julkaisut jätettiin tarkastelusta pois, kasvua oli 6,7 prosenttia.

CD-markkinat ovat siis kasvaneet, mutta yksittäiset artistit, julkaisut ja keräilyversiot voivat vaikuttaa lukuihin huomattavasti.

CD-levyjen paluu on kiinnostava, mutta vielä rajallinen ilmiö

CD-levyjen uuden kiinnostuksen taustalla voi olla useita tekijöitä. Vanhemmille kuuntelijoille kyse voi olla nostalgian lisäksi jo olemassa olevien levykokoelmien hyödyntämisestä. Nuoremmille fyysinen tallenne voi puolestaan tarjota konkreettisen vaihtoehdon suoratoistopalveluille.

CDä on myös käytännöllisiä ominaisuuksia. Musiikki on omassa hallussa, kuuntelu ei edellytä verkkoyhteyttä eikä albumin saatavuus riipu suoratoistopalvelun valikoimasta. Lisäksi käytettyjä CD-levyjä voi löytää hyvinkin edullisesti.

Toisaalta lähes kaikki nuoret kuuntelevat edelleen musiikkia ensisijaisesti digitaalisesti. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia 13–18-vuotiaista oli kuunnellut musiikkia puhelimella viikon aikana ja 82 prosenttia TikTokin tai Instagramin kautta.

CD-levyjen uusi kiinnostus on siten kiinnostava ilmiö, mutta sen mittakaavaa ei pidä liioitella.

Kansainväliset myyntitilastot osoittavat, että CD-markkinoilla on tapahtunut todellista kasvua. Suomessa puolestaan levykauppojen havainnot ja tuore musiikinkuuntelututkimus antavat viitteitä fyysisten äänitteiden kiinnostuksesta myös nuorten keskuudessa.

Sen sijaan väite teineistä Suomen ahkerimpina CD-kuuntelijoina jää toistaiseksi avoimeksi. Sen vahvistaminen edellyttäisi tarkempaa tietoa kuuntelun määrästä, ikäryhmien vastaajamääristä ja tulosten tilastollisesta luotettavuudesta.

Miten sinä kuuntelet CD-levyjä?
OSALLISTU KYSELYYN

LÄHTEET:
Teosto ja Musiikkituottajat: Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 (PDF)
Helsingin Sanomat 22.10.2026: Kukaan Suomessa ei kuuntele cd-levyjä niin paljon kuin teinit
Verkkouutiset 21.9.2026: CD-levyt tekevät paluun – vanhat kokoelmat kiinnostavat taas
Reuters 1.9.2026: CDs make a comeback, boosting US recorded music revenue
Statista 24.9.2026: Physical Music Sales Surge in 2026
Yle: Vinyyli vaihtaa levymessuilla omistajaa – käytetty cd menee kaupaksi
Suomen levymessujen tapahtumakalenteri

Toimituksellinen huomautus: Artikkelin valmistelussa on hyödynnetty tekoälyä tiedonhaussa, aineiston käsittelyssä ja tekstin luonnostelussa. Julkaisun sisällöstä ja oikeellisuudesta vastaa AVPlussan toimitus. Kuvituskuvat: tekoälyllä luotu.