Parta alkaa kasvaa murrosiässä, kun miessukuhormoni 5-alfa-dihydrotestosteronia (DHT) alkaa syntyä testosteronista parran karvatuppien solujen sisällä. Partaa kasvaa kesällä selvästi enemmän kuin talvella, sillä suurempi osuus karvatupista on kasvuvaiheessa, kun päivä on pidempi. Yksittäisten karvojen kasvunopeus on kuitenkin sama. Eri ihmisillä kasvunopeus voi hieman vaihdella, mutta keskimäärin parta kasvaa vuorokaudessa 0,4–0,5 millimetriä, ja yleensä nämä partakarvan alut pitää leikata poikki joka aamu.
Parran ajaminen on leikkaamista
Parranajo on parta- ja viiksikarvojen leikkaamista terän avulla. Se on monen miehen säännöllinen aamutoimi, sillä partakarvat kasvavat nopeasti takaisin ja muodostavat sängen, ellei niitä ajeta päivittäin. Parranajoon voidaan käyttää sähkökäyttöistä partakonetta, partahöylää tai partaveistä.
Vaikka markkinoilla on jos jonkinlaista partakonetta, niin perinteinen partahöylä on pitänyt pintansa hyvin. Vanhanaikaisissa käsikäyttöisissä partahöylissä onkin edelleen puolensa. Niiden käytössä ei tarvita sähköä, ja parran ajaminen on muutenkin rauhallisempaa.
Parranajohifistely on myös yksi nykyajan ilmiö. Suomesta löytyy useita verkkokauppoja ja muutamia kivijalkaliikkeitäkin, jotka ovat keskittyneet pelkästään parranajovälineisiin. Jotain taikaa parranajossa täytyy olla, kun siitä voi tulla joillekin nautinto ja jopa intohimo.
Hifistelyn tasolle ei näillä testatuilla partahöylillä vielä päästä, mutta ne ovat siihen hyvä alku. Varsinaisesta hifistelystä voidaan alkaa puhua sitten, kun siirrytään yksiteräisiin shavetteihin tai oikeisiin partaveitsiin.
Testiryhmä
Partahöylät jaetaan kahteen ryhmään. Kertakäyttöisiin eli niin sanottuihin varsiteriin ja vaihdettavalla terällä oleviin partahöyliin, joihin siis vaihdetaan aina uusi teräosa vanhan tylsyttyä.
Myös terien määrä on noussut vuosien saatossa merkittävään rooliin. Moni varmaan muistaa mainokset, joissa näytetään, miten ensimmäinen terä nostaa leikkauksessa partakarvaa esiin ihosta ja toinen terä napaa pois ylimääräisen sängen. Eli mitä enemmän teriä, niin sitä sileämpi jälki?
Otimme testiin joukon vaihdettavalla terällä olevia partahöyliä. Vaihtoehtoja ei ollut itse asiassa monta, sillä markkinoita hallitsee kolme isoa brändiä: BIC, Gillette ja Wilkinson Sword. BIC karsiutui valitettavasti pois jo ensimetreillä, sillä sinänsä vaihdettavalla terällä varustettuihin malleihin ei ollutkaan saatavilla vaihtoteriä. Käytännössä ne ovat siis kertakäyttöisiä, koska uusien terien mukana tulee aina myös uusi varsi. Emme halua olla tukemassa tällaista kertakäyttökulttuuria.
Haastajiksi otimme kaksi selvästi merkkituotteita edullisempaa vaihtoehtoa: Kotimaiselta Pirkka-tuotemerkiltä ja saksalaiselta Lidliltä.
Otimme kultakin merkiltä mahdollisuuksien mukaan kaksi mallia: kolmiteräisen perusmallin sekä viisiteräisen huippumallin. Pirkalla ja Lidlillä oli saatavana vain viisiteräiset kansanmallit. Hintahaarukka oli laaja Lidlin kuudesta eurosta Wilkinsonin 18 euroon. Sama hintasuhde oli myös vaihtoterissä.
Enemmän kuin karvan verran eroja
Ajotuntumaltaan parhaat partahöylät olivat Gillette Mach 3 Turbo ja Wilkinson Sword Quattro Titanium Sensitive. Niille oli yhteistä ajamisen keveys, helppo tunne ja ketteryys. Ajotulokseltaan Wilkinson oli ehkä aavistuksen Gilletteä parempi. Gillette Fusion Proglide oli myös ajoltaan yllättävän hyvä, tosin aika tavalla etäisempi kuin edellä mainitut. Progliden ajotulos oli testi paras.
Halpahöylistä Lidlin Cien Shark oli ajoltaan todella outo, ja siksi ajotuloskin kärsi. Terän asento ja jäykkä jousitus olivat suurin ongelma. Terissä ei sinänsä ollut valittamista. Pirkan viisiteräinen oli halpahöylistä selvästi parempi. Se leikkaa kohtuullisen hyvin, mutta massiivinen rakenne tekee siitä hieman hankalan ja etäisen käsitellä. Ajotulos Pirkalla oli siis kuitenkin hyvä, ja hintaansa nähden sitä voi hyvinkin suositella.
Testin kallein Wilkinson Sword Hydro 5 oli ehkä testin suurin pettymys. Se ei ole huono, mutta hinta–laatu ja hinnan tuomat odotukset eivät kohtaa. Se lonksuu ajossa ja on kömpelön sekä etäisen tuntuinen, vaikka ajotulos onkin kohtuullinen. Trimmiterän käyttö on myös hankalaa.
Tiesitkö, että…?
Parrasta on aikoinaan pitänyt maksaa veroa. Partoja on verotettu historian aikana eri puolilla maailmaa. Lyykiassa partoja verotettiin jo antiikin aikana. Kiinan keisari Ming-Taizu Hongwu otti partaveron käyttöön 1300-luvulla rahoittaakseen kesäpalatsinsa uudistusta. Englannin kuningas Henrik VIII sääti partaveron vuonna 1535, ja hänen tyttärensä Elisabet I vaati kaksi viikkoa vanhemmista parroista veron. Myös Ranskan kuningas Frans I verotti parrakkaita kirkonmiehiä 1500-luvulla. Pietari Suuri sääti Venäjälle partaveron vuonna 1698. Jos joku halusi pitää partansa mutta ei pystynyt maksamaan siitä veroa, hänet karkotettiin pakkotyöhön. Tämä partavero poistettiin vasta Katariina Suuren aikana 1765. (Lähde: Wikipedia)
