Vertailussa e-kirjanlukijat: Roimasti parempi lukuelämys sähköisellä paperilla

Kobon muotoilussa lyövät kättä kanadalainen ja japanilainen designosaaminen.

Kobo Aura

Kanadalainen Kobo (anagrammi sanasta book) on eräs johtavista e-kirjanlukijoiden valmistajista, ja yrityksen Aura-sarjan lukijat tulevat alvariinsa mainituiksi parhaiden e-kirjalaitteiden listauksissa. Ei siis yllätys, että Aura herätti myönteisiä reaktioita myös AVPlussan lukupiirissä.

Auran pehmeäreunainen mutta virtaviivainen muotoilu on käteenosuva, ja sen juomutettu takaosa tarjoaa kirjaa pitävän käden sormille hyvän otteen. Lukulaite on 174-grammaisena kevyt eikä rasita rannetta.

Auran käyttöliittymä on intuitiivinen. Monissa e-kirjanlukijoissa on näytön sivuilla pienet napit sivun kääntöä varten. Aurassa liikkuvia osia on ainoastaan virtanappi, muutoin laitetta ohjataan kosketusnäytön avulla.

Sivun kääntö suoritetaan hipaisemalla näytön laitaa. Keskeltä painamalla aukeaa valikko, josta voi muun muassa vaihtaa kirjaa ja siirtyä online-kirjakauppaan. Valikosta löytyy myös statistiikkaosio, joka kertoo kuinka pitkällä olet kirjassa ja montako tuntia lukukokemusta on vielä jäljellä. Tärkeälle sivulle on mahdollista jättää hiirenkorva, mitä arvostanee vaikkapa kurssikirjallisuutta lukiessaan.

Laitteen kosketusnäytön kalibrointi on hieman erilainen kuin mihin älypuhelimiin ja tabletteihin tottunut käsi on harjaantunut. Tekstiä syöttäessä sai painaa hieman eri kohdasta kuin mitä olettaa, mutta onneksi kirjoittaminen ei ole laitteen leipälaji.

Mainittakoon, että Aurasta löytyy myös nettiselain, mutta vähänkään graafisempien sivujen selaamista en voi sähköpaperilta suositella.

Etuvalossa on portaaton säätö, ja valon saa tietenkin halutessaan myös kokonaan pois. Alkuun hämmennystä herätti laitteen tapa väläyttää koko e-mustenäyttöä mustana aina noin seitsemän sivun jälkeen. Tämä on kuitenkin yleinen näytön toimintavarmuuden turvaamiseksi ohjelmoitu ominaisuus, joka estää haamukuvien syntymistä pidemmillä ajanjaksoilla.

Lepotilassa oleva lukija herää virtanapin painalluksen jälkeen noin sekunnissa ja jatkaa siitä mihin jäi. Täysin ladatusta Aurasta hupeni kahden viikon testijaksolla akku noin viidenneksellä, jos sitäkään. E-kirjanlukijoiden kehuttu akunkesto ei siis ole pelkkää mainosmiesten louskutusta.

Arvelua herättänyt seikka Auran käyttökokemuksessa oli sen näennäinen suojattomuus. Laitteeseen on toki saatavilla taitettavia etukansia ja pussukoita, mutta neitseellisen laitteen käyttömukavuus oli sen verran miellyttävä, ettei laitetta haluaisi tehdä juuri raskaammaksi kolmansien osapuolien kansilla. Näyttöruutu on toisaalta upotettu hieman laitoja alemmas, joten kotikäytössä suojaamattoman Auran voi laskea myös pöytätasolle ilman pelkoa näytön naarmuuntumisesta.

Letto Frontlight 2 ja Bookeen Cybook Saga – kuin kaksi marjaa.

Musen nahkainen suojakotelo tarjoaa hyvän näppituntuman myös pidempiin lukusessioihin.

Bookeen Cybook Muse Cybook

Muse on hyvin samantapainen kuin Kobon Aura: muovikuorinen ja kevyt kuusituumaisella näytöllä varustettu e-kirjanlukija, jossa on säädettävä etuvalo sekä toimiva käsituntuma.

Kobon kanadalaisen finessin sijaan käteen jää kuitenkin ranskalaista kulmikkuutta. Tai sen puutetta, sillä Bookeen on hakenut persoonallisuutta leikkaamalla laitteen alakulmaan hiirenkorvaa muistuttavan taitteen.

Musessa on niinikään kosketusnäyttö, jonka lisäksi näyttöä reunustaa kaksi sivua kääntävää painiketta. Näppäimet ovat vastakkaisilla laidoilla, joten taaksepäin sivua kääntävä painike tuntuu lähinnä symmetriseltä lisältä.

Näytön alaosassa on nappi, josta aukeaa päävalikko. Virtanäppäin on sijoitettu hieman hankalasti laitteen alaosaan, mistä sitä pitää kaivaa peukalolla. Virtapainike ei ole myöskään kaikkein herkintä sorttia, joten laitteen herättelemiseksi voi joutua tuhlaamaan toisenkin painalluksen.

Hieman yllättäen Muse osoittautui alitehoisen tuntuiseksi. Käynnistyminen saattoi ottaa useita sekunteja, ja valikko toimi ajoittain merkittävällä viiveellä. Sarjakuvan lukeminen Musella oli liki sietämätöntä, sillä Fingerporin sivujen päivittymistä sai odottaa pahimmillaan sekunteja. Odotellessa oli tietenkin ehtinyt jo epäillä sivunkääntöpainikkeen vastaanottavuutta, painaa nappia toistamiseen, ja, noh, lopun arvaattekin.

Tavallisen tekstin kanssa hidastelua tai niskurointia ei ilmennyt. Mark Twainin sanankäänteisiin syventyessä ei kokemus häiriintynyt ainakaan laitteistosta.

Muse saa pieniä rukkasia käyttöliittymänsä raskaudesta ja näppäimiensä honteloudesta. Peruskirjanlukijana laite kuitenkin ajaa tehtävänsä. Plussaa tulee myös laitteen kanssa toimitetusta esteettisesti miellyttävästä nahkakannesta, joka paitsi tarjoaa jämäkän otteen myös suojaa laitetta ja sen näyttöä repun pohjalla.

Letto Frontlight 2

Adlibriksen markkinoima Letto-lukija on paitsi hyvä ja jämäkkä e-kirjanlukija myös yllättäen täysin yhteneväinen tuote Elisan myymän Bookeen Sagan kanssa. Kokeilussa olleiden laitteiden ero oli vain kumiseen kuoreen prässätyssä logossa. Leton valmistajaksi paljastui ohjekirjan pikkupräntissä ranskalainen Bookeen, joten kyse on ilmeisesti vain eri lisensseillä valmistetusta tuotteesta, josta ainakaan testiympäristössä ei löytynyt funktionaalisia eroja.

Kahdesta kevyemmästä kilpailijastaan Letto sen sijaan eroaa ensinnäkin jo silkalla massallaan. Letto ei ole aivan kahta kertaa Kobon painoinen, mutta ei paljon muutakaan. Tukevuus tulee iskunkestävästä kumisesta suojakuoresta, joka on varustettu magneettisella kansilepareella.

Älykäs etukansi asettaa Leton automaattisesti lepotilaan loksahtaessaan paikoilleen ja vastaavasti käynnistää laitteen taas auetessaan. Kansi tarttuu myös magneettisesti laitteen takaosaan asettuen pois tieltä, kun sitä ei tarvita.

Funktionaalisesti perusteltu kuori on myös Letto Frontlight 2:n ainut ongelma. Väkevä kumikotelo tuo laitteeseen niin paljon lisää massaa, että rinta rinnan tehtävässä miellyttävyysvertailussa raskas Letto häviää kevyelle Kobolle. Toisaalta Leton 320 gramman paino ei ole kovin suuri verrattaessa vaikkapa hieman paksumpaan romaaniin, joten käytössä laite on huomattavasti kirjaa ergonomisempi.

Kosketusnäyttötoimisuuden lisäksi Letossa on näytön oikealle sivulle sijoitetut kolme pientä painiketta, joilla saa käännettyä sivua ja avattua laitteen valikon. Vasemmalta puolelta löytyy myös painike etuvalo-ominaisuutta varten.

Ranskalainen insinööri on saanut hyvän oivalluksen sijoittaessaan laitteeseen gyroskoopin, jolla Leton kätisyyttä voi vaihtaa. Muissa kokeilussa olleissa e-kirjanlukijoissa sivua käännetään eteenpäin joko pyyhkäisemällä sivun oikeaa laitaa tai painamalla näytön oikealla laidalla olevaa painiketta. Letossa eteen- ja taakse-painikkeet ovat aina näytön samalla sivulla, joten käännettäessä laite ylösalaisin siirtyy myös ohjauskohta vasemman peukalon ulottuville. Alas oikeakätisten tyrannia!

Kaiken kaikkiaan Letto Frontlight 2 / Cybook Saga jätti vahvan ja laadukkaan tuntuman. Kyseessä on jämäkkä lukulaite, joka kestää varmasti vuosia raskastakin käyttöä.

Kirjasto karttuu helposti

Kirjan lisääminen e-kirjanlukijaan on yksinkertaisimmillaan todella helppoa. Lukulaitteella on wifin kautta pääsy kirjakauppasovellukseen, josta haluttu opus siirtyy napautuksella ostoskoriin. Toimenpide onnistuu myös siirtämällä kirjan sisältävä tiedosto klassiseen tyyliin piuhan välityksellä tietokoneelta lukulaitteen muistiin.

Tulevaisuuden materiaali

E-kirjanlukijoiden ohella sähköpaperi ei ole vielä lunastanut täysin suuren mittakaavan kaupallista menestystä. Mikäli ennustajia on uskominen, tulee tilanne muuttumaan lähivuosina. Olemattomalla virrankulutuksella siunattu sähköpaperi on omiaan esimerkiksi kauppojen hintatietoihin, julisteisiin ja ilmoitustauluihin.

Näköpiirissä on myös suuria teknisiä harppauksia. CLEARink-yritys on luvannut tuoda tänä vuonna markkinoille elektroforeesiin perustuvan yli 4 000 värin näytön, joka kykenee toistamaan myös reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa. Yrityksen prototyyppi palkittiin näyttelyn parhaana vuoden 2017 Display Week -messuilla.

Sähköpaperi ei myöskään tarvitse välttämättä raskasta kehystä ympärilleen. Kehitteillä on kustannustehokkaita sähköpaperinäyttöjä, jotka ovat ohuita, taipuisia ja ladattavissa uudelleen ja uudelleen. Tekniikka on myös hyvin halpaa toteuttaa, ja arkin koot ovat kasvamaan päin. Niinpä esimerkiksi sanomalehti voi hyvinkin lähitulevaisuudessa saapua kertaladattavalla sähköpaperilla.

Lisää luettavaa!

Kirjan julkaiseminen sähköisesti on tietenkin painokoneen käynnistämistä kustannustehokkaampaa, ja uusi kotimainen kirjallisuus löytyy käytännössä myös sähköisessä muodossa. Esimerkiksi Elisa ja AdLibris tarjoavat laajat valikoimat uutta e-kirjallisuutta suomen kielellä, ja sähköinen kirja on monesti nidettä edullisempi.

Ulkomaisista nettikirjakaupoista suosituimpia on tietenkin alan markkinajohtaja Amazon. Merkillepantavaa Amazonin nettikirjakaupassa on kuitenkin yrityksen oma Kindle-formaatti, jota muiden valmistajien laitteet eivät pääsääntöisesti tue.

Android-pohjaisiin laitteisiin on saatavilla Kindle-lukijoita, ja kolmannet osapuolet ovat mahdollistaneet konversion eri sähköisten formaattien välillä. Alan de facto -standardiksi on muodostunut ePub-formaatti, jota käytännössä kaikki lukijat Kindleä myöten ymmärtävät. Myös pdf ja yleisimmät tekstiformaatit luonnistuvat useimmilta lukulaitteilta.

Sähköisen kirjakaupan lisäksi myös e-kirjojen kohdalla on käytettävissä julkinen lainauspalvelu. Kirjastot tarjoavat nykyisin tilapäislainaan lukulaitteelle ladattavia ekirjoja, joita kuitenkin koskee sama lainauslisenssin alainen ajallinen rajoite kuin fyysisiä niteitä. Laina-ajan loputtua kirja lakkaa toimimasta tai katoaa.

E-kirjoihin hurahtaneelle on kuin onkin olemassa myös ilmainen lounas. Klassikoiden ystävälle tutustumisen arvoinen kohde on Project Gutenberg, joka tarjoaa nettisivuillaan kymmeniä tuhansia e-kirjoja, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Kafka, Arthur Conan Doyle, Poe, Jung, Wilde ja Machiavelli; koko länsimaisen kirjallisuuden kaanon odottaa e-kirjanlukijalla varustettua bibliofiiliä vain klikkauksen päässä.