{"id":14152,"date":"2020-09-10T09:32:15","date_gmt":"2020-09-10T06:32:15","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/testissa-rauna-vale-vidar-kaiuttimet-raskaan-sarjan-ruotsalaiset\/"},"modified":"2026-02-21T23:59:26","modified_gmt":"2026-02-21T21:59:26","slug":"testissa-rauna-vale-vidar-kaiuttimet-raskaan-sarjan-ruotsalaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/testissa-rauna-vale-vidar-kaiuttimet-raskaan-sarjan-ruotsalaiset\/","title":{"rendered":"Testiss\u00e4 Rauna Vale- & Vidar-kaiuttimet: ”Raskaan sarjan ruotsalaiset”"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

Betonista valmistetut kaiutinkotelot ovat olleet hifin historian saatossa er\u00e4\u00e4nlainen ruotsalainen erikoisuus. Paluun tehnyt Rauna osoittaa, ett\u00e4 asia on n\u00e4in edelleen.<\/h2>\n

Teksti: Mats Meyer-Lie & AVPlus-toimitus Kuvat ja mittaukset: Hifi&Musik<\/p>\n

Kulunut vuosi on ollut l\u00e4nsinaapurimme hifikent\u00e4ll\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin historiallinen. Laskentatavasta riippuen kaksi tai per\u00e4ti kolme ikonista 1980-luvun kaiutinta on nimitt\u00e4in tehnyt paluun markkinoille entist\u00e4 ehompana.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on Carlsson OA-61, modernisoitu n\u00e4kemys Stig Carlssonin ainutlaatuisesta OA-51-sein\u00e4kaiuttimesta. Samaan aikaan on aktivoitunut my\u00f6s kulttivalmistaja Rauna, jonka slogan merkin perustamisvuonna 1982 kuului vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \u201dhirvein asia, jonka voit valmistaa kuudesta lastulevyst\u00e4, on kaiutinkotelo!\u201d.<\/p>\n

Raunaa onkin alusta asti kiehtonut er\u00e4s toinen materiaali, nimitt\u00e4in betoni. Oikein k\u00e4ytettyn\u00e4h\u00e4n se paitsi mahdollistaa resonanssivapaiden koteloiden rakentamisen mutta my\u00f6s tekee ainakin tavallaan koko valmistusprosessista yksinkertaisempaa, sill\u00e4 kotelot on mahdollista valaa. Muutama muukin valmistaja on tehnyt kokeiluja betonilla, ja nykyaikana materiaalia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t muun muassa saksalainen Concrete Audio sek\u00e4 t\u0161ekkil\u00e4inen Gravelli. Rauna on kuitenkin ensimm\u00e4inen betonikoteloita massatuotantona valmistanut merkki, joskin esimerkiksi ranskalainen Elipson hy\u00f6dynsi valamismenetelm\u00e4\u00e4 ja er\u00e4\u00e4nlaista betoninkaltaista kipsimateriaalia jo 1940\u201350-luvuilla. Er\u00e4s Raunan perustajista, suunnittelija Bo Hansson, j\u00e4tti merkin vuonna 1984 ja alkoi valmistaa omia betonikaiuttimiaan nimell\u00e4 Opus 3. Samalla nimell\u00e4 tunnetaan my\u00f6s Hanssonin sittemmin yhdess\u00e4 Jan-Eric Perssonin kanssa perustama levy-yhti\u00f6.<\/p>\n

Sis\u00e4isi\u00e4 muutoksia<\/h2>\n

Bosse Hanssonin perint\u00f6\u00f6n pohjaava, hiljattain aktivoitunut Rauna on itse asiassa tehnyt paluuta markkinoille jo vuodesta 2013 ja tuottanut er\u00e4\u00e4nlaisia p\u00e4ivityssarjoja useille alkuper\u00e4isille Rauna- ja Opus 3 -malleille. Varsinaisten uusien mallien myynti olisi voinut k\u00e4ynnisty\u00e4 jo vuonna 2015, mutta alihankkijoiden valamien koteloiden mitat eiv\u00e4t osuneet t\u00e4ysin nappiin. N\u00e4inp\u00e4 yritys p\u00e4\u00e4tti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 valamistoiminnan uudelleen ja kehitti siin\u00e4 sivussa my\u00f6s oman erityisen betonisekoituksensa. Nyt tarkastelussamme on lattiamalli Rauna Vale, jonka muotti on sama kuin Opus 3 Choruksella, sek\u00e4 jalustakaiutin Rauna Vidar, jonka muotti taas on sama kuin Opus 3 Credolla. N\u00e4ist\u00e4 ja Raunan historiasta lis\u00e4\u00e4 jutun yhteydess\u00e4 olevassa infolaatikossa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Rauna Vidar on kompakti jalusmalli<\/em><\/p>\n

Rauna Vale on kaksitiekaiutin bassorefleksiperiaatteella 6,5-tuumaisella basso\u2013keski\u00e4\u00e4nielementill\u00e4 ja tuuman diskantilla ep\u00e4symmetrisess\u00e4 kotelossa alasp\u00e4in suunnatulla refleksiaukolla. Vaihelineaarisuuden parantamiseksi kaiuttimen etulevy nojaa 17 astetta taaksep\u00e4in, mink\u00e4 ansiosta diskantin ja basson akustinen l\u00e4ht\u00f6piste on sama ja \u00e4\u00e4ni saavuttaa kuulijan samaan aikaan. Etulevyn pehmustus ja py\u00f6ristys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n visuaalinen yksityiskohta, vaan se my\u00f6s ehk\u00e4isee diffraktiota ja h\u00e4iritsevi\u00e4 heijasteita tehden kaiuttimesta akustisesti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4n.<\/p>\n

Ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n kaiuttimet ovat kaksijakoiset. Valkoisella vakiov\u00e4rill\u00e4 kaiuttimet ovat skandinaavisen hillityt, mutta pienell\u00e4 lis\u00e4hinnalla kaiuttimet saa my\u00f6s raakabetonisena, toki sile\u00e4ksi viimeisteltyn\u00e4 ja \u00f6ljyttyn\u00e4. Raaka betoni tekee niist\u00e4 rohkeat ja brutaalin minimalistiset. K\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6n betoni n\u00e4ytti ainakin meid\u00e4n silmiss\u00e4mme hyv\u00e4lt\u00e4, mutta kyse on tietysti makuasioista.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Liittimet sijaitsevat kaiuttimen pohjalevyss\u00e4, jossa on my\u00f6s Valen tapauksessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 astetta erikoisemmat piikit, uusiok\u00e4ytetyt Sinus-elementtien vaiheplugit.<\/em><\/p>\n

Uusien Rauna-kaiuttimien viimeistely on aiempaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, mutta todelliset muutokset ovat tapahtuneet koteloiden sis\u00e4ll\u00e4. Uudet elementit tulevat norjalaiselta Seasilta, ja jakosuotimet ovat aiempaa arvokkaampia ilmasyd\u00e4nkeloineen. Valessa on lis\u00e4ksi er\u00e4\u00e4nlainen viskoelastinen puutuki suoraan bassoelementin alapuolella. Valessa ja Vidarissa molemmissa on my\u00f6s puinen alaosa, johon jakosuodin on asennettu. Se my\u00f6s madaltaa kotelon resonanssitaajuutta.<\/p>\n

Hauska pieni yksityiskohta on sekin, ett\u00e4 kaiuttimien jalustassa olevat piikit ovat vanhojen Sinus-elementtien vaiheplugeja. Suunnittelija Lennart Niklassonin mukaan ne saavat kaiuttimen kuulostamaan paremmalta kuin perinteisill\u00e4 metallipiikelill\u00e4. Betonikotelon ansiosta kaiuttimet ovat raskaammat kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n luulisi, joten niiden laatikoista nostaminen, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja siirtely ei varsinaisesti ole ihan kevyt temppu.<\/p>\n

Vaikuttavaa toistoa<\/h2>\n

Kun saimme kaiuttimet sopiville paikoilleen, seurasi positiivinen yll\u00e4tys. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Raunat her\u00e4ttiv\u00e4t rakkauden ensi nuoteilta l\u00e4htien. Lattiamalli Vale soi komeasti ja kokoaan suuremmin. Rohkea ja luontevasti virtaava, l\u00e4hes sensuelli soundi oli kaikkea muuta kuin kaiuttimen raaka ja viimeistelem\u00e4t\u00f6n ulkokuori antaisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Ja parasta oli bassotoisto. Pienehk\u00f6t kaksitiet nimitt\u00e4in onnistuivat loihtimaan ilmoille niin syvi\u00e4 matalia taajuuksia, ett\u00e4 tuntui silt\u00e4 kuin kompakteihin koteloihin olisi piilotettu lis\u00e4bassoelementit. Todella vaikuttavaa toistoa kaikkinensa.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 toistossa oli my\u00f6s niin tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4 ja ketter\u00e4\u00e4 atakkia, ett\u00e4 se paitsi yll\u00e4tti my\u00f6s vei mukanaan. Kokonaisuus on viritetty soimaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkasti ja t\u00e4sm\u00e4llisesti, ja t\u00e4ss\u00e4 akustisesti kuolleesta ja kivenkovasta kotelosta on erityist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Olikin suorastaan ty\u00f6n takana lopetella kuuntelut, kun oli p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4iden, huomattavasti kokoaan isompien ja varsinkin hintaluokkaansa laadukkaampien kaiuttimien makuun.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuvassa Vidarin jakosuodin, jonka johdotus pysyy takuulla paikallaan kuumaliimakiinnityksen ansiosta. Ilmasyd\u00e4nkeloja on nelj\u00e4, ja kondensaattorit tulevat Jantzenilta.<\/em><\/p>\n

Sama perusluonne erottui my\u00f6s jalustamalli Vidarissa, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikutti olevan vain Valen kutistettu versio. Toistossa ei toki ollut vastaavaa basson syvyytt\u00e4 tai laajan mittaluokan dramatiikkaa kuin Valessa, mutta \u00e4\u00e4nen l\u00e4mp\u00f6 ja t\u00e4ytel\u00e4isyys kuten my\u00f6s poikkeuksellinen puhtaus ja tarkkuus kyll\u00e4 vakuuttivat.<\/p>\n

<\/h2>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>
\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Suoraan edest\u00e4 mitattuna (vihre\u00e4) Valen taajuusvaste on esimerkillinen pienell\u00e4 korostuksella yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s 30 astetta sivusta (keltainen) toisto on yht\u00e4 lineaarinen mutta laskee hiukan 15 kilohertsiss\u00e4 ja viel\u00e4 enemm\u00e4n 60 astetta sivusta (punainen).<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Vidar on l\u00e4hes yht\u00e4 lineaarinen kuin Vale, mutta 1,7 kilohertsiss\u00e4 on hienoinen vaimentuma. Diskantti ei korostu 30 astetta sivusta mitattuna (keltainen), mutta vaste laskee 15 kilohertsiss\u00e4, etenkin 60 astetta sivusta mitattuna (punainen).<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t
\n

Silloin ennen ja nyt<\/h2>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>
\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Rauna perustettiin vuonna 1982, ja sen taustalta l\u00f6ytyv\u00e4t Bo Hansson yhdess\u00e4 Lennart Bergstedtin (tuotanto) ja Olle Neckmanin (myynti) kanssa. Perusajatus oli kuitenkin jo olemassa, sill\u00e4 Hansson oli aiemmin saanut ruotsalaiselta Luxorilta teht\u00e4v\u00e4n valmistaa laadukas kaiutin Luxman-tuotteille, joita he toivat maahan.<\/p>\n

Mutta ennen kuin kaiutin ehti valmistua, Luxor ajautui konkurssiin. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta tekij\u00e4t lanseerasivat Raunan ja ensimm\u00e4isen kaiuttimensa Leiran (jota kutsuttiin kotelon muodon vuoksi my\u00f6s periskoopiksi) sek\u00e4 my\u00f6hemmin kookkaamman Njordin.<\/p>\n

Suosiota ei tarvinnut kauaa odotella, ja monet mediat, esimerkiksi Hifi&Musik, antoivat Rauna-kaiuttimille varsin ylist\u00e4vi\u00e4 arvioita. Suomessakin Rauna Njord huomioitiin Tekniikan Maailman numerossa 16\/1983, mutta kaiuttimet testannut Anders Weckstr\u00f6m ei varsinaisesti hullaantunut niiden toistosta: \u201dKokonaisvaikutelma on kuitenkin my\u00f6nteinen, eli Rauna on luettava niin sanotuksi hyv\u00e4ksi kaiuttimeksi, vaikkei se kaikkein kovimmalle brittikaiutineliitille aivan p\u00e4rj\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.\u201d, Weckstr\u00f6m kirjoitti arviossaan.<\/p>\n

Raunasta tuli nopeasti Ruotsin suurin laatukaiutinvalmistaja, jolla oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vienti\u00e4 aina Yhdysvaltoihin saakka mutta my\u00f6s Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Alankomaihin. Kuitenkin jo vuonna 1984 tekij\u00e4kolmikon erimielisyyksien takia Hansson hylk\u00e4si Raunan ja perusti oman Opus 3 -merkkins\u00e4. Nyt testaamamme Rauna-mallit pohjautuvat tosiasiassa Opus 3:n Delta Credoon (Vidar) ja Chorukseen (Vale). Tai toisin sanoen, koteloiden muotti on sama. Suurempi Chaconne-malli kuten my\u00f6s Oden ovat tulossa markkinoille my\u00f6hemmin.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Raunaa vet\u00e4v\u00e4t veljekset Lennart ja Martin Niklasson, jotka ottivat kaiutinbisneksen \u2013 tai sen mit\u00e4 siit\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4 \u2013 haltuunsa vuonna 2011. Sittemmin he ovat valmistaneet p\u00e4ivityssarjoja monille Rauna- ja Opus 3 -kaiuttimille sek\u00e4 tuoneet markkinoille vanhojen mallien p\u00e4ivitetyt versiot Valen, Vidarin ja pian my\u00f6s Odenin.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

YHTEENVETO<\/span><\/h3><\/div>\n
\n\t

Hinta ja laatu kohdallaan!<\/h2>\n

Ruotsalaisen betonikaiutinspesialisti Raunan kaksi uutuusmallia ovat hinta\u2013laatusuhteeltaan erinomaisia vaihtoehtoja, jos t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 on kainostelematon, tarkka ja musikaalinen toisto. Ainakaan me emme ole kuulleet juuri koskaan vastaavaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 yht\u00e4 pienest\u00e4 kotelosta kuin t\u00e4ytel\u00e4isen, mutta t\u00e4sm\u00e4llisen Vale-laittiamallin kohdalla, ja t\u00e4ss\u00e4 hintaluokassa. Kyseess\u00e4 onkin siis ennen muuta suositeltava ja hyv\u00e4 ostos. Vaikka etsinn\u00e4ss\u00e4 olisikin pienehk\u00f6 kaiutin, kannattaa Valet kuitenkin kuunnella, jos vain mahdollista. Huoneeseen saattaa nimitt\u00e4in yll\u00e4tt\u00e4en ilmaantuakin niiden vaatima pieni lis\u00e4tila! Raunalla ei jutun julkaisuhetkell\u00e4 valitettavasti ollut viel\u00e4 maahantuojaa Suomessa.<\/p>\n

HYV\u00c4\u00c4 & HUONOA<\/h3>\n

[icon name=\"plus-circle\"]<\/code>\u00c4\u00e4neen on helppo tyk\u00e4sty\u00e4<\/strong><\/p>\n

<\/code>[icon name=\"plus-circle\"]<\/code>Musikaalinen toisto<\/strong><\/p>\n

<\/code>[icon name=\"plus-circle\"]<\/code>Hinta\u2013laatusuhde<\/strong><\/p>\n

<\/code><\/code>[icon name=\"minus-circle\"]<\/code>Ulkon\u00e4k\u00f6 makuvarauksin<\/strong><\/p>\n

[icon name=\"minus-circle\"]<\/code>Saatavuus (jutun kirjoitushetkell\u00e4)<\/strong><\/p>\n

<\/code><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nRauna Vidar<\/th>\nRauna Vale<\/th>\n<\/tr>\n<\/thead>\n
Hinta<\/td>\n10.000 kr\/pari (n. 930 \u20ac)
\n\u00f6ljytty betoni n. 1 850 \u20ac\/pari<\/td>\n		18.000 kr\/pari (n. 1670 \u20ac)
\n\u00f6ljytty betoni n. 1 020 \u20ac\/pari<\/td>\n<\/tr>\n
Edustaja<\/td>\nEi viel\u00e4 edustusta Suomessa<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Lis\u00e4tiedot<\/td>\nwww.rauna.com<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Toimintaperiaate<\/td>\n2-tie bassorefleksi<\/td>\n2-tie bassorefleksi<\/td>\n<\/tr>\n
Diskantti<\/td>\n1\"\/25 mm silkkidome<\/td>\n1\"\/25 mm silkkidome<\/td>\n<\/tr>\n
Basso\u2013keski\u00e4\u00e4ni<\/td>\n5,5\"\/140 mm paperikartio<\/td>\n6,5\"\/180 mm paperikartio<\/td>\n<\/tr>\n
Jakotaajuus<\/td>\n4 kHz<\/td>\n3 kHz<\/td>\n<\/tr>\n
Herkkyys<\/td>\n86 dB<\/td>\n88 dB<\/td>\n<\/tr>\n
Nimellisimpedanssi<\/td>\n8 Ohm<\/td>\n4 Ohm<\/td>\n<\/tr>\n
Mitat (l x k x s)<\/td>\n260 x 350 x 260 mm<\/td>\n280 x 810 x 320 mm<\/td>\n<\/tr>\n
Paino<\/td>\n13 kg\/kpl<\/td>\n29 kg\/kpl<\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\n*) \u00f6ljytty betoni n. 1 850 \u20ac \/ pari<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Kaikki tiedot valmistajan ilmoittamia<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Betonista valmistetut kaiutinkotelot ovat olleet hifin historian saatossa er\u00e4\u00e4nlainen ruotsalainen erikoisuus. Paluun tehnyt Rauna osoittaa, ett\u00e4 asia on n\u00e4in edelleen.<\/p>","protected":false},"author":434,"featured_media":14160,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":[],"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":[],"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[247,260,320,350],"tags":[],"coauthors":[],"class_list":["post-14152","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kokeilu","category-audio-hifi","category-kaiuttimet","category-toimituksen-valinta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/434"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14152"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14152\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14160"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14152"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=14152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}