{"id":15811,"date":"2020-10-04T08:46:18","date_gmt":"2020-10-04T05:46:18","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/mita-aani-on-ja-kuinka-sen-kuulemme\/"},"modified":"2026-04-30T23:02:16","modified_gmt":"2026-04-30T20:02:16","slug":"mita-aani-on-ja-kuinka-sen-kuulemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/mita-aani-on-ja-kuinka-sen-kuulemme\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 \u00e4\u00e4ni on \u2013 ja kuinka sen kuulemme?"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

Kuuleminen, ja oikeastaan viel\u00e4 enemm\u00e4n kuunteleminen, on paljon muutakin kuin \u00e4\u00e4nen havaitsemista. Mit\u00e4 kaikkea on syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, jos omaa kuuloaan haluaa parantaa, ja voiko kenest\u00e4 vain tulla kultakorva?<\/h2>\n

Teksti: Teppo Hirvikunnas & AVPlus-toimitus
\nKuvat ja piirrokset: Teppo Hirvikunnas, Pexels.com (CC0)<\/p>\n

\n

\u00c4\u00e4nen perusta<\/strong><\/p>\n

Kuuntelemisesta ei voi puhua l\u00e4htem\u00e4tt\u00e4 liikkeelle ensin \u00e4\u00e4nest\u00e4. \u00c4\u00e4nen perusta on yksinkertaistettuna mekaanista v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 ja sen aaltomaista etenemist\u00e4 v\u00e4liaineessa. Esimerkiksi ilmassa \u00e4\u00e4ni etenee v\u00e4r\u00e4htelyn aiheuttamina paineaaltoina nopeudella 343 metri\u00e4 sekunnissa (1 235 kilometri\u00e4 tunnissa).<\/p>\n

V\u00e4r\u00e4htelyn vaihtelunopeutta sekunnin aikana kutsutaan \u00e4\u00e4nen taajuudeksi. Taajuuden yksikk\u00f6 on hertsi (lyhenne Hz), ja esimerkiksi 100 hertsi\u00e4 on 100 v\u00e4r\u00e4hdyst\u00e4 sekunnissa. Mit\u00e4 nopeampaa v\u00e4r\u00e4htely on, sit\u00e4 korkeampi on taajuus. K\u00e4\u00e4nt\u00e4en: mit\u00e4 hitaampaa, sit\u00e4 matalampi taajuus.<\/p>\n

Ihmisen teoreettinen kuuloalue on 20\u201320 000 hertsi\u00e4, mutta usein varsinkin korkeampien taajuuksien osalta kuulokynnys sijaitsee matalammalla ja laskee esimerkiksi i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Ihminen voi my\u00f6s aistia alle 20 hertsin taajuuksia, mutta varsinaisesta kuulemisesta ei n\u00e4iden infra\u00e4\u00e4nien kohdalla voi puhua.<\/p>\n

\"\"
\n\u00c4\u00e4ni etenee ilmassa paineenvaihtelun aaltoliikkeen\u00e4 (1). Hidas vaihtelu tarkoittaa matalaa taajuutta (2), nopeampi vaihtelu korkeampaa taajuutta (3). Paineen vaihtelun suuruus puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen voimakkuuden (4). Eri taajuuksilla on sen taajuuden mukainen aallonpituus. Ilmassa \u00e4\u00e4nen paineaalto etenee noin 343 metri\u00e4 sekunnissa. Esimerkiksi 100 hertsill\u00e4 taajuuden aallonpituus on siten 343 m\/100 = 34,3 senttimetri\u00e4 ja 1 000 hertsill\u00e4 343 m\/1 000 = 3,43 senttimetri\u00e4.<\/em><\/p>\n

\"\"
\nPianon ja eri instrumenttien tyypillisesti kattamat taajuusalueet (perustaajuudet ja niiden harmoniset kerrannaiset).<\/em><\/p>\n

\n

\u00c4\u00e4nenvoimakkuus<\/strong><\/p>\n

V\u00e4r\u00e4htelyn aiheuttaman painevaihtelun suuruus puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen havaitun voimakkuuden. Puhutaan my\u00f6s \u00e4\u00e4nenpaineesta, vaikkakin kyse on tavallaan kahdesta eri asiasta. \u00c4\u00e4nenpaineen yksikk\u00f6 on desibeli (lyhenne dB).<\/p>\n

Desibeli on logaritminen yksikk\u00f6. Esimerkiksi 10 desibelin muutos koetaan \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden kaksinkertaistumisena tai puoliintumisena riippumatta l\u00e4ht\u00f6tasosta (Esimerkiksi 60:n ja 70 desibelin tai 100:n ja 110 desibelin v\u00e4linen ero kuullaan yht\u00e4 suurena). Juuri havaittava \u00e4\u00e4nenpaineen muutos on 1\u20132 desibeli\u00e4.<\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

Jatka artikkelin lukemista<\/h2>

T\u00e4m\u00e4 artikkeli kuuluu AVPlus Extra -sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jatka lukemista 1 krediitill\u00e4.<\/p>

Login<\/a> if you have purchased<\/span><\/div><\/div>
\n
\n

Lukuoikeus artikkeliin<\/h3>\n T\u00e4m\u00e4n artikkelin lukeminen maksaa 1 krediitin. Lukuoikeus avaa artikkelin kokonaisuudessaan ja tallentaa sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tilillesi.<\/span>\n Alkaen 0,39 \u20ac<\/strong><\/span>\n
Osta lukuoikeus<\/a><\/div>\n <\/div>\n <\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuuleminen, ja oikeastaan viel\u00e4 enemm\u00e4n kuunteleminen, on paljon muutakin kuin \u00e4\u00e4nen havaitsemista. Mit\u00e4 kaikkea on syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, jos omaa kuuloaan haluaa parantaa, ja voiko kenest\u00e4 vain tulla kultakorva?<\/p>","protected":false},"author":434,"featured_media":15821,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":{"trending_post":"1"},"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":null,"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[250,265,350,347],"tags":[],"coauthors":[358],"class_list":["post-15811","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tietoa","category-musiikki-elokuvat","category-toimituksen-valinta","category-avplus-extra"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/434"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15811"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15811\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15821"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15811"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=15811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}