{"id":18030,"date":"2022-02-06T14:14:56","date_gmt":"2022-02-06T12:14:56","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/opas-nain-cd-toimii-analogisesta-signaalista-ykkosiksi-ja-nolliksi-ja-takaisin\/"},"modified":"2026-04-30T23:03:45","modified_gmt":"2026-04-30T20:03:45","slug":"opas-nain-cd-toimii-analogisesta-signaalista-ykkosiksi-ja-nolliksi-ja-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/opas-nain-cd-toimii-analogisesta-signaalista-ykkosiksi-ja-nolliksi-ja-takaisin\/","title":{"rendered":"Opas: N\u00e4in cd toimii \u2013 Analogisesta signaalista ykk\u00f6siksi ja nolliksi \u2013 ja takaisin"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 oppaassa perehdymme cd-levyn rakenteeseen, valmistusprosessiin ja \u00e4\u00e4nen matkaan analogisesta signaalista digitaaliseen muotoon ja takaisin.<\/h2>\n

Cd-levyn rakenne<\/b><\/p>\n

Cd-levy on tavanomaisesti halkaisijaltaan 120-millimetrinen, noin 16 grammaa painava kiekko, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 kerroksesta. Niist\u00e4 alin (1) on 1,2 millimetri\u00e4 paksu ruiskuvalettu polykarbonaattilevy, johon data tallennetaan. Se taas on p\u00e4\u00e4llystetty ohuella alumiinikerroksella (2), jonka teht\u00e4v\u00e4 puolestaan on heijastaa cd-soittimen lukukoneiston puolijohdelaserin s\u00e4de (3) lukukennolle. T\u00e4m\u00e4n kerroksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on suojaava lakkakerros (4), joka ehk\u00e4isee hapettumista, ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 ylin kerros (5), johon levyn etiketti painetaan tyypillisesti silkkipaino- tai offset-menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/span>
\n<\/span>Vaikka cd on karkeasti yleist\u00e4en fyysisen\u00e4 formaattina oikein k\u00e4siteltyn\u00e4 paremmin kulutusta kest\u00e4v\u00e4 kuin vaikkapa vinyyli tai c-kasetti, t\u00e4ysin immuuni vaurioille sek\u00e4\u00e4n ei ole. Huolellisesti k\u00e4siteltyn\u00e4 ja s\u00e4ilytettyn\u00e4 laadukkaasti tehtaalla valmistettu cd kest\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kymmeni\u00e4 vuosia \u00e4\u00e4nenlaadun k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4 lainkaan. Kuitenkin naarmut, p\u00f6ly ja s\u00e4r\u00f6t voivat tehd\u00e4 levyst\u00e4 toistokelvottoman.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\n

N\u00e4in musiikki-cd valmistetaan<\/b><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 cd-muotoisen \u00e4\u00e4nilevyn tuotannossa menn\u00e4\u00e4n melko pitk\u00e4lle musiikki edell\u00e4, ja vasta oikeastaan loppumetreill\u00e4 masterointivaiheessa toteutuksessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi cd-formaatin tekniset ominaisuudet. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa musiikkitiedostojen konvertointia cd-standardin mukaiseksi, eli 16 bitin syvyyteen ja 44,1 kilohertsin n\u00e4ytetaajuuteen. Koska nyky\u00e4\u00e4nitykset ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti p\u00e4\u00e4osin digitaalisia, kaikki materiaali k\u00e4y jo \u00e4\u00e4nitysvaiheessa muunnoksen analogisesta digitaaliseksi.<\/span>
\n<\/span>Tuotannon loppuvaiheessa masteroija muodostaa kokonaisuudesta yleens\u00e4 DDP- eli Disc Description Protocol -paketin, jossa on m\u00e4\u00e4ritelty esimerkiksi raitojen t\u00e4sm\u00e4lliset kestot, niiden v\u00e4liset tauot ynn\u00e4 muut tekniset seikat. T\u00e4m\u00e4 paketti l\u00e4htee cd-monistamoon, jossa siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n niin kutsuttu master-levy. Mik\u00e4li kyseess\u00e4 on ammattimainen, isompi cd-monistamo, master-levy on yleens\u00e4 ollut tapana tehd\u00e4 laserilla lasilevylle, jota taas k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin leimasimena myyntiin menevien varsinaisten cd-levyjen monistuksessa.<\/span>
\n<\/span>
\n<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Myyntiin menevien cd-levyjen monistamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lasista master-levy\u00e4.<\/span><\/em><\/p>\n

\n

Sis\u00e4lt\u00f6 muuttuu musiikiksi<\/b><\/p>\n

Jokaisen cd-soittimen sis\u00e4ll\u00e4 on muutama peruskomponentti, joista keskeisimm\u00e4t ovat py\u00f6ritin- ja lukukoneisto. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen koostuu pienest\u00e4 puolijohdelaserista ja valokennosta linsseineen ja prismoineen. Kun asetat cd-levyn soittimeen ja painat toiston\u00e4pp\u00e4int\u00e4, py\u00f6ritinkoneisto k\u00e4ynnistyy ja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 levy\u00e4 aluksi noin 500 kierrosta minuutissa. Samanaikaisesti laser ja valokenno hakeutuvat levyn keski\u00f6\u00f6n (cd-levyn lukusuunta on vinyyliin verrattuna k\u00e4\u00e4nteinen, eli se alkaa sisemp\u00e4\u00e4 ja etenee kohti ulkoreunaa) ja siirtyv\u00e4t raita kerrallaan loppua kohti, jolloin my\u00f6s levyn py\u00f6rimisnopeus hidastuu 200 kierrokseen minuutissa.<\/span>
\n<\/span>Itse levyn luku tapahtuu niin, ett\u00e4 lasers\u00e4de osuu levyn pinnassa oleviin mikroskooppisiin kuoppiin ja tasaisiin kohtiin. N\u00e4ist\u00e4 alueista tasaiset kohdat heijastavat lasers\u00e4teen takaisin kennolle ja kuopat taas eiv\u00e4t. <\/span>
\n<\/span>Aina kun lasers\u00e4de heijastuu takaisin tasaiselta pinnalta, valokenno havaitsee sen ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lyhyen s\u00e4hk\u00f6virtapurskeen eteenp\u00e4in mikropiirille, joka tulkitsee sen arvoksi 1. Jos taas lasers\u00e4de siroaa kuopan kohdalla, valokenno ei havaitse sit\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tee mit\u00e4\u00e4n, jolloin mikropiiri tulkitsee sen arvona 0. T\u00e4m\u00e4 kahden arvon vaihtelu toistuu koko levyn py\u00f6rimisen ajan, ja niiden perusteella cd-soittimen mikropiiri tulkitsee levylle valmistusvaiheessa tallennettua bin\u00e4\u00e4rist\u00e4 lukujonoa, spiraalimaista miljardien ykk\u00f6sten ja nollien virtaa.<\/span>
\n<\/span>Jotta bin\u00e4\u00e4rinen lukujono saadaan muunnettua musiikiksi, siihen tarvitaan useimmista mutta ei kaikista cd-soittimista l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 da- eli digitaali\u2013analogi-muunninta (da-muunnin voi olla my\u00f6s erillinen laite tai integroituna johonkin toiseen toistoketjun laitteeseen). Da-muunnos on lyhyesti kuvattuna prosessi, jossa digitaalinen abstraktio muunnetaan reaalimaailman analogiamuotoon. Kun muunnos on tapahtunut, da-muunnin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 analogisen signaalin eteenp\u00e4in enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suoraan vahvistimen ja kaiuttimien toistettavaksi. Lopputulos on kuultavaa musiikkia.<\/span><\/p>\n

\n

\"\"<\/a>Suurennos cd-levyn lukupinnasta. Miljardeista tasaisista kohdista ja kuopista koostuva spiraalimainen jono sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 datan bin\u00e4\u00e4risess\u00e4 muodossa. Cd-soittimen lukukoneisto l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sen mikropiirin ja da-muuntimen tulkittavaksi.<\/em><\/span><\/p><\/blockquote>

Jatka artikkelin lukemista<\/h2>

T\u00e4m\u00e4 artikkeli kuuluu AVPlus Extra -sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jatka lukemista 1 krediitill\u00e4.<\/p>

Login<\/a> if you have purchased<\/span><\/div><\/div>
\n
\n

Lukuoikeus artikkeliin<\/h3>\n T\u00e4m\u00e4n artikkelin lukeminen maksaa 1 krediitin. Lukuoikeus avaa artikkelin kokonaisuudessaan ja tallentaa sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tilillesi.<\/span>\n Alkaen 0,39 \u20ac<\/strong><\/span>\n
Osta lukuoikeus<\/a><\/div>\n <\/div>\n <\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 oppaassa perehdymme cd-levyn rakenteeseen, valmistusprosessiin ja \u00e4\u00e4nen matkaan analogisesta signaalista digitaaliseen muotoon ja takaisin.<\/p>","protected":false},"author":99,"featured_media":18035,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":{"trending_post":"1"},"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":null,"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[249,260,265,350,347],"tags":[],"coauthors":[374],"class_list":["post-18030","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opas","category-audio-hifi","category-musiikki-elokuvat","category-toimituksen-valinta","category-avplus-extra"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18030","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/99"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18030"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18030\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18030"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18030"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18030"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=18030"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}