{"id":18104,"date":"2022-02-16T17:09:31","date_gmt":"2022-02-16T15:09:31","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/opas-valotus-valokuvauksessa-osa-1-3-suljinaika\/"},"modified":"2026-02-22T00:05:09","modified_gmt":"2026-02-21T22:05:09","slug":"opas-valotus-valokuvauksessa-osa-1-3-suljinaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/opas-valotus-valokuvauksessa-osa-1-3-suljinaika\/","title":{"rendered":"Opas: Valotus valokuvauksessa osa 1\/3 \u2013 Suljinaika"},"content":{"rendered":"

Valotus ja sen hallinta on yksi valokuvauksen perusasioista, joka yhdess\u00e4 valaistuksen kanssa vaikuttaa ratkaisevasti valokuvan tunnelmaan. Valotuksen hallinta on tekniikkaa, joka pit\u00e4isi osata niin hyvin, ett\u00e4 sen voi miltei unohtaa.<\/h2>\n

TEKSTI & KUVAT: Matti Sulanto \/ Sulantoblog.fi<\/a><\/span><\/p>\n

Kaikki eiv\u00e4t halua valita itse valotusarvoja, koska se tuntuu vaikealta. Kameroiden automaattivalotus toimii yleens\u00e4 luotettavasti, eik\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mik\u00e4 vaikuttaa mihinkin. Jos kuvasta ei meinaa mill\u00e4\u00e4n tulla sellaista kuin haluat, niin kameran k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 valotusarvoista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 paljon.<\/span><\/p>\n

Valotus tarkoittaa kuvan kirkkauden hallintaa kolmen asetuksen avulla: valotusaika, himmentimen aukko ja ISO-herkkyys. Kahdella ensin mainitulla hallitaan valon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kameran kennolle, ja kolmannella vaikutetaan kuvasignaalin s\u00e4hk\u00f6iseen vahvistukseen. Kaikilla kolmella voidaan joko yhdess\u00e4 tai erikseen hallita kuvan kirkkautta.<\/span><\/p>\n

Aika voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikkeen<\/b><\/p>\n

Valotusaika on ehk\u00e4 kolmikon helpoiten ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 osa. Mit\u00e4 pitempi aika, sit\u00e4 enemm\u00e4n valoa kameran kennolle p\u00e4\u00e4see \u2013 ja p\u00e4in vastoin. Valotusaika, joka on toiselta nimelt\u00e4\u00e4n suljinaika, ilmaistaan yleens\u00e4 sekunnin osina, kuten 1\/30 s., 1\/60 s. tai 1\/500 s. Joskus esimerkiksi y\u00f6kuvauksessa aika voi olla useita sekunteja tai jopa minuutteja, eik\u00e4 tuntienkaan valotusaika ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ole. Valotusaika on se aika, jonka kameran suljin on auki ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 valoa kameran kennolle. Valotusajan kaksinkertaistuessa tai puolittuessa my\u00f6s kameraan p\u00e4\u00e4sev\u00e4n valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 tekee saman. Esimerkiksi ajalla 1\/30 s. kameraan p\u00e4\u00e4see kaksi kertaa niin paljon valoa kuin ajalla 1\/60 s.<\/span><\/p>\n

Ajalla on valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n kontrolloinnin lis\u00e4ksi sivuvaikutus kuvan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Mit\u00e4 lyhyempi valotusaika on, sit\u00e4 nopeampi liike n\u00e4kyy pys\u00e4htyneen\u00e4 kuvassa, mutta sama p\u00e4tee my\u00f6s kameran liikkeeseen. Lyhyt aika pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kameran liikkeen ja est\u00e4\u00e4 siten kuvan t\u00e4r\u00e4ht\u00e4misen.<\/span><\/h3>\n

Mit\u00e4 pitempi aika on, sit\u00e4 herkemmin kuva-alalla liikkuvat kohteet n\u00e4kyv\u00e4t kuvassa ep\u00e4ter\u00e4vin\u00e4 hahmoina. Pitk\u00e4ll\u00e4 ajalla kamera my\u00f6s heilahtaa, jos sit\u00e4 ei tueta mihink\u00e4\u00e4n: vaikka kuvauskohteessa ei olisikaan mit\u00e4\u00e4n liikkuvaa, niin kuva on silti heilahtanut eli t\u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt.<\/span><\/p>\n

Pisin sopiva ohjeellinen aika k\u00e4sivaralta kuvaamiseen on niin sanotuilla t\u00e4yden kennon kameroilla noin 1\/polttov\u00e4li. Esimerkiksi 50 millimetrin polttov\u00e4lill\u00e4 valotusajan tulisi olla 1\/50 s. tai lyhyempi. APS-C kennon kameroilla vastaava kaava olisi 1\/polttov\u00e4li kerrottuna 1,5:ll\u00e4. Esimerkiksi 50 mm polttov\u00e4lill\u00e4 valotusajan tulisi olla 1\/75 s. tai lyhyempi. Micro 4\/3 -kameroilla lyhyin valotusaika k\u00e4sivaralta on 1\/polttov\u00e4li kerrottuna kahdella. Esimerkiksi 50 mm polttov\u00e4lill\u00e4 valotusajan tulisi olla 1\/100 s. tai lyhyempi.<\/span><\/p>\n

Monessa kamerassa tai objektiivissa on kuvanvakaaja, jonka ansiosta k\u00e4sivaralta kuvaaminen onnistuu yll\u00e4mainittua pidemmill\u00e4kin ajoilla. Vakaaja ik\u00e4\u00e4n kuin pit\u00e4\u00e4 kameraa paikoillaan, mutta kohteen liikett\u00e4 se ei voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Huolellinen kuvaaja voi kuvata jopa puolen sekunnin valotusajalla ilman tukea sellaisella kameralla, jossa on kuvanvakaaja.<\/span><\/p>\n

Liikkeen pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 (lyhytt\u00e4) tai liikkeen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 (pitk\u00e4\u00e4) valotusaikaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisukeinona valokuvassa, ja siksi valotusajan valinta on t\u00e4rke\u00e4 valinta.<\/span><\/h3>\n

Toisessa osassa kerron, mik\u00e4 on himmentimen aukko ja mihin se vaikuttaa. Kolmannessa osassa kerron ISO-herkkyyden vaikutuksesta ja siit\u00e4, mik\u00e4 yhteys ajalla, aukolla ja herkkyydell\u00e4 on.<\/span><\/p>\n

\n