{"id":18124,"date":"2022-02-19T13:36:36","date_gmt":"2022-02-19T11:36:36","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/opas-valotus-valokuvauksessa-osa-3-3-herkkyys\/"},"modified":"2026-02-22T00:05:12","modified_gmt":"2026-02-21T22:05:12","slug":"opas-valotus-valokuvauksessa-osa-3-3-herkkyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/opas-valotus-valokuvauksessa-osa-3-3-herkkyys\/","title":{"rendered":"Opas: Valotus valokuvauksessa (osa 3\/3) \u2013 Herkkyys"},"content":{"rendered":"

Herkkyyden s\u00e4\u00e4t\u00f6 tuo joustavuutta kuvaamiseen.<\/h2>\n

TEKSTI & KUVAT: Matti Sulanto \/sulantoblog.fi<\/p>\n

Herkkyys tarkoittaa digikamerassa kennolta tulevan signaalin s\u00e4hk\u00f6isen vahvistuksen voimakkuutta, mik\u00e4 vaikuttaa kuvan kirkkauteen samalla tavalla kuin himmentimen aukko tai valotusaika. Nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva ISO-arvo herkkyydelle juontaa juurensa filmiajalta, kuinkas muutenkaan. Filmej\u00e4 on saatavana eri herkkyydell\u00e4, kuten esimerkiksi ISO 50, 100 tai 400. Mit\u00e4 isompi ISO-numero sit\u00e4 herkemp\u00e4\u00e4 valolle filmi on.<\/p>\n

Digitaalikameran ISO-arvo j\u00e4ljittelee yht\u00e4 herk\u00e4n filmin ISO-arvoa. Digitaalikameroiden todellisissa ISO-arvoissa on eroja siten, ett\u00e4 kahden eri kameran ISO-herkkyydet eiv\u00e4t ehk\u00e4 vastaa aivan toisiaan, mutta niin oli filmienkin kohdalla: esimerkiksi jotkut ISO 100 -filmit olivat todellisuudessa ISO 64 -filmej\u00e4.<\/p>\n

Filmill\u00e4 oli digiiin verrattuna se ero, ett\u00e4 herkkyyden muuttaminen ei k\u00e4ynyt p\u00e4ins\u00e4 kesken filmirullan. Jos<\/span> halusin ISO 100<\/span> -herkkyyden<\/span> sijaan <\/span>kuvata ISO 400<\/span> -filmille,<\/span> niin minun<\/span> t\u00e4ytyi<\/span> vaihtaa <\/span>filmirullaa.<\/span> Toinen<\/span> vaihtoehto oli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta<\/span> ka<\/span>merarunkoa, joista toisessa ISO 100-ja<\/span> toisessa ISO <\/span>400<\/span> -filmi.<\/span><\/p>\n

Digikuvaajana voin vaihtaa herkkyytt\u00e4 <\/span>vaikka<\/span> jokaisen<\/span> kuvan j\u00e4lkeen.<\/span><\/span><\/h3>\n

Markkinoilla<\/span> oli pari<\/span> mustavalkofilmi\u00e4<\/span> (ja on <\/span>edelleen ainakin<\/span> yksi),<\/span> joiden herkkyytt\u00e4<\/span> saattoi <\/span>muuttaa vaikka<\/span> jokaisen<\/span> ruudun kohdalla,<\/span> mutta <\/span>lopputulosta<\/span> ei voi<\/span> mitenk\u00e4\u00e4n<\/span> verrata<\/span> digitaali<\/span>kameraan.<\/span> Herkkyyden<\/span> muuttaminen nimitt\u00e4in <\/span>vaikutti huomattavasti<\/span> filmin kontrastiin,<\/span> eik\u00e4<\/span> laatu <\/span>korkeilla<\/span> herkkyyksill\u00e4<\/span> ollut kovin kaksinen.<\/span><\/p>\n

Niin kauan<\/span> kuin<\/span> filmi\u00e4 oli yleisesti<\/span> k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, <\/span>niin usein<\/span> puhuttiin ASA-herkkyydest\u00e4,<\/span> joka<\/span> arvoi<\/span>na tarkoitti samaa<\/span> kuin<\/span> ISO.<\/span> Saksalaisilla<\/span> oli kuiten<\/span>kin oma<\/span> DIN-standardinsa,<\/span> joka<\/span> voisi nyky\u00e4\u00e4n olla <\/span>mukavampi<\/span> kuin ISO,<\/span> koska<\/span> herkkyysarvot olisivat <\/span>pienempi\u00e4 ja kaksinumeroisia.<\/span> Esimerkiksi<\/span> ISO <\/span>100<\/span> on sama kuin DIN 21<\/span> ja ISO 400<\/span> on sama kuin <\/span>DIN 27.<\/span> Nykyisten kameroiden kuusinumeroiset <\/span>maksimiherkkyydet <\/span>kutistuisivat<\/span> paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6l<\/span>lisemp\u00e4\u00e4n muotoon, esimerkiksi ISO 204<\/span> 800<\/span> olisi <\/span>DIN 54.<\/span><\/p>\n

ISO<\/b><\/span> <\/b>on<\/b><\/span> <\/b>helppo<\/b><\/span> <\/b>ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

ISO-herkkydess\u00e4<\/span> numeroarvon kaksinkertaistami<\/span>nen, esimerkiksi ISO 200:sta<\/span> 400:aan,<\/span> kaksinker<\/span>taistaa my\u00f6s<\/span> kuvan kirkkauden,<\/span> eli vastaa siis<\/span> him<\/span>mentimen yhden aukkov\u00e4lin<\/span> avausta esimerkiksi <\/span>f\/5.6:sta<\/span> f\/4:\u00e4\u00e4n.<\/span> Sama tulos kuvan<\/span> kirkkauteen<\/span> saa<\/span>daan my\u00f6s<\/span> pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valotusaikaa kaksinkertai<\/span>seksi,<\/span> esimerkiksi 1\/200<\/span> sekunnista<\/span> 1\/100<\/span> sekuntiin. <\/span>ISO-arvon<\/span> puolittaminen vastaavasti tummentaa <\/span>kuvaa<\/span> yhden himmentimen <\/span>aukkov\u00e4lin<\/span> verran tai <\/span>saman<\/span> verran kuin<\/span> valotusajan puolittaminen.<\/span><\/p>\n

Puhekieless\u00e4 sanotaan<\/span> usein,<\/span> ett\u00e4 yksi<\/span> aukko<\/span>v\u00e4li, kun<\/span> tarkoitetaan mit\u00e4<\/span> tahansa<\/span> edell\u00e4mainituis<\/span>ta, mutta oikea<\/span> termi on EV<\/span> (Exposure<\/span> Value). <\/span>Yksi <\/span>EV tarkoittaa<\/span> yht\u00e4 himmentimen<\/span> t\u00e4ytt\u00e4 aukkov\u00e4li\u00e4, <\/span>yht\u00e4 valotusajan<\/span> t\u00e4ytt\u00e4 askelta<\/span> tai herkkyyden <\/span>puolittamista tai kaksinkertaistamista.<\/span> Yksi <\/span>EV tar<\/span>koittaa siis<\/span> valotuksen kaksinkertaistamista<\/span> tai puo<\/span>littamista joko<\/span> valotusajalla,<\/span> himmentimen<\/span> aukolla <\/span>tai herkkyydell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Herkkyyden muuttaminen digikamerassa <\/span>antaa<\/span> minulle<\/span> mahdollisuuden<\/span> pit\u00e4\u00e4 valittu aika <\/span>ja aukko,<\/span> jos<\/span> valaistus muuttuu<\/span> <\/span>tai sit\u00e4 muutetaan.<\/span> <\/span><\/h3>\n

Esimerkiksi<\/span> saatan aloittaa kuvaamisen<\/span> aukolla <\/span>f\/4,<\/span> ajalla<\/span> 1\/500<\/span> s.<\/span> ja ISO<\/span> 200<\/span> -arvolla, mutta<\/span> kesken <\/span>kuvauksen<\/span> valon m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/span> puolittuu, kun<\/span> pilvi menee <\/span>auringon<\/span> eteen.<\/span> Voin<\/span> kuitenkin<\/span> pit\u00e4\u00e4 valitsemani <\/span>ajan ja aukon nostamalla herkkyyden ISO 400<\/span> -ar<\/span>voon.<\/span><\/p>\n

Herkkyyden<\/span> eli ISO-arvon<\/span> muuttaminen <\/span>vaikuttaa kuvan<\/span> kirkkauteen<\/span> samalla<\/span> tavalla kuin <\/span>himmentimen<\/span> aukon<\/span> tai valotusajan<\/span> muuttaminen, <\/span>mutta kameraan<\/span> p\u00e4\u00e4sev\u00e4n<\/span> valon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n<\/span> ISO-<\/span>arvon muutos<\/span> ei vaikuta<\/span> toisin kuin<\/span> aukon<\/span> tai ajan <\/span>muutos.<\/span><\/p>\n

Ei<\/b><\/span> <\/b>kirkkautta<\/b><\/span> <\/b>ilman<\/b><\/span> <\/b>kohinaa<\/b><\/span><\/p>\n

ISO-arvon<\/span> muutos<\/span> vaikuttaa kameran kuvakennol<\/span>ta tulevan signaalin s\u00e4hk\u00f6iseen<\/span> vahvistukseen,<\/span> ja <\/span>sill\u00e4 on<\/span> sivuvaikutuksia.<\/span> Mit\u00e4 enemm\u00e4n<\/span> signaalia <\/span>vahvistetaan sit\u00e4<\/span> enemm\u00e4n<\/span> kohinaa<\/span> kuvaan<\/span> tulee, <\/span>ja siksi<\/span> korkeilla herkkyyksill\u00e4<\/span> kuvatuissa<\/span> kuvissa<\/span> on <\/span>\u201drakeisuutta\u201d.<\/span> Onneksi uusissa<\/span> kameroissa<\/span> kohina <\/span>alkaa<\/span> n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4sti vasta<\/span> melko<\/span> suurilla <\/span>herkkyyksill\u00e4,<\/span> j\u00e4rkk\u00e4reiss\u00e4<\/span> vasta noin yli ISO 3 200 <\/span>-arvoilla<\/span> ja paremmilla <\/span>pokkareilla<\/span> yli noin ISO 1 <\/span>000<\/span> -arvoilla.<\/span><\/p>\n

Herkkyyden<\/span> nostaminen<\/span> vaikuttaa my\u00f6s <\/span>kameran<\/span> s\u00e4vyntoistoon. Mit\u00e4 korkeampi<\/span> herkkyys <\/span>sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n<\/span> s\u00e4vyj\u00e4 kamera<\/span> toistaa.<\/span> Kun<\/span> valon <\/span>m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/span> on pieni,<\/span> niin herkkyyden<\/span> nosto<\/span> on kuiten<\/span>kin useimmissa<\/span> tilanteissa<\/span> parempi vaihtoehto kuin <\/span>valotusajan pident\u00e4minen.<\/span> T\u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt<\/span> kuva<\/span> voi olla <\/span>pilalla, koska<\/span> siit\u00e4 ei saa<\/span> mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/span> Rakeinen, <\/span>mutta ter\u00e4v\u00e4<\/span> kuva<\/span> on t\u00e4r\u00e4ht\u00e4neeseen<\/span> verrattuna <\/span>paljon pienempi<\/span> paha.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hes kaikissa<\/span> digikameroissa<\/span> on vaihtoeh<\/span>tona niin sanottu auto-ISO,<\/span> jolloin kamera<\/span> s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 <\/span>automaattisesti herkkyytt\u00e4 valituissa rajoissa.<\/span> T\u00e4m\u00e4 <\/span>on eritt\u00e4in k\u00e4tev\u00e4\u00e4,<\/span> eik\u00e4<\/span> kuvaajan<\/span> tarvitse s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 <\/span>itse.<\/span><\/span><\/h3>\n

Kannattaa kuitenkin huomata,<\/span> ett\u00e4 auto-ISO <\/span>saattaa olla p\u00e4\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s valotuksen M-asennossa, <\/span>ja silloin<\/span> valotus ei olekaan<\/span> oikeasti<\/span> k\u00e4sis\u00e4\u00e4d\u00f6ll\u00e4. <\/span>Valitsen<\/span> kyll\u00e4 ajan ja<\/span> aukon,<\/span> mutta kamera<\/span> s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 <\/span>taustalla ISO-arvoa<\/span> kaiken<\/span> aikaa ja<\/span> valotus on k\u00e4y<\/span>t\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/span> automaatilla.<\/span><\/p>\n

Vaikka<\/span> k\u00e4ytt\u00e4isitkin t\u00e4ysautomaattivalotusta <\/span>(P-asento)<\/span> ja auto-ISO-herkkyyss\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4,<\/span> on<\/span> hyv\u00e4 tie<\/span>dostaa<\/span> herkkyyden<\/span> vaikutus<\/span> kuvaan.<\/span> Minullekin on <\/span>moni<\/span> kuvaaja<\/span> ihmetellyt, ett\u00e4 miksi<\/span> kuvat<\/span> ovat niin <\/span>rakeisia<\/span> ja kohisevia.<\/span> L\u00e4hes<\/span> aina vastaus<\/span> on l\u00f6ytynyt <\/span>kuvan exif-tiedoista:<\/span> herkkyys<\/span> on ollut ihan tapissa <\/span>ja sen<\/span> lis\u00e4ksi<\/span> viel\u00e4 valotus alakanttiin,<\/span> joka<\/span> viel\u00e4 <\/span>lis\u00e4\u00e4 kohinaa.<\/span><\/p>\n

Olen monta kertaa<\/span> kuullut kysymyksen:<\/span> kuin<\/span>ka<\/span> paljon uskallan<\/span> nostaa<\/span> herkkyytt\u00e4,<\/span> ettei kuva <\/span>kohise<\/span> liikaa? T\u00e4h\u00e4n<\/span> on yksi<\/span> hyv\u00e4 vastaus:<\/span> kokeile <\/span>oman<\/span> kamerasi<\/span> eri herkkyysarvoja<\/span> ja katso<\/span> milt\u00e4 <\/span>kuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Monesti kysymys<\/span> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 <\/span>ennemminkin,<\/span> ett\u00e4 otanko<\/span> kuvan<\/span> vai en? Kuten <\/span>sanottu,<\/span> kun<\/span> valon m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/span> on v\u00e4h\u00e4inen,<\/span> herkkyytt\u00e4 <\/span>on pakko<\/span> nostaa,<\/span> jos<\/span> yleens\u00e4 haluaa k\u00e4sivaralta <\/span>kuvata.<\/span><\/p>\n

\n