\n
Kaipuu kotikieleen<\/strong><\/p>\n Muro on syntyisin Joensuusta mutta asuu nyky\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 maailma on vienyt my\u00f6s Etiopiaan ja Ranskaan. Musiikkia h\u00e4n on harrastanut ala-asteen nelosluokalta alkaen, kun naispuolisen sijaisopettajan kitara ja laulu tekiv\u00e4t pikkupoikaan vaikutukseen.<\/p>\n \u201dIhailin, ett\u00e4 ei vitsi, nyt on siistin n\u00e4k\u00f6inen kitara. Se opettaja soitti ja lauloi viel\u00e4 tosi hyvin.\u201d<\/p>\n Viidennell\u00e4 ja kuudennella luokalla Muro tarttui bassoon. Tuolloin sahattiin Metallican riffej\u00e4 ja r\u00e4mpytettiin punkkia kaverin autotallissa. Noista ajoista l\u00e4htien musiikki ja laulujen tekeminen ovat kulkeneet Muron mukana lukuun ottamatta muutaman vuoden taukoa parikymppisen\u00e4. Yksitt\u00e4isi\u00e4 esikuvia Muro ei pysty nime\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta esikuvat l\u00f6ytyv\u00e4t enemm\u00e4n ulkomailta kuin Suomesta.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen soololevyn kappaleet alkoivat kehitty\u00e4 Pariisissa. Aikaisemmin Oskari oli tehnyt kappaleita l\u00e4hinn\u00e4 englanniksi, mutta ulkomailla asuessa lyriikoita alkoi synty\u00e4 suomeksi.<\/p>\n Ennen Pariisia Oskari oli asunut Etiopian p\u00e4\u00e4kaupungissa Addis Abebassa. Kaikkiaan ulkomailla tuli vietetty\u00e4 viisi vuotta. H\u00e4n arvelee, ett\u00e4 sill\u00e4 saattoi olla vaikutusta.<\/p>\n \u201dJotenkin alkoi rakkaus suomalaista musiikkia kohtaan kasvaa ulkomailla. Kun sit\u00e4 ei kuullut, sit\u00e4 kaipasi.\u201d<\/p>\n Kotimaan ja kotikielen kaipuussa oli kyse muustakin kuin koti-ik\u00e4v\u00e4st\u00e4. Omalla tutulla \u00e4idinkielell\u00e4 p\u00e4\u00e4see ilmaisussa syvemm\u00e4lle.<\/p>\n Kielen lis\u00e4ksi Oskari Muron levyn musiikki eroaa h\u00e4nen toisen, englanninkielisen b\u00e4ndins\u00e4 tuotannosta. Oskarin mukaan soolomateriaali on rosoisempaa ja maanl\u00e4heisemp\u00e4\u00e4. Viel\u00e4 demovaiheessa eroa ei kuitenkaan juuri ollut, sill\u00e4 h\u00e4n teki kappaleet samalla tavalla kuin ennenkin.<\/p>\n \u201dYleens\u00e4 aina demotan niin, ett\u00e4 mulla on akustinen kitara ja laulu. Joissain biiseiss\u00e4 ehk\u00e4 piano ja laulu. Mutta valmis lopputulos on aika erilainen kuin aiemmin.\u201d<\/p>\n Demoista kohti levy\u00e4<\/strong><\/p>\n Laulujen matka p\u00f6yt\u00e4laatikosta levylle jatkui Suomessa. Muron luo tuli ty\u00f6keikalle vaimon tuntema pianonviritt\u00e4j\u00e4 Simo Heikkinen<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 oli soittanut aiemmin rumpuja maailmanmainettakin niitt\u00e4neess\u00e4 Steve \u2019N\u2019 Seagullsissa, joka soittaa bluegrass-versioita hevibiiseist\u00e4.<\/p>\n \u201dSoitin Simolle muutamaa demoa. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 hyv\u00e4 meininki, ruvetaan kasaamaan t\u00e4st\u00e4.\u201d<\/p>\n Miehet miettiv\u00e4t, miss\u00e4 levy teht\u00e4isiin. Simon mieleen tuli Jarkko Viinam\u00e4ki ja Magnusborgin studio Porvoossa.<\/p>\n Sooloartistina toimiva ja muun muassa Jarkko Martikaista<\/strong> vuosia miksannut Jarkko Viinam\u00e4ki tarttui kitaraan. Red Moon Riot -yhtyeen basisti Juha Mattila<\/strong> soittaa bassoa. Lis\u00e4ksi levyll\u00e4 on vierailijoita.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen kerran Magnusborgiin mentiin \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4\u00e4n elokuussa 2021.<\/p>\n \u201dEkassa sessiossa nauhoitettiin muistaakseni kolme biisi\u00e4. Vuoden aikana tehtiin nelj\u00e4 sessiota. Yhteens\u00e4 11 biisi\u00e4 tehtiin valmiiksi, joista yksi j\u00e4i pois levylt\u00e4.\u201d<\/p>\n B\u00e4ndi harjoitteli yhdess\u00e4 ainoastaan kerran ennen \u00e4\u00e4nityksi\u00e4. Oskari oli aiemmin soittanut vain Mattilan kanssa, joka oli mukana jo h\u00e4nen ensimm\u00e4isiss\u00e4 b\u00e4ndeiss\u00e4\u00e4n. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n varsinaista esituotantovaihetta ei ollut. Viinam\u00e4elle l\u00e4hetettiin ainoastaan demo, ja studiolla ryhdyttiin suoraan hommiin.<\/p>\n Kappaleiden perusrunko soitettiin talteen koko b\u00e4ndin voimin. Sen j\u00e4lkeen otettiin tarvittaessa uusintaottoja yksitt\u00e4isist\u00e4 instrumenteista. Soitosta ei kuitenkaan l\u00e4hdetty liikaa hiomaan s\u00e4rmi\u00e4 pois.<\/p>\n Magnusborg on entinen ty\u00f6v\u00e4entalo, jossa on Suomen oloissa harvinaisen iso, yli 200 neli\u00f6metrin puusali, jossa huonekorkeus on kahdeksan metri\u00e4. B\u00e4ndi pystyy soittamaan yhdess\u00e4, mutta samalla vuodot mikrofonien v\u00e4lill\u00e4 pysyv\u00e4t hallittavissa rajoissa. Niinp\u00e4 yksitt\u00e4isten raitojen uusintaototkin olivat viel\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen mahdollisia.<\/p>\n Yhdess\u00e4 soittamalla musiikkiin saa sellaista yhdess\u00e4 soittamisen groovea, mit\u00e4 on vaikea tavoittaa soittamalla joka raidan erikseen. K\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli on, ett\u00e4 koska joka isku ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viimeisen p\u00e4\u00e4lle tarkalla paikallaan ja jokaisen soinnun jokainen sormi ei ole aivan kohdallaan, j\u00e4lkieditointiin ei ole en\u00e4\u00e4 niin paljon mahdollisuuksia kuin olisi erikseen soittamalla.<\/p>\n Yksi Oskari Muron debyyttilevyn soundin salaisuuksista oli Studer 994 -miksausp\u00f6yt\u00e4 1990-luvulta. Se on ollut alun perin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Ylen mobiiliautossa, jolla on \u00e4\u00e4nitetty muun muassa urheilukilpailuja. Se on analoginen, mutta liuku- ja gain-s\u00e4\u00e4timet pystyy s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n digitaalisesti kuten nykyaikaisissa digitaalitiskeiss\u00e4. Miksausp\u00f6yt\u00e4 on my\u00f6s modulaarinen, joten sit\u00e4 pystyy r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n oman makunsa mukaiseksi.<\/em><\/p>\n Analogisesti kovalevylle<\/strong><\/p>\n Soundit ovat analogiset, mutta \u00e4\u00e4nityksiss\u00e4 ei Viinam\u00e4en mukaan kuitenkaan ole k\u00e4ytetty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n analogisia laitteita. Syyn\u00e4 on kelanauhurien ep\u00e4luotettavuus.<\/p>\n \u201dOlen ollut joskus nauhaorientoitunut, ja aloittelin nauhalla. Olen kuitenkin \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt suurimman osan levyist\u00e4 digitaalisesti kovalevylle.\u201d<\/p>\n Itse tallennusv\u00e4line siis on digitaalinen, mutta suuri osa signaaliketjusta ja ennen kaikkea ty\u00f6skentelytapa muistuttavat analogiajoista. Vaikka ennenkin studiossa on voitu tehd\u00e4 kaikenlaisia jippoja, nykyisin tallenteen editointi on paljon helpompaa j\u00e4lkik\u00e4teen. Soiton saa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lleen tempoon ja oikealle nuottikorkeudelle. Se on johtanut siihen, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nitysvaiheessa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haeta sit\u00e4 parasta ottoa tai l\u00f6ydet\u00e4 viel\u00e4 parasta soundia.<\/p>\n Viinam\u00e4ki ei kuitenkaan kuulu t\u00e4h\u00e4n koulukuntaan. N\u00e4yt\u00f6n tuijottelun sijaan levy syntyy miksausp\u00f6yd\u00e4n ja muun raudan, mikrofonien, tilan ja soiton \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n Viinam\u00e4en k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Ylen vanhasta analogisesta miksausp\u00f6yd\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 taajuuskorjaimesta ja kompressoreista saa samalla l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja yhten\u00e4isyytt\u00e4 soundiin, mutta niiden s\u00e4\u00e4d\u00f6t haettiin pitk\u00e4lti valmiiksi heti \u00e4\u00e4nityshetkell\u00e4. Mikrofoni tai esimerkiksi rumpusetin virveli saattaa vaihtua lennossa.<\/p>\n B\u00e4ndin soittamien pohjien lis\u00e4ksi sessioissa k\u00e4ytettiin tarvittaessa ulkopuolisia soittajia. Muro kertoo esimerkkin\u00e4 er\u00e4\u00e4n kappaleen \u00e4\u00e4nitysprosessista.<\/p>\n \u201dVuoksi-nimiseen biisiin haettiin tietynlaista tunnelmaa. Mietittiin, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi saada joku jousi tai jotain. Sitten Simo soitti jonnekin. Suunnilleen seuraavaksi p\u00e4iv\u00e4ksi tuli kontraraita.\u201d<\/p>\n Tarina kuvaa Viinam\u00e4en mukaan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 analogisina aikoina oli melkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 saada soittaja konkreettisesti paikalle, nyky\u00e4\u00e4n homma hoituu et\u00e4n\u00e4kin.<\/p>\n\u201dAsuin Pariisissa kolme vuotta 2017\u20132020. Siell\u00e4 soitin eri tyyppien kanssa erilaisissa b\u00e4ndeiss\u00e4 ja esiinnyttiin sun muuta. Sitten jotenkin alkoi kerty\u00e4 biisej\u00e4 p\u00f6yt\u00e4laatikkoon.\u201d<\/span><\/h3>\n
\u201dOsaan englantia ihan hyvin, mutta sill\u00e4 ei ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4se ihan syv\u00e4tasolle. J\u00e4\u00e4 aina semmoinen raja, ellet ole ihan natiivi, ett\u00e4 tied\u00e4t suunnilleen, milt\u00e4 joku sana maistuu tai mit\u00e4 sun \u00e4iti on k\u00e4ytt\u00e4nyt, kun olet ollut kolmevuotias.\u201d<\/span><\/h3>\n
\n![\"\"](\"https:\/\/avplus.fi\/wp-content\/uploads\/Oskari-Muro-ja-Jarkko-Viinamaki-e1680591829721.jpeg\")
<\/a>\u201dSimo sanoi, ett\u00e4 Jarkko on itsekin soittom\u00e4en miehi\u00e4 ja tuottanut heid\u00e4n yhden levyns\u00e4. Voisi olla hyv\u00e4 m\u00e4tsi.\u201d<\/span><\/h3>\n
\u201dKoetettiin tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vanhan liiton meiningill\u00e4, ett\u00e4 tavoitteena oli saada sellaista b\u00e4ndisoundia b\u00e4ndist\u00e4, mik\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n b\u00e4ndi\u201d, Viinam\u00e4ki kertoo. \u201dToisaalta se voi olla helvetin tuoreen kuuloista my\u00f6s. Kaikki eiv\u00e4t tied\u00e4 toistensa maneereita.\u201d<\/span><\/h3>\n
\n<\/a><\/p>\n\u201dOlen oppinut siihen, ett\u00e4 nostetaan mikserin liukus\u00e4\u00e4timet yl\u00f6s nollaan ja se kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4 heti siell\u00e4. Olen s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt kaikki kompressorit ja taajuuskorjaukset suunnilleen heti siin\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4ess\u00e4. Pohjasoundi on aika valmiiksi tehty. Kelalle \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen on tavallaan mun ty\u00f6tapa.\u201d<\/span><\/h3>\n
\u201dNyky\u00e4\u00e4n melkein kaikilla harrastajilla on jonkinlainen kotistudio. Suunnilleen k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4kin voi \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 matskua.\u201d<\/span><\/h3>\n
\n