{"id":3242,"date":"2017-11-01T18:00:56","date_gmt":"2017-11-01T16:00:56","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/opas-musiikkia-teknologia-edella\/"},"modified":"2026-02-21T23:45:30","modified_gmt":"2026-02-21T21:45:30","slug":"opas-musiikkia-teknologia-edella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/opas-musiikkia-teknologia-edella\/","title":{"rendered":"Opas: Musiikkia teknologia edell\u00e4!"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

Erilaiset teknologiat ja tekotavat n\u00e4yttelev\u00e4t alati suurempaa roolia nykyisess\u00e4 musiikkimaailmassa. Miten musiikkiteknologiaan tulisi suhtautua \u2013 ja mit\u00e4 se oikeastaan tarkoittaa?<\/strong><\/p>\n

Rohkeasti yleist\u00e4en voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teknologia (sen etymologisesti klassisessa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 \u201dvapaiden miesten\u201d t\u00f6iden ja taitojen sek\u00e4 tiedon, opin ja perustan yhdistelm\u00e4n\u00e4) on seurannut likeisesti ihmiskunnan musiikkikulttuureja niiden alkuh\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 asti. Aina kun laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4on tuettu muilla instrumentinkaltaisilla esineill\u00e4, niihin on liittynyt ainakin teoriassa jonkinlainen tarkoitus, taito ja tieto. Esimerkiksi jo esihistorialliselta ajalta on l\u00f6ytynyt luista tehtyj\u00e4 huiluja, joissa on porattuja reiki\u00e4 eri s\u00e4velten tuottamista varten. T\u00e4m\u00e4 kertoo ennen muuta ihmislajin kekseli\u00e4isyydest\u00e4, mutta toisaalta sen kautta hahmottuu my\u00f6s tarve m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja laajentaa musiikillisten ilmaisukeinojen valikoimaa.
\nSilta esihistoriallisen ja 2000-luvun musiikkiteknologian v\u00e4lill\u00e4 kantaa monta kulkijaa, ja nykymaailma tarjoaa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6kaluja niin musiikin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Perusajatus on edelleen sama: uuden, mielenkiintoisen ja ilmaisuvoimaisen musiikin kokonaisvaltainen luominen on yhteispeli\u00e4 teknologian ja taiteen v\u00e4lill\u00e4. Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 teknologian apu on jopa perustason touhuissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jos t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 on muu kuin soitins\u00e4estyksett\u00f6m\u00e4n laulumusiikin live-esitt\u00e4minen ilman \u00e4\u00e4nenvahvistusta.<\/p>\n

Mik\u00e4 rooli teknologialla on musiikissa?<\/strong>
\nOn syyt\u00e4 pohtia, mik\u00e4 rooli musiikkiteknologia-yhdyssanan j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla oikeastaan on. Mik\u00e4 laitteista tai ty\u00f6tavoista tekee niin erityisen teknologisia, ja miten ne eroavat perinteisist\u00e4 instrumenteista tai ty\u00f6kaluista? Yksi n\u00e4k\u00f6kulma aiheeseen avautuu, kun miettii musiikin erilaisia levitt\u00e4mistapoja ja -kanavia. Ajatustasolla onkin sek\u00e4 haastavaa ett\u00e4 mielenkiintoista pohtia, milt\u00e4 musiikillinen maisemamme n\u00e4ytt\u00e4isi tai kuulostaisi, jos esimerkiksi kirjapainotaito, gramofoni, radiol\u00e4hetykset tai vaikkapa transistori olisi keksitty sata vuotta aiemmin \u2013 tai my\u00f6hemmin. Edell\u00e4 mainituista jokainen on ilmaantunut maailmaan irrallaan musiikista mutta kuitenkin vaikuttanut musiikin kehitykseen ja vauhdittanut tiettyjen ilmi\u00f6iden levi\u00e4mist\u00e4, yleistymist\u00e4 ja jopa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Esimerkkin\u00e4 mainittakoon vaikkapa tasavireinen viritysj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka pohjalle l\u00e4nsimainen musiikki on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n perustunut viimeiset yli nelj\u00e4 vuosisataa, eli melkein kirjapainotaidon keksimisest\u00e4 saakka. Erilaisten teknologioiden yhteisvaikutuksesta meill\u00e4 on nyt nuotit, 12 s\u00e4veleen perustuva oktaavi, nykyisenkaltainen piano ja sen pohjalta kehittyneet kosketinsoittimet ynn\u00e4 muuta.
\nMusiikkiteknologia voidaan siis mielt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle erin\u00e4iset tekotavat ja ty\u00f6kalut asettuvat melko kiltisti.<\/p>\n

Mit\u00e4 musiikkiteknologia on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/strong>
\nYksinkertaiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkiksi sopii vaikkapa kuvitteellisen laulaja-lauluntekij\u00e4n pyrkimys tehd\u00e4 s\u00e4velt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja sanoittamastaan kappaleesta jonkinlainen tallenne.
\nOikeastaan ainoa prosessin teknologiavapaa vy\u00f6hyke on teoriassa itse korvien v\u00e4liss\u00e4 tapahtuva s\u00e4vellysty\u00f6 \u2013 muttei sek\u00e4\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa, jos musikanttimme on tapaillut harmonioita kitaran avulla, sill\u00e4 kitarahan on laveamman luennan mukaan varsin musiikkiteknologinen instrumentti pitk\u00e4ll\u00e4 ja monimuotoisella historialla. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 taiteilijan t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 on jonkin tietynlaisen musiikkiestetiikan mukainen lopputulos, johon h\u00e4n on p\u00e4\u00e4tynyt jo levytetty\u00e4 musiikkia kuuntelemalla ja sielt\u00e4 vaikutteita poimimalla, jolloin lopputulokseen v\u00e4lillisesti vaikuttaneen teknologiakavalkadin pituus pakenee \u00e4kki\u00e4 horisonttia kohti.
\nMutta takaisin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, jossa olemassa on sek\u00e4 s\u00e4vellys ja sanoitus ett\u00e4 taitoa ja hiukan ty\u00f6kaluja. Sen sijaan, ett\u00e4 artistille olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 investoida \u00e4\u00e4nitysstudioreissuun kuten ennen, h\u00e4n voi luoda musiikin kotona melko yksinkertaisella \u00e4\u00e4nityskalustolla, joka koostuu minimiss\u00e4\u00e4n jonkinlaisesta \u00e4\u00e4nityslaitteesta (joko nauhurista ja\/tai tietokoneesta), mikrofonista tai parista, kuulokkeista, kaiuttimista, tarvittavista v\u00e4likaapeleista sek\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4sittelyohjelmistosta, jolla teokseen voi lis\u00e4ill\u00e4 esimerkiksi virtuaalisia instrumenttiosuuksia ja tehd\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s j\u00e4lkituotannolliset hienos\u00e4\u00e4d\u00f6t. Valmis kappale ottaa lopuksi muotonsa joko fyysisen\u00e4 levyn\u00e4 tai digitaalisena \u00e4\u00e4nitiedostona. Tarvittaessa notaatio-ohjelmistolla teoksesta muodostuu k\u00e4tev\u00e4sti my\u00f6s nuotti esitys- ja sointumerkint\u00f6ineen.
\nPeruskaava ja -kalusto on miltei sama musiikkityylist\u00e4 riippumatta, ja erilaisten tuotannollisten portaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa l\u00e4hinn\u00e4 vain henkil\u00f6kohtaisten vaatimusten my\u00f6t\u00e4. Perusajatus kuitenkin on, ett\u00e4 l\u00e4hes jokainen pystyy tekem\u00e4\u00e4n omaa musiikkiaan teknologian avulla jatkuvasti helpommin ja nopeammin.
\nTeknologiaorientoitunut ihminen saa suhteellisen vaivattomasti kopin perinteisten \u00e4\u00e4nitysohjelmistojen logiikasta, eiv\u00e4tk\u00e4 prosessissa tarvittavat ty\u00f6kalutkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kalliiksi tule \u2013 varsinkaan k\u00e4ytettyn\u00e4, moni koti\u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4 kun p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 laitekantaansa projektien vaatimusten kasvaessa ja myy vanhaa kalustoansa usein varsin sopuisaan hintaan.<\/p>\n

Perinteisi\u00e4 vai uusia \u00e4\u00e4nimaisemia?<\/strong>
\nSiin\u00e4 miss\u00e4 monet perinteisist\u00e4 musiikki-instrumenteista ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pysytelleet sukupolvien ajan melko muuttumattomana, musiikkiteknologian tietyill\u00e4 alueilla kehitys on ollut paljon intensiivisemp\u00e4\u00e4.
\nEsimerkiksi konserttiflyygelit ovat 1800-luvun loppupuolelta l\u00e4htien aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka
\nnoudattaneet tiettyj\u00e4 korkean laadun takaavia konventioita melko muuttumattomana, kun taas \u00e4\u00e4nentallennuksen evoluutio samassa ajassa on tehnyt suorastaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n harppauksen
\nfonografista korkearesoluutio\u00e4\u00e4neen.
\nSamalla musiikin \u00e4\u00e4nimaailmat ovat laajentuneet niin ulos- kuin sis\u00e4\u00e4np\u00e4inkin. Nyky\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4kin \u00e4\u00e4nenl\u00e4hdett\u00e4 on mahdollista tallentaa huikealla tarkkuudella, ja esitt\u00e4\u00e4 se alkuper\u00e4ist\u00e4 tulkintaa kunnioittaen, tai vastaavasti saada objektipohjaisella \u00e4\u00e4nisuunnittelulla koko tila tuikkimaan erilaisia \u00e4\u00e4nielementtej\u00e4 lukuisista kaiuttimista joka suunnasta.
\nMusiikkiteknologian yksi mielenkiintoisimmista mahdollisuuksista piileekin siin\u00e4, ett\u00e4 sen avulla voi paitsi luoda hyvin uskottavan kuuloisia representaatioita vanhasta my\u00f6s vied\u00e4 itse luovuuden uudelle asteelle. Onkin omalla tavallaan huvittavaa, ett\u00e4 esimerkiksi modernien \u00e4\u00e4nitysohjelmistojen lis\u00e4osat pystyv\u00e4t simuloimaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n luontevasti esimerkiksi vanhoja nauhureita \u2013 ja ett\u00e4 siit\u00e4 huolimatta vanhat Studerit ovat eritt\u00e4in kysyttyj\u00e4 laitteita internetin ostospalstoilla.
\nMit\u00e4 instrumentteihin tulee, vaikkapa s\u00e4hk\u00f6kitara tullee jatkossakin olemaan s\u00e4hk\u00f6kitara. Teknologia taas tullee keskittym\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 kitaransoiton mahdollisuudet laajenisivat entisest\u00e4\u00e4n. Vaikka toisaalta muutoksen tuulet puhaltavat, mik\u00e4 n\u00e4kyy silm\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 etenkin suurkaupunkien musiikkikauppojen n\u00e4yteikkunoita. Niit\u00e4 ennen hallinneet Marshall-kasat, s\u00e4h\u00e4k\u00e4t s\u00e4hk\u00f6kitarat ja rumpusetit ovat vaihtuneet ainakin osin midikontrollereihin, ulkoisiin \u00e4\u00e4nikortteihin sek\u00e4 syntetisaattoreihin. Samalla t\u00e4m\u00e4 on hiukan h\u00f6llent\u00e4nyt musiikin tekij\u00e4n karsinaa, joka on totuttu jakamaan vain oman p\u00e4\u00e4instrumentin kanssa. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa soitinta tai laulua voi treenata valikoimalla ilmaisten verkkokirjastojen loopeista ja sampleista sopivat taustat omiin tai muiden kappaleisiin. T\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4nielementtitetrist\u00e4 pelatessa saattaa kuin vahingossa tulla luoneeksi my\u00f6s uutta musiikkia.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t
\"\"<\/a>
Kuvassa kaksi modernia kosketinsoitinta, Yamaha Disklavier Enspire ja Teenage Engineeringin Pocket Operator PO-20 Arcade. Molemmat soittavat, mit\u00e4 sin\u00e4 haluat.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>
\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Miss\u00e4 raja tulee vastaan?<\/strong>
\nNykymusiikki on siis monella tapaa sidoksissa teknologiaan niin s\u00e4vellys-, tuotanto- kuin esityspuolellakin sek\u00e4 soittajan ett\u00e4 kuulijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Asetelmassa on molempien kannalta helppo n\u00e4hd\u00e4 enimm\u00e4kseen positiivisia puolia, vaikka kritiikki\u00e4 esimerkiksi tietynlaisen autenttisuuden katoamisesta musiikissa onkin esitetty. Mutta mihin rajan sitten vet\u00e4isi?
\nEr\u00e4s mielenkiintoisimmista uuden ja vanhan musiikkiteknologian kohtaamispisteist\u00e4 on Yamahan viime kes\u00e4n\u00e4 esittelem\u00e4 Disklavier Enspire -flyygeli, joka on er\u00e4\u00e4nlainen striimaava multiroom -instrumentti: se osaa ohjainsovelluksesta komennettuna esitt\u00e4\u00e4 huippupianistin esitt\u00e4m\u00e4n teoksen kaikilla mahdollisilla tulkinnallisilla mausteilla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis digitaalisesti tallennettu data ohjaa flyygelin koneistoa, ja kuultu \u00e4\u00e4ni on akustinen ja autenttinen, alkuper\u00e4isesityst\u00e4 vastaava. T\u00e4m\u00e4 saa kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pohtimaan sit\u00e4, mik\u00e4 rooli esiintyv\u00e4ll\u00e4 taiteilijalla jatkossa olisi.
\nToisaalta teknologia-avusteinen musiikin luominen on nyky\u00e4\u00e4n kenties hauskempaa ja helpompaa kuin koskaan. Kuka tahansa voi omaksi ilokseen soitella elektronisia sekvenssej\u00e4 vaikkapa taskuun mahtuvilla ruotsalaisen Teenage Engineeringin Pocket Operator -sarjan syntetisaattoreilla tai tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n monipuolisempaakin musiikkia esimerkiksi uusista iPhoneista valmiiksi l\u00f6ytyv\u00e4ll\u00e4
\nGarageBandilla. Tai jos n\u00e4pr\u00e4ykseen ei ole aikaa, valmiin s\u00e4vellyksen omilla m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4 voi tilata jo nyt esimerkiksi kotimaisesta Melogy-palvelusta (osoitteessa http:\/\/melogy.website).
\nViel\u00e4 toistaiseksi teknologia ei kuitenkaan varsinaisesti tee kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n artistia, mutta se antaa silti erinomaiset ja tehokkaat ty\u00f6kalut siihen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pyrkimiseen.<\/p>\n

Oletko kiinnostanut koti\u00e4\u00e4nityksien tekemisest\u00e4? Lue opas from here<\/a>.<\/p>\n

Poimintoja musiikkiteknologiamarkkinoilta<\/strong><\/p>\n

Maailman suurin musiikkialan messutapahtuma NAMM j\u00e4rjestettiin alkuvuodesta Anaheimissa Yhdysvalloissa ja sen Eurooppalainen vastine Musikmesse Saksan Frankfurtissa huhtikuun alussa. Uusien ja vanhojen luottovehkeiden, innovatiivisten ideoiden ja tuoreimpien tuotelanseerauksien seassa n\u00e4htiin muun muassa n\u00e4m\u00e4:<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Zylia ZM-1<\/strong>
\nMoniraita\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 on totuttu tekem\u00e4\u00e4n useammalla erilaisella mikrofonilla, mutta puolalaisen Zylian ZM-1 rikkoo t\u00e4m\u00e4n konvention. Kyseess\u00e4 on 19 kapselia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 pallon muotoinen pienehk\u00f6 (noin 16 x 10 senttimetri\u00e4) mikrofoni, jonka voi kytke\u00e4 suoraan tietokoneeseen usb:ll\u00e4. Zylia osaa paikantaa erilaiset \u00e4\u00e4nil\u00e4hteet omille raidoilleen ja suodattaa pois ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen taustamelun. Laite maksaa sit\u00e4 varten kehitetyn \u00e4\u00e4nitysohjelmiston kanssa nopeille ennakkotilaajille 999 dollaria yrityksen verkkosivuilta tilattaessa.
\nAdditional information: www.zylia.co<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Clavia Nord Stage 3<\/strong>
\nRuotsalainen Clavia Digital Music Instruments on melko suvereenisti hallinnut nykyaikaisten kosketinsoittimien markkinoita Nord-sarjallaan. Nyt kavalkadi t\u00e4ydentyy Stage 3 -mallilla, jonka heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 ominaisuusluettelo takaa sen, ett\u00e4 soitin toimii l\u00e4hestulkoon kaikissa ajateltavissa olevissa sessioissa kotona, studiossa ja keikalla. Jos pit\u00e4isi hankkia vain yksi kosketinsoitin, se voisi hyvinkin olla t\u00e4m\u00e4. Koskettimien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 riippuen Stage 3:n l\u00e4ht\u00f6hinta on 3 499 euroa.
\nAdditional information: www.nordkeyboards.com<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Vox MV50<\/strong>
\nBrittil\u00e4inen vahvistinvalmistaja Vox viett\u00e4\u00e4 60-vuotisjuhlaansa lanseeraamalla kolme uutta vahvistinta, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 uutta Nutube-putkitekniikkaa, joka operoi perinteisi\u00e4 putkia matalammalla j\u00e4nnitteell\u00e4. Vox MV50:st\u00e4 on Clean-, Rock- ja AC-mallit. Jokainen vahvistimista toimii d-luokassa ja tarjoaa pienest\u00e4 koosta huolimatta mojovat 50 wattia tehoa. Uusi tekniikka on my\u00f6s ilmeisen edullista, sill\u00e4 pikku-Voxeille kertyy hintaa vain 241 euroa kappaleelta.
\nAdditional information: www.voxamps.com<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Touch Innovations Kontrol Master<\/strong>
\nDigitaalinen \u00e4\u00e4nity\u00f6, softasyntetisaattorien ohjaaminen sek\u00e4 kuvan ja \u00e4\u00e4nen muokkaus taittuvat selke\u00e4sti ja j\u00e4m\u00e4k\u00e4sti arcade-pelikabineteista vaikutteensa ottaneella Kontrol Master -ohjaimella. Kymmenen vankkatekoista painiketta ja alumiininen, optisesti operoiva rullakytkin on tehty kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kovaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja valmistaja lupaa laitteelle yli 100 000 k\u00e4ytt\u00f6tuntia. Kontrol Master palkittiin NAMM-messujen parhaana kontrollerina, ja se maksaa 282 euroa.
\nAdditional information: www.touchinnovations.com<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

iRig Pro I\/O<\/strong>
\nViimeisimm\u00e4ss\u00e4 iteraatiossa suositusta iRig-\u00e4\u00e4nikortista on natiivituki 24-bittiselle ja 96-kilohertsiselle \u00e4\u00e4nelle, midi sis\u00e4\u00e4n ja ulos, Neutrikin yhdistetty xlr-\/nelj\u00e4nnestuuman liitin 48 voltin phantom-virralla ja 3,5 millimetrin kuulokeliit\u00e4nt\u00e4.
\nLaitteeseen rakennetun n\u00e4yt\u00f6n avulla voi tarkkailla sis\u00e4\u00e4n tulevaa signaalia. Tasoja pystyy s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n suoraan palikan kyljess\u00e4 olevasta kiertos\u00e4\u00e4timest\u00e4. Uuden iRigin ostaessa saa IK Multimedian audiosoftaa noin 500 euron edest\u00e4, joten t\u00e4m\u00e4n monipuolisen pienen \u00e4\u00e4nity\u00f6kalun 150 euron hintaa ei voitane pit\u00e4\u00e4 kiskontana.
\nAdditional information: www.ikmultimedia.com<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Opas on julkaistu aikaisemmin AVPlus-numerossa 3\/2017.<\/strong>
TEKSTI: Heikki Kivel\u00e4 KUVAT: Valmistajat<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erilaiset teknologiat ja tekotavat n\u00e4yttelev\u00e4t alati suurempaa roolia nykyisess\u00e4 musiikkimaailmassa. Miten musiikkiteknologiaan tulisi suhtautua \u2013 ja mit\u00e4 se oikeastaan tarkoittaa? Rohkeasti yleist\u00e4en voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teknologia (sen etymologisesti klassisessa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 \u201dvapaiden miesten\u201d t\u00f6iden ja taitojen sek\u00e4 tiedon, opin ja perustan yhdistelm\u00e4n\u00e4) on seurannut likeisesti ihmiskunnan musiikkikulttuureja niiden alkuh\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 asti. Aina kun laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4on tuettu muilla instrumentinkaltaisilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":99,"featured_media":3250,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":[],"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":[],"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[241,249,250,350],"tags":[],"coauthors":[],"class_list":["post-3242","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutinen","category-opas","category-tietoa","category-toimituksen-valinta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/99"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3242"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3242\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3242"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=3242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}