{"id":3956,"date":"2017-12-20T09:45:46","date_gmt":"2017-12-20T07:45:46","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/opas-kaikki-levysoittimista\/"},"modified":"2026-05-01T10:22:56","modified_gmt":"2026-05-01T07:22:56","slug":"opas-kaikki-levysoittimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/opas-kaikki-levysoittimista\/","title":{"rendered":"Opas: Kaikki levysoittimista"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

T\u00e4ydellinen tietopaketti levysoittimista: Historia, toimintaperiaate, rakenne, valinta, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja s\u00e4\u00e4t\u00f6, vinkit, sanasto...<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

SIS\u00c4LLYSLUETTELO:<\/span>
1. Johdanto<\/a><\/u><\/span>
2. Historia<\/a><\/u><\/span>
3. Rakenne ja toiminta<\/a><\/u><\/span>
4. Mik\u00e4 on RIAA?<\/a><\/u><\/span>
5. Soittimen valinta<\/a><\/u><\/span>
6. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja s\u00e4\u00e4d\u00f6t<\/a><\/u><\/span>
7. Soittimen ja levyjen k\u00e4sittely<\/a><\/u><\/span>
8. Viisi vinkki\u00e4<\/a><\/u><\/span>
9. Asiantuntijan vinkit<\/a><\/u><\/span>
10. Sovellusvinkit<\/a><\/u><\/span>
11. Sanasto<\/a>\u00a0<\/u><\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Teksti: Teppo Hirvikunnas
Kuvat: Teppo Hirvikunnas ja laitevalmistajat
Artikkeli julkaistu aikaisemmin AVPlus-lehdess\u00e4 7\/2017<\/a>
<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t
\n

Levy- eli vinyylisoittimet kiinnostavat j\u00e4lleen. Uusia julkaistaan, ja vanhojen vinyylien kauppa on vilkasta. My\u00f6s itse levysoittimien myynti on kasvussa, ja moni valmistaja on my\u00f6s palauttanut levysoittimet mallistoonsa. Mutta mit\u00e4 tied\u00e4mme t\u00e4st\u00e4 ikivanhasta keksinn\u00f6st\u00e4?<\/strong><\/p>\n

\u00c4\u00e4nilevy, jota siis nyky\u00e4\u00e4n kutsutaan yleisesti vinyylilevyksi, oli ensimm\u00e4inen musiikin tallentamisen ja kopioimisen mahdollistanut media ja levysoitin laite, mill\u00e4 musiikkia pystyi toistamaan uudelleen ja uudelleen. Vinyylilevyt olivat todella pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s ainoat hifitasoisen musiikin tallennus- ja toistoalustat. \u00c4\u00e4nilevyjen valtakauden voidaan katsoa kest\u00e4neen aina 1920-luvun alusta 1980-luvun loppuun saakka, jolloin musiikin tallennus ja toisto digitalisoituivat ja cd-levy valtasi markkinat.<\/p>\n

Cd:n ovat nyt syrj\u00e4ytt\u00e4neet suoratoistopalvelut, kuten Spotify, Tidal ja Deezer, joista musiikki toistetaan internetin kautta suoraan palveluntarjoajien palvelimilta. Fyysist\u00e4 tallennetta ei en\u00e4\u00e4 tarvita.
Vai tarvitaanko sittenkin?<\/strong><\/em><\/p>\n

Vinyylilevyjen ja -soittimien myynti on ollut voimakkaassa kasvussa. Nuoremmille vinyylilevy voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 uutena ja kiehtovana formaattina. My\u00f6s levy-yhti\u00f6t ovat huomanneet t\u00e4m\u00e4n ja alkaneet panostaa vinyylin\u00e4 julkaistaviin uusiin albumeihin. Toinen kasvun takana oleva ryhm\u00e4 on vinyylin kulta-aikana el\u00e4nyt ja vanhat levyns\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4nyt sukupolvi.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
\n
\n\t

Ikivanha keksint\u00f6<\/h2>\n

\u00c4\u00e4nilevyjen ja levysoittimen historia on pitk\u00e4. Sen toimintaperiaate keksittiin jo 1800-luvulla.
\u00c9douard-L\u00e9on Scott de Martinville keksi vuonna 1857 fonoautografin, jolla voitiin tallentaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta tallennettua \u00e4\u00e4nt\u00e4 siit\u00e4 ei pystynyt kuuntelemaan.<\/p>\n

Thomas Edisonin vuonna 1877 kehitt\u00e4m\u00e4 fonografi oli ensimm\u00e4inen \u00e4\u00e4nen tallennukseen ja toistamiseen tarkoitettu laite. Se tallensi \u00e4\u00e4nen v\u00e4r\u00e4htelyn vahalla p\u00e4\u00e4llystetyille putkimaisille sylintereille, joita alettiin valmistaa ja myyd\u00e4 vuonna 1889.<\/p>\n

Varsinainen ensimm\u00e4inen levysoitin eli py\u00f6reit\u00e4 kiekkoja soittava laite oli kuitenkin Emil Berlinerin vuonna 1887 patentoima gramofoni. Laitteiden myynti alkoi vuonna 1892.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuvissa fonografi, gramofoni, Dualin levysoitin 80-luvulta, nykymallistosta Pro-Ject Essential ja ehk\u00e4p\u00e4 tulevaisuudessa MAG-LEV Audion konseptilevysoitin magneettikent\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 py\u00f6riv\u00e4ll\u00e4 levylautasella.<\/em><\/p>\n

\n

Levysoittimet ovat oikeastaan alkul\u00e4hde nykyisille suoratoistopalveluillekin, sill\u00e4 levysoitin oli ensimm\u00e4inen laite, jolla musiikkia voitiin tallentaa ja kuunnella aina uudelleen ja uudelleen.<\/strong><\/em><\/p>\n

Aluksi markkinoilla oli monenlaisia levyj\u00e4 ja soittimia, joten nyky\u00e4\u00e4nkin tuttu \"formaattisota\" oli k\u00e4ynniss\u00e4 jo silloin. Levyjen py\u00f6rint\u00e4nopeudeksi vakiintui pikkuhiljaa 78 kierrosta minuutissa. Levyt valmistettiin puristamalla hienoksi jauhetusta, mustaksi v\u00e4rj\u00e4tyst\u00e4 kivest\u00e4 (useimmiten saviliusketta tai kalkkikive\u00e4), jossa sideaineena oli sellakka. N\u00e4it\u00e4 vanhoja levyj\u00e4 kutsutaankin yleens\u00e4 nimell\u00e4 savikiekko.<\/p>\n

Nykymallisen, halkaisijaltaan 12-tuumaisen ja 33,3 kierrosta minuutissa py\u00f6riv\u00e4n muoviseoksesta (vinyylist\u00e4) valmistetun levyn toi markkinoille levy-yhti\u00f6 Columbia vasta vuonna 1948. Levyn kahdelle puolelle mahtui yhteens\u00e4 40\u201360 minuutta musiikkia. Levy\u00e4 kutsuttiinkin nimell\u00e4 LP, long play record eli pitk\u00e4soittotallenne, josta juontaa yleinen nimitys LP-levy. Pienemmiss\u00e4, yleens\u00e4 seitsentuumaisissa single-levyiss\u00e4 py\u00f6rint\u00e4nopeus oli usein 45 kierrosta minuutissa.<\/p>\n

Levyt olivat aluksi monofonisia ja ensimm\u00e4inen stereofoninen \u00e4\u00e4nilevy ilmestyi kauppoihin vuonna 1958. LP-levyn kehityksen er\u00e4s t\u00e4rkeist\u00e4 virstanpylv\u00e4ist\u00e4 oli vuonna 1954 vakiintunut RIAA-taajuuskorjaus ja -esivahvistus. Termi RIAA tulee tekniikan levyteollisuuteen standardoineesta levy-yhti\u00f6iden etuj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, Record Industry Association of Americasta. RIAA-taajuuskorjaus onkin p\u00e4\u00e4syy siihen, miksi levysoitin tarvitsee aina oman liit\u00e4nn\u00e4n vahvistimessa tai erillisen (tai soittimeen sis\u00e4\u00e4nrakennetun) RIAA-korjaimen\/esivahvistimen. Ilman sit\u00e4 \u00e4\u00e4ni kuulostaa hyvin keskialuevoittoiselta ja vaimealta.<\/p>\n

Nykyisell\u00e4 levysoittimella voi soittaa stereolevyj\u00e4, jotka on valmistettu vuodesta 1958 eteenp\u00e4in ja sopivalla mono\u00e4\u00e4nirasialla levyj\u00e4 vuosilta 1954\u201358. Savikiekkojen soittamiseen tarvitaan jo oma soittimensa tai ainakin erikoisneula.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
\n
\n\t

Rakenne ja toiminta<\/h2>\n

Levysoitin on perustaltaan l\u00e4hes kokonaan mekaaninen laite, ja ensimm\u00e4iset niist\u00e4 olivat itse asiassa t\u00e4ysin mekaanisia. Aluksi k\u00e4si ja sittemmin jousi antoivat voiman levyn py\u00f6ritt\u00e4miseen. Levyyn mekaanisesti kaiverretun uran poikkeamat liikuttavat urassa kulkevaa neulaa. Neulan liike v\u00e4littyy edelleen pieneen metallikalvoon. Kalvon eteen kiinnitetty torvi vahvistaa \u00e4\u00e4nen kovemmaksi. Ja kokonaan ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Sittemmin neulan liike on muutettu s\u00e4hk\u00f6virran vaihteluksi.<\/p>\n

Levysoitin muodostuu kolmesta p\u00e4\u00e4osasta: py\u00f6rittimest\u00e4, \u00e4\u00e4nivarresta ja \u00e4\u00e4nirasiasta. Py\u00f6ritin on se osa soittimesta, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 levy\u00e4. Py\u00f6ritin koostuu rungosta, moottorista ja levylautasesta.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nivarsi taas on runkoon yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 tuettu herk\u00e4sti liikkuva tanko. \u00c4\u00e4nivarren toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaistee \u00e4\u00e4nirasia. \u00c4\u00e4nirasia, tai oikeastaan \u00e4\u00e4nirasian neula, on se osa levysoittimesta, joka varsinaisesti lukee \u00e4\u00e4nilevy\u00e4. Neula seuraa levyss\u00e4 olevaa uraa, joka mutkittelee siihen kaiverretun \u00e4\u00e4nisignaalin v\u00e4r\u00e4htelyjen mukaisesti.<\/p>\n

Mutkittelu liikuttaa neulaa, ja liike v\u00e4littyy keskelt\u00e4 joustavasti kiinnitetyn neulan toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jossa on magneetti (tai kela, riippuen \u00e4\u00e4nirasian rakenteesta). Se sijaitsee kahden ohuesta langasta k\u00e4\u00e4mityn kelan tai magneetin v\u00e4liss\u00e4. Magneetin tai kelan liike muodostaa liikkeen mukaisesti taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa s\u00e4hk\u00f6virtaa. T\u00e4m\u00e4 signaali johdetaan edelleen vahvistimeen ja kaiuttimiin.<\/p>\n

Neulan lukeman uran leveys on vain 0,04\u20130,08 millimetri\u00e4 eli 4\u20138 millimetrin sadasosaa! T\u00e4m\u00e4 ura viel\u00e4 mutkittelee tallennetun \u00e4\u00e4nen v\u00e4r\u00e4htelyn nopeuden ja voimakkuuden mukaan. Mit\u00e4 korkeampi taajuus, sit\u00e4 tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 mutkittelua ja mit\u00e4 voimakkaampi \u00e4\u00e4ni, sit\u00e4 suurempaa mutkittelua.<\/p>\n

LP-levyn py\u00f6riess\u00e4 neula etenee ulkouralla 50 senttimetri\u00e4 sekunnissa. Se voi joutua lukemaan urasta 20 kilohertsin taajuista, eli 20 000 kertaa sekunnissa v\u00e4r\u00e4htelev\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 neulan pit\u00e4\u00e4 lukea 400 v\u00e4r\u00e4hdyst\u00e4 yhden senttimetrin matkalta.
\nLevyn sis\u00e4uralla etenemisnopeus on en\u00e4\u00e4 30 senttimetri\u00e4 sekunnissa, jolloin tuo sama v\u00e4r\u00e4hdysm\u00e4\u00e4r\u00e4 on pit\u00e4nyt kaivertaa viel\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n tilaan.<\/p>\n

Uskomattoman hienoa mekaniikkaa ja tekniikkaa yli 130 vuoden takaa!<\/strong><\/em><\/h3>\n

Neulan k\u00e4rki on laadukkaissa rasioissa yleens\u00e4 tarkkaan muotoon hiottu timantti. Hionnan muodollakin on merkityst\u00e4 \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Levysoitin on perustaltaan melko yksinkertainen laite. Sen perusosia ovat runko (1), moottori rungon sis\u00e4ll\u00e4 (2), levylautanen (3), levymatto (4), keskitappi (5), \u00e4\u00e4nivarsi (6), \u00e4\u00e4nirasia (7), rasiakelkka (8), \u00e4\u00e4nivarren vastapaino\/neulapainon s\u00e4\u00e4t\u00f6 (9), sivuttaisvedon poiston s\u00e4\u00e4din (10), \u00e4\u00e4nivarren nostovipu (11), \u00e4\u00e4nivarren pidike (12), nopeudenvalintakytkin (13) ja p\u00f6lykansi (14).<\/em><\/p>\n