{"id":9611,"date":"2019-02-07T19:49:58","date_gmt":"2019-02-07T17:49:58","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/hifin-historiaa-salora-ks-330-hifi-kaiuttimet-aikakautensa-edustaja\/"},"modified":"2026-02-21T23:53:01","modified_gmt":"2026-02-21T21:53:01","slug":"hifin-historiaa-salora-ks-330-hifi-kaiuttimet-aikakautensa-edustaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/hifin-historiaa-salora-ks-330-hifi-kaiuttimet-aikakautensa-edustaja\/","title":{"rendered":"Hifin historiaa: Salora KS 330 Hifi -kaiuttimet \u2013 aikakautensa edustaja"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

Suomalainen Salora on tunnettu merkki Intiaa my\u00f6ten. Pitk\u00e4n historiansa aikana Salora menestyi, tuli vauhtisokeaksi ja ep\u00e4onnistui. Kymmenen vuoden ajan se valmisti teknisesti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 hifielektroniikkaa ja kaiuttimia.<\/span><\/h3>\n

Text: Kari Nevalainen
<\/span>Kuvat: AVPlus-toimitus
Artikkeli on julkaistu aiemmin AVPlus-numerossa 7\/2018.<\/span><\/p>\n

Veronkiertoa ja lahjuksia. Poliittisia skandaaleja. Moni muistaa Saloran siit\u00e4, miten toimitusjohtaja 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 voiteli virkamiehi\u00e4 ja poliitikkoja stereolaitteilla ja televisoilla saadakseen aikaan yhti\u00f6sopimuksen uudesta kuvaputkitehtaasta, Valcosta. Saloran, Suomen valtion ja Hitachin yhteisyritys ajautui kuitenkin nopeasti kriisiin vuonna 1977 tehtaan tappiollisuuden, virheinvestointien ja taloudellisten v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten lis\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n

Radiopuhelimien my\u00f6t\u00e4 Salora siirtyi kokonaan Nokian omistukseen vuonna 1982. Yhti\u00f6n nimi muutettiin my\u00f6hemmin Nokia-Mobiraksi, josta sittemmin tuli Nokia Mobile Phones. <\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmin 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Nokia myi kulutuselektroniikan liiketoimintansa (eli Finlux- ja Salora-tuotemerkit) hongkongilaiselle Semi-Techille, joka puolestaan myi Saloran televisiotehtaan norjalaisille. Lyhyen suomalaisomistuksen kautta Saloran tuotemerkki siirtyi vuonna 2006 hollantilaiselle yksityishenkil\u00f6lle, jolta tanskalainen kodinelektroniikan maahantuontiyritys Kjaerulff osti Salora-televisioiden ja -digiboksien myyntioikeudet Suomessa, Baltian maissa ja It\u00e4-Euroopassa. Vuonna 2008 Salora-merkki myytiin takaisin Hollantiin.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Salora KS 330 -kaiuttimissa bassoja toistaa 250-millimetrinen basso\u00e4\u00e4ninen, tyyppimerkinn\u00e4lt\u00e4\u00e4n 25-F BW. Se tuottaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 suhteellisen korkealle, aina kahteen kilohertsiin saakka.<\/em>
<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Hurja ja v\u00e4rik\u00e4s tarina peitt\u00e4\u00e4 alleen sen tosiasian, ett\u00e4 Fjalar Nordellin ja Lauri Koskisen vuonna 1928 perustama Salora oli aikoinaan merkitt\u00e4v\u00e4 viihde-elektroniikan, ennen kaikkea\u00a0 <\/span>radioiden ja televisioiden, valmistaja. Jo vuonna 1958 Salora toi markkinoille kokonaan omaa tuotantoa olevan television Salora 17\/59:n. Ensimm\u00e4inen Saloran v\u00e4ritelevisio Salora Finlandia VT01 n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon vuoden 1969 lopulla. Jonkin aikaa Saloran televisioita vietiin ulkomaille ja erityisesti Ruotsiin enn\u00e4tystahtia. <\/span><\/p>\n

Saloran historia alkaa kuitenkin radioista (ja autojen myynnist\u00e4, mutta unohdetaan se). Ensimm\u00e4iset kymmenen vuotta (1928\u201337) radioliike Nordell & Koskinen valmisti laskutavasta riippuen 12\u201320 erilaista radiomallia joukossa kidekoneita, putkiradioita, gramofoneja, jokamiehen radiokoneita, valoverkkokoneita, verkkovastaanottimia, ja niin edelleen. Jotkin n\u00e4ist\u00e4 tulivat erillisell\u00e4 kova\u00e4\u00e4nisell\u00e4, mutta useimmissa kova\u00e4\u00e4ninen oli k\u00e4tketty radiolaatikon sis\u00e4\u00e4n. Erillinen kaiutin tuli uudelleen muotiin vasta kaksikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nimi Salora (Salo + radio) esiintyy ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 1937 N&K:n kahdessa radiomallissa. Saloran radioiden perustekniikka muuttui 1940-luvulla, kun mukaan tulivat supervastaanottimet, ensimm\u00e4iset suomalaiset ULA-radiot (1952\u201364), transistorivastaanottimet (1960\u201369), matkaradiot\u00a0 <\/span>(1953\u201372) ja autoradiot (1967\u201372).\u00a0<\/span><\/p>\n

Varsinaisten HIFI-stereolaitteiden valmistus alkoi niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin vuonna 1967, kymmenen vuotta ensimm\u00e4isten kaupallisten stereo\u00e4\u00e4nitteiden j\u00e4lkeen. Ensimm\u00e4inen Salora oli Metropol 5 -viritinvahvistin erillisill\u00e4 kaiuttimilla. Viimeinen Salora oli levysoitin LS6200 vuodelta 1980. Vuonna 1974 Saloran tehtaalta l\u00e4hti yhteens\u00e4 25 000 stereolaitetta, kaikki transistorilaitteita. Saloran valmistamia laitteita myytiin my\u00f6s muilla merkeill\u00e4, kuten Telestar, Maestro, Siemens ja Helvar.\u00a0 \u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Saloran tarina audiolaitevalmistajana p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1981. Silloin oli jo selv\u00e4\u00e4, ettei Salora koskaan p\u00e4rj\u00e4isi viihde-elektroniikan kilpailussa suurten japanilaisvalmistajien kanssa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Ajan tapaan korkeille taajuuksille on kolmiportainen s\u00e4vyns\u00e4\u00e4t\u00f6, joka toimii v\u00e4lill\u00e4 \u00b15 desibeli\u00e4 11 kilohertsin ymp\u00e4rill\u00e4. Salora antaa tarkat ohjeet, milloin mit\u00e4kin asentoa on suositeltavaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riippuen kuuntelukulmasta.<\/span><\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Salora ja kaiuttimet<\/b><\/span><\/p>\n

Kaiuttimia Salora valmisti koko olemassaolonsa ajan. Ensimm\u00e4iset ilmestyiv\u00e4t Nordell & Koskinen -nimell\u00e4 vuonna 1932 ja olivat tarkoitettu radiomalleihin N&K 10 ja Pekka 300 V. Salora laajensi 1940-luvulla tuotannon pa-kaiuttimiin, joita tarvittiin julkisiin tiloihin ja ulkoilmatilaisuuksiin. Sittemmin 1950-luvun loppupuolella Salora alkoi valmistaa uudelleen radioiden lis\u00e4kaiuttimia, mit\u00e4 se oli tehnyt jo 1930-luvulla.\u00a0<\/span><\/p>\n

Saloran hifikaiuttimista voidaan puhua vasta vuonna 1967. Tuolloin valmistui Metropol 5 -stereolaitteelle suunnitellut kaksi erilaista kaiutinmallia. My\u00f6s Salora Stereo 100 -viritinvahvistinta varten oli omat kaiuttimensa, mutta niiden valmistajasta ei ole varmaa tietoa. <\/span><\/p>\n

Varsinaisten, niin sanottujen huippukaiuttimien valmistus k\u00e4ynnistyi vuonna 1972. Silloin Salora lanseerasi mallin KS 225, joka oli rakenteeltaan suljettu. Bassoelementti sojotti yl\u00f6sp\u00e4in p\u00e4\u00e4llyskannessa. Viimeinen Saloran omaa tuotantoa oleva kaiutin on vuonna 1980 valmistunut KS530. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n laadullisesti korkeatasoisimpana Saloran valmistamista kaiuttimista. <\/span><\/p>\n

N\u00e4iden kahden kaiuttimen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 tusinan verran hyvin samantyyppisi\u00e4 kaiuttimia, l\u00e4hinn\u00e4 kolmitiekaiuttimia paperikartioelementein suljetussa kotelossa ja s\u00e4vyns\u00e4\u00e4d\u00f6ill\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Kaiuttimien keskialueella on 3,8 senttimetrin kalotti ja diskantissa 2,5 senttimetrin kalotti, joiden v\u00e4linen jakotaajuus on viidess\u00e4 kilohertsiss\u00e4.<\/span><\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Salora KS 330\u00a0<\/b><\/span><\/p>\n

Salora KS 330 on skandaalink\u00e4ryiselt\u00e4 vuodelta 1976. Tapani Hyv\u00f6sen muotoilema ja Timo Poikelan suunnittelema kaiutin oli aikakautensa huippukaiuttimia Suomessa. Kaiuttimen tiedet\u00e4\u00e4n saaneen hyv\u00e4n vastaanoton ja menestyneen eri testeiss\u00e4 erinomaisesti.\u00a0<\/span><\/p>\n

KS 330 lienee tunnetuin Saloran valmistamista kaiuttimista nyky\u00e4\u00e4n. Mahdollisuudet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pari k\u00e4ytettyjen markkinoilta ovat edelleen melko hyv\u00e4t. Alkujaan KS 330 suunniteltiin Salora HIFI STEREO 6000\/6000A -yhdistelm\u00e4laitetta varten. Yleens\u00e4kin Saloran kaiuttimia tarjottiin hifipakettien mukana. <\/span><\/p>\n

Rakenne noudatti p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n 1970-luvulle tyypillist\u00e4 kolmitierakennetta: 30 litran kotelo on suljettu. Bassoja toistaa 25 senttimetrin basso\u00e4\u00e4ninen (25-F BW), keskialueella on 3,8 senttimetrin kalotti (HD13D37) ja diskantissa 2,5 senttimetrin kalotti (KO 10 DT). Elementit olivat sek\u00e4 Seasin ett\u00e4 Peerlessin tuotantoa. <\/span><\/p>\n

Modernin kaiutinsuunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta erikoista kaiuttimessa on, ett\u00e4 kolmitiekaiuttimessa 250 millimetrin basso\u00e4\u00e4ninen on pantu tuottamaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 2\u00a0000 hertsiin asti. Keski\u00e4\u00e4nisen ja diskanttielementin v\u00e4linen jakotaajuus on 5\u00a0000 hertsi\u00e4. Jakosuotimen osat ovat ajalle tyypillisi\u00e4, nykymittapuulla vaatimattomia. <\/span><\/p>\n

Toinen erikoisuus on, ett\u00e4 keski\u00e4\u00e4ninen ja diskanttielementti eiv\u00e4t ole sijoitettu samalle pystylinjalle vaan vierekk\u00e4in. Nykyk\u00e4sityksen mukaan n\u00e4in ei pit\u00e4isi toimia, koska sijoitus aiheuttaa jakotaajuudella vasteen liuskottumisen sivusuunnassa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena jakotaajuuden ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4net joko vaimentuvat tai korostuvat. Suoraan edest\u00e4 kuunneltuna vaste on suora. <\/span><\/p>\n

Kuinka suuri toistovirhe t\u00e4m\u00e4 lopulta on, on eri juttu. Lopullinen vaikutus riippuu kuuntelijan ja kaiuttimen keskin\u00e4isest\u00e4 sijoittumisesta. Kuuntelukulmaa ja -et\u00e4isyytt\u00e4 vaihtamalla vaikutuksen suuruutta voidaan minimoida. Vaakatasossa esimerkiksi kirjahyllyss\u00e4, mik\u00e4 1970-luvulla ei ollut ep\u00e4tavallista, ilmi\u00f6t\u00e4 ei tapahdu. Ehk\u00e4 kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 60 senttimetri\u00e4 korkeita kaiuttimia pidettiin pystyasennossa puoli metri\u00e4 korkean kirjahyllyn alaosan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin diskanttielementti osuu suurin piirtein korvan tasolle.<\/span><\/p>\n

Ylempi jakotaajuus on aika korkea. L\u00e4hes jokaisen soittimen yl\u00e4-\u00e4\u00e4nirakenteesta 90 prosenttia sijoittuu alle viiden kilohertsin. Liuskottumisen vaikutus kuuluu, jos kuuluu, ylemmiss\u00e4 harmonisissa s\u00e4veliss\u00e4 ja \u00e4\u00e4nens\u00e4vyss\u00e4, mutta se ei muuta \u00e4\u00e4nen perusluonnetta. Viimeisess\u00e4 kaiuttimessaan KS 530 Salora p\u00e4\u00e4tyi sijoittamaan diskantin ja keski\u00e4\u00e4nisen samalle pystylinjalle. <\/span><\/p>\n

Ajan tapaan korkeille taajuuksille on s\u00e4vyns\u00e4\u00e4t\u00f6. S\u00e4\u00e4t\u00f6 on kolmiportainen ja s\u00e4\u00e4t\u00f6v\u00e4li \u00b15 desibeli\u00e4 11 kilohertsin ymp\u00e4rill\u00e4. Salora antaa tarkat ohjeet, milloin mit\u00e4kin asentoa on suositeltavaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riippuen kuuntelukulmasta. Tosin 11 kilohertsi\u00e4 on niin korkea taajuus, ett\u00e4 se koskee keskim\u00e4\u00e4rin en\u00e4\u00e4 alle prosenttia soittimien yl\u00e4-\u00e4\u00e4nirakenteesta.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Tapani Hyv\u00f6sen muotoilema ja Timo Poikelan suunnittelema KS 330 oli aikakautensa huippukaiuttimia Suomessa. Kaiuttimen tiedet\u00e4\u00e4n saaneen hyv\u00e4n vastaanoton ja menestyneen eri testeiss\u00e4 erinomaisesti.<\/span><\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Kuunteluarvio<\/b><\/span><\/p>\n

Kolme\u2013nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta vanhojen mutta aikakautensa parhaimmistoa edustavien kaiuttimien \u00e4\u00e4nenlaadun arviointi on hankalaa, koska usein \u00e4\u00e4nest\u00e4 puuttuvat merkitt\u00e4v\u00e4t virheet, esimerkiksi selv\u00e4 v\u00e4rittyneisyys jollakin taajuusalueella. N\u00e4in oli my\u00f6s Salora KS 330:n kanssa, vaikka sen parhaimmistoon kuuluminen oli l\u00e4hinn\u00e4 kotimaista.\u00a0 \u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Kaiuttimella kuuntelee vaivatta kaikenlaista musiikkia ilman, ett\u00e4 korkeat \u00e4\u00e4net pist\u00e4isiv\u00e4t korvaan tai ett\u00e4 basso\u00e4\u00e4net kamalasti kumisivat edes l\u00e4hell\u00e4 sein\u00e4\u00e4. Bassotoisto on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin vaisua tai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa ep\u00e4suoraa, kun vertaa moderneihin bassorefleksikaiuttimiin. Salora ilmoittaa alarajaksi 25 hertsi\u00e4, mutta niin alas toisto ei laske, ei edes kuusi desibeli\u00e4 vaimennettuna. Basso\u00e4\u00e4net ovat kyll\u00e4 mukana toistossa, mutta energiaa koko bassoalueella aina 200 hertsiin saakka tuntuu olevan varsin s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen suhteellisen puhtaana alakeskialueella mutta ei tue l\u00e4mp\u00f6aluetta kaipaavaa musiikkia. Seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvun \u00e4\u00e4neksi toisto on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin neutraali.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ylemm\u00e4ll\u00e4 keskialueella ja aladiskantissa en havainnut \u00e4\u00e4nenv\u00e4riongelmia, tai jos niit\u00e4 oli, ne eiv\u00e4t h\u00e4irinneet. Eniten ehk\u00e4 mietitytti \u00e4\u00e4nen yleinen s\u00e4vy, joka oli hieman \u00a0 <\/span>mit\u00e4\u00e4nsanomattoman harmaa. Liittyyk\u00f6 piirre ominaisuuteen, joka usein nostetaan esiin t\u00e4m\u00e4n aikakauden kaiuttimien kohdalla: \u00e4\u00e4nen pahvisuus?<\/span><\/p>\n

Pahvisuus ei ole mit\u00e4\u00e4n sellaista, mink\u00e4 mittausmikrofonit tunnistaisivat, vaan jonka kuuntelija usein liitt\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n basso\u2013keski\u00e4\u00e4nisen paperikartioon. T\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 KS 330:ss\u00e4 250 millimetrin pahvikartioinen elementti toistaa useita oktaaveja toistokaistan alap\u00e4\u00e4st\u00e4. Toisaalta pahvisuuden voisi sanoa ilmenev\u00e4n jonkinlaisena valon ja heleyden, l\u00e4pikuultavuuden puutteena. <\/span><\/p>\n

Mutta yht\u00e4 hyvin voisi sanoa, ett\u00e4 keskialueella on hyv\u00e4\u00e4 karheutta ja kaunistelemattomuutta. Kolkkoutta mutta korrektia sellaista. Nykykaiuttimet tuppaavat soimaan hienostuneemmin, s\u00e4vyilt\u00e4\u00e4n rikkaammin. KS 330 onkin enemm\u00e4n yleiskaiutin kuin ty\u00f6kalu s\u00e4vyjen mets\u00e4stykseen. <\/span><\/p>\n

\u00c4\u00e4nikuvalliset ominaisuudet ovat keskinkertaiset. Stereoinformaatio v\u00e4littyy, mutta keskikuva ei ole erityisen vahva eik\u00e4 selv\u00e4\u00e4 irtiottoa koteloista tapahdu. \u00c4\u00e4ni ei ole erityisen syv\u00e4 tai kolmiulotteinen. <\/span><\/p>\n

Kaikesta t\u00e4st\u00e4 huolimatta esimerkiksi kotimainen laulumusiikki toimii hienosti. Tuli tunne, ett\u00e4 hifistelyn sijaan kaiutin kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paikoilleen hyllyyn tai jalustalle ja antaa vain musiikin toistua.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"<\/a><\/p>\n

Suljetun kotelon sis\u00e4ll\u00e4 on varsin runsaasti vaimennusmateriaalia. Bassotoisto on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin vaisua tai ik\u00e4\u00e4n kuin ep\u00e4suoraa, kun vertaa moderneihin bassorefleksikaiuttimiin.<\/span><\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u2028Suomalainen Salora on tunnettu merkki Intiaa my\u00f6ten. Pitk\u00e4n historiansa aikana Salora menestyi, tuli vauhtisokeaksi ja ep\u00e4onnistui. Kymmenen vuoden ajan se valmisti teknisesti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 hifielektroniikkaa ja kaiuttimia.<\/p>","protected":false},"author":434,"featured_media":9617,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":[],"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":[],"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[247,260,320,350],"tags":[],"coauthors":[],"class_list":["post-9611","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kokeilu","category-audio-hifi","category-kaiuttimet","category-toimituksen-valinta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/434"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9611"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9611\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9611"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9611"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=9611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}