{"id":9969,"date":"2019-04-10T15:00:26","date_gmt":"2019-04-10T12:00:26","guid":{"rendered":"https:\/\/avplus.fi\/hifin-historiaa-bang-olufsen-beomaster-1700-kun-design-saapui-skandinaaviseen-hifiin\/"},"modified":"2026-04-30T22:58:59","modified_gmt":"2026-04-30T19:58:59","slug":"hifin-historiaa-bang-olufsen-beomaster-1700-kun-design-saapui-skandinaaviseen-hifiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/avplus.fi\/en\/hifin-historiaa-bang-olufsen-beomaster-1700-kun-design-saapui-skandinaaviseen-hifiin\/","title":{"rendered":"Hifin historiaa: Bang &#038; Olufsen Beomaster 1700 \u2013 kun design saapui skandinaaviseen hifiin"},"content":{"rendered":"<div id=\"pl-9969\"  class=\"panel-layout\" ><div id=\"pg-9969-0\"  class=\"panel-grid panel-no-style\" ><div id=\"pgc-9969-0-0\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-9969-0-0-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"0\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<h3 class=\"p1\"><span class=\"s1\">Tanskalainen Bang & Olufsen tunnetaan nykyisin yhten\u00e4 design-vetoisemmista audiovalmistajista. Kun mainetta rakennettiin 1960-luvulla, yhti\u00f6 oli toiminut jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta. L\u00e4pimurto eurooppalaisen hifin markkinoille tapahtui samaan aikaan, ja tuolloin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa olivat yhti\u00f6n t\u00e4htisuunnittelijat Jacob Jensen, Henning Moldenhawer sek\u00e4 heid\u00e4n avustajanaan aloittanut britti David Lewis.<\/span><\/h3>\n<p class=\"small\">Teksti & kuvat: Joni Nikkola<\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Miss\u00e4 tahansa on audiotapahtuma, on melkein varmaa, ett\u00e4 Bang & Olufsenin laitteet ovat yksi katseidenvangitsijoista. Rohkeat muodot, ep\u00e4tavalliset ratkaisut ja tietysti tasokas \u00e4\u00e4ni houkuttelevat ihmettelem\u00e4\u00e4n. N\u00e4in on ollut vuosikymmeni\u00e4, mutta ei suinkaan aina. Kaikki muuttui 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, kun valmistaja halusi erottautua kilpailijoistaan designilla ja vallata Euroopan kasvavat hifimarkkinat.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\"><b>Vaikeuksista voittoon<\/b><\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Bang & Olufsenin perustivat vuonna 1925 insin\u00f6\u00f6ri Peter Bang ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Svend Olufsen. Bang vastasi laitteiden kehitt\u00e4misest\u00e4, kun taas Olufsenin kontolle j\u00e4i liiketoiminnan py\u00f6ritt\u00e4minen. Ensimm\u00e4inen tuote oli vaihtovirtaradio. Tuohon aikaan radiot olivat p\u00e4\u00e4osin paristolla toimivia.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Toiminta jatkui pitk\u00e4lti radioiden merkeiss\u00e4, kunnes toisessa maailmansodassa sabot\u00f6\u00f6rit polttivat yhti\u00f6n tehtaan Gimsingiss\u00e4, sill\u00e4 yhti\u00f6 ei ollut suostunut yhteisty\u00f6h\u00f6n Hitlerin Saksan kanssa. Tehtaan poltto oli kova takaisku. Yhti\u00f6 nousi jaloilleen hitaasti ja rakensi parranajokoneita, kunnes vuonna 1955 p\u00e4\u00e4stiin taas kehittelem\u00e4\u00e4n radioita ja televisioita.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Sodan j\u00e4lkeen tanskalainen ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n skandinaavinen huonekaludesign oli noussut maineeseen. Bang & Olufsenilla innostuttiin pestaamaan jo mainetta niitt\u00e4nyt huonekalusuunnittelija Ib Fabiansen. Samanhenkisyytt\u00e4 esimerkiksi h\u00e4nen tuon ajan lamppudesigniinsa voi n\u00e4hd\u00e4 yhti\u00f6n t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 kaiuttimissa ainakin Beolab 50- ja 18-aktiivikaiutinmalleissa.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Ensimm\u00e4inen t\u00e4htidesigner oli tanskalainen arkkitehti ja muotoilija Henning Moldenhawer (1914\u20131983), joka sai vuonna 1962 teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella Beomaster 900 -radion. Se julkistettiin vuonna 1965, ja kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen verkkovirralla toiminut transistoriradio\/viritinvahvistin. Laitteen sai sis\u00e4\u00e4nrakennetuilla kaiuttimilla tai ilman. Muotoilullisesti mullistavaa siin\u00e4 oli aikanaan sen mataluus verrattuna l\u00e4mp\u00f6\u00e4 reippaammalla k\u00e4dell\u00e4 tuottaviin putkiradioihin. Uutta oli my\u00f6s etupaneelin design, joka oli yhten\u00e4inen kaiuttimia my\u00f6ten. Laite oli menestys koko Euroopassa.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">My\u00f6hemm\u00e4n maineen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo oli toinen t\u00e4htisuunnittelija Jacob Jensen (1926\u20132015), joka aloitti yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4suunnittelijana 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. H\u00e4n oli jo tuossa vaiheessa arvostettu huonekalusuunnittelija ja alan professori \u2013 meriitit olivat siis kohdillaan jo tuolloin. Kolmas merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo oli Jensenin assistenttina aloittanut nuorempi brittil\u00e4inen David Lewis, joka vastasi p\u00e4\u00e4osasta yhti\u00f6n tuotteista vuodesta 1980 eteenp\u00e4in.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">Jensen ja Lewis kehitteliv\u00e4t ensimm\u00e4isen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4\u00e4n hifilaitekokonaisuuden, joka sis\u00e4lsi Beomaster 5000 -virittimen, BeoLab 5000 -vahvistimen ja Beovox 2500 Cube -kaiuttimet. Se esiteltiin vuonna 1967. J\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 onnistuttiin iskem\u00e4\u00e4n transistoriradion suosion vanavedess\u00e4 my\u00f6s Euroopan kehittym\u00e4ss\u00e4 olleille hifimarkkinoille. Se menestyi Hannoverin kev\u00e4tmessuilla, ja kokonaisuus palkittiinkin IF Award -palkinnolla designista ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\"><span class=\"s1\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valmistajan br\u00e4nd\u00e4ytyminen nimenomaan design-puolelle alkoi k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ensimm\u00e4isten hifilaitteiden kanssa. Vaikka jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oltiin saavutettu design-voittoja ja mainetta audiolaitemarkkinoilla, kummempaa oli luvassa.<\/span><\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><div class=\"jpw-truncate-btn\"><div class=\"jpw-truncate-header\"><h2>Jatka artikkelin lukemista<\/h2><p>T\u00e4m\u00e4 artikkeli kuuluu AVPlus Extra -sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jatka lukemista 1 krediitill\u00e4.<\/p><div class=\"jpw_login\"><span><a href=\"#\">Login<\/a> if you have purchased<\/span><\/div><\/div><div class=\"jpw_btn_wrapper\"><div class=\"jpw_unlock\">\n                    <div class=\"jpw_btn_inner_wrapper\">\n                        <h3>Lukuoikeus artikkeliin<\/h3>\n                        <span>T\u00e4m\u00e4n artikkelin lukeminen maksaa 1 krediitin. Lukuoikeus avaa artikkelin kokonaisuudessaan ja tallentaa sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tilillesi.<\/span>\n                        <span><strong style=\"font-size: 16px;\">Alkaen 0,39 \u20ac<\/strong><\/span>\n                        <div class=\"btn_wrapper\"><a class=\"btn\" href=\"https:\/\/avplus.fi\/en\/lukuoikeus\/?jpw_after_checkout=https:\/\/avplus.fi\/en\/hifin-historiaa-bang-olufsen-beomaster-1700-kun-design-saapui-skandinaaviseen-hifiin\/\">Osta lukuoikeus<\/a><\/div>\n                    <\/div>\n                  <\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u2028Tanskalainen Bang &#038; Olufsen tunnetaan nykyisin yhten\u00e4 design-vetoisemmista audiovalmistajista. Kun mainetta rakennettiin 1960-luvulla, yhti\u00f6 oli toiminut jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta. L\u00e4pimurto eurooppalaisen hifin markkinoille tapahtui samaan aikaan.<\/p>","protected":false},"author":397,"featured_media":9975,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jnews-multi-image_gallery":[],"jnews_single_post":{"trending_post":"1"},"jnews_primary_category":[],"jnews_paywall_metabox":null,"jnews_override_counter":[],"footnotes":""},"categories":[250,260,323,347],"tags":[],"coauthors":[375],"class_list":["post-9969","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tietoa","category-audio-hifi","category-stereovahvistimet","category-avplus-extra"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/397"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9969"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9969\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9969"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/avplus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=9969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}