Erään hyvinkääläisen rakennuksen kellarista löytyy todellinen miesluola, josta ei fiilistä puutu. Istahdimme muhkealle nahkasohvalle hetkeksi keskustelemaan projektista rakentaja Timo Moision kanssa.

Yli kolme metriä valkokangasta, täyden 4k-resoluution videoprojektori, nippu erilaisia medialähteitä, 7.2-äänijärjestelmä kahdella järkälemäisellä subwooferilla sekä tarkkaan akustoitu huone. Hyvinkääläisen Timo Moision rakentama kotiteatteri on varustelultaan varsin pitkälle hiottu kokonaisuus. Mutta Moision miesluola ei vakuuta pelkästään teknisen toteutuksensa ansiosta. Vajaan 40 neliön tila huokuu tunnelmaa, joka kertoo paitsi tavoitteesta luoda paikka, joka on tehty yksinomaan viihtymistä varten, myös tekijänsä mielenmaisemasta, mielenkiinnonkohteista ja keräilyharrastuksesta.

Muutaman vuoden rakentajansa Timo Moision muiden töiden ohessa valmistunut miesluola lähti tilan lattian uusimisesta ja eteni pintatöiden kautta kaiuttimien sijoitteluun ja mittaukseen.

Siinä missä huoneen toinen pääty on pyhitetty laadukkaasta kuvan- ja äänentoistosta nauttimiselle pehmeän nahkasohvan syleilyssä, löytyy toiselta puolelta jotain aivan muuta: kaksi hyllyä täynnä teräviä juomien ja aseiden muodossa sekä eri puolilta maailmaa mukaan tarttunutta leffaesineistöä, kuten romumetallista muotoiltu Alien-elokuvasarjan Xenomorph ja aidon kokoinen Predatorin pää. Vaikka yksityiskohtia ja esineitä on paljon, sisustus on toteutettu maltillisesti ja hyvää fiilistä vaalien.

Mutta palataanpa muutama vuosi taaksepäin. Timo, miten miesluola-projekti sai alkunsa?
– Kaikki alkoi vuonna 2013, kun minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa entisenä autotallina ja varastona ollut paikka haltuuni. Itse tila oli melko kehnossa kunnossa, sen lattiana oli vanha kupruileva muovimatto, jonka alla oleva betoni vaati uudelleenvalamista kahteenkin otteeseen. Pari vuotta vierähtikin omien töiden ohessa lattian korjaamiseen, seinien slammaukseen ja muihin hommiin. Kun nämä sitten viimein valmistuivat, miesluolan rakennus alkoi toden teolla.

Kotiteatterin rakennukseen Moisiolla oli hyvät lähtökohdat myös taustansa ansiosta. Hän on koulutukseltaan sähkömies ja tietoliikenneteknikko, harrastanut autohifiä ja kilpaillutkin siinä sekä työskentelee hyvinkääläisen hifiliikkeen AH-Hifisystemsin palveluksessa. Projektissa oli silti haasteensa ammattimiehellekin, joka vastasi koko hankkeesta käytännössä lattiavalua lukuun ottamatta itse:
– Hankalinta oli malttaa rakennella ja mittailla kaikki huolellisesti, kun välillä teki vain mieli saada kaikki valmiiksi omien töiden ohella. Toinen haasteellinen juttu oli siinä, miten toteuttaisin konkreettisesti visioni tilasta. Mihin laittaisin keittiön, mihin sängyn, mihin subwooferit ja niin edelleen. Kankaan sijoitus oli alusta asti tiedossa, mutta 140-kiloisten subbarikoteloiden tarpeeton siirtely paikasta toiseen ei oikein houkutellut.

Kaksi 18-tuumaista subwooferia muodostavatkin tanakan kivijalan miesluolan äänentoistolle. Massiiviset suljetut kotelot Moisio rakensi itse, ja kaiuttimien sijoitustakin hän pohti pitkään:

– Molemmat subbarit piti alkuperäisen suunnitelman mukaan laittaa valkokankaan taakse piiloon, mutta niin mittaukset kuin korvatkin kertoivat, ettei ratkaisu toimi. Tilaan jäävät seisovat aallot olivat siinä määrin karseat, että toinen kotelo pitikin sijoittaa sohvan taakse. Nyt mitattu ja dsp-korjattu äänikenttä on kohdillaan, subwooferin toiminta-alueella noin 18 hertsistä 80–90 hertsiin ollaan ±3 desibelin sisällä.

Kaiutinjärjestelmää ajetaan NADin esi- ja päätevahvistimilla, jotka muiden laitteiden tavoin lepäävät omien laattojensa päällä. Virtakaapelit ja synkronoivan virranohjausjärjestelmän sähkömiehen koulutuksen saanut Moisio valmisti itse.

Moision mielestä hiukan alimitoitetut kahden kilowatin päätevahvistimet riittävät kuitenkin herättämään setin eloon niin, että toisto tuntuu jo maltillisemmillakin äänenvoimakkuuksilla. Vertailukohdaksi käyvät jenkkiautot, joita Timo kaiken muun ohessa harrastaa:
– Kun setistä löytyy tehoreserviä, niin hiljaakin soitettaessa vääntö tuntuu. Vähän sama, kun jenkkiauton renkaat saa sutimaan matalillakin kierroksilla ilman, että moottori huutaa niin kuin Ferrarissa.

Äänentoistollisesti Moisio kertoo päässeensä miesluolansa toteutuksessa lähelle pitkäaikaista haavettaan. Kun hänellä oli ennen oma settinsä kaksikanavaiselle hifitoistolle ja toinen monikanavaiselle leffaäänelle, miesluolassa yhdistyvät molempien koulukuntien hyveet. Myös tilan ominaisuuksilla ja erityisesti akustoinnilla on iso roolinsa tässä.
– Ajattelin ensin tehdä diffuuserit itse kakkoskakkosesta, mutta kun laskin sen, paljonko puutavaraa ja aikaa kuluisi, oli lopulta helpompaa vain tilata valmiit akustiikkaelementit ja muokata niistä sopivat. Bassoansat sen sijaan tein itse.

Setin pääkaiuttimet, keskikaiutin sekä toinen subwoofer taas ovat piilossa valkokankaan takana upotettuna kymmenen villapaalin sisään. Vaikka ratkaisu on tuttu oikeista leffateattereista, suoraan kankaan taakse sijoitetun, suljettuun koteloon istutetun 18-tuumaisen subwoofer-elementin vaikutusta piti silti pienemmässä tilassa hiukan miettiä:

– Tutkin internetissä asiaa, ja selvästikin se porukka, joka on asioista perillä sanoi, ettei sijoituksessa ole mitään ongelmaa. Asian voi kuulemma testata niin, että laittaa kynttilän suoraan bassoelementin eteen ja katsoo, kuinka lujaa pitää soittaa ennen kuin kynttilä sammuu. Itse en tätä ole testannut mutta veikkaan, että aika lujaa! Pingotetun kankaan kohdalla asia on tietysti aivan eri kynttilään verrattuna. Todennäköistä on, että projektori alkaa tärisemään katossa ennen kankaan lepattamista.

Screen Research Supremen 140-tuumainen valkokangas valikoitui miesluolaan pitkällisen pohdinnan jälkeen. Hyvien äänenläpäisyominaisuuksiensa lisäksi kangas myös näyttää hienolta.

Suurin onnistuminen, jota ei voi mittauksilla todistaa tai ostaa valmiina, on tietysti miesluolan fiilis. Siihen Moisio on aiheestakin tyytyväinen:

– Tämä on oma paikka, jonka tunnelma on kohdallaan. Vaikka hifimies ei koskaan sitä täydellistä ääntä tavoitakaan, niin tämän tilan ominaisuudet huomioon ottaen tulos on kuitenkin minun makuuni. Kokonaisuus soveltuu niin musiikinkuunteluun kuin leffojenkin katseluun ja ennen kaikkea yleiseen viihtymiseen.

Miesluola on muutakin kuin pitkälle vietyä kuvan- ja äänentoistotekniikkaa. Se kertoo myös omistajansa muista harrastuksista ja mielenkiinnonkohteista. Yksityiskohdat ovat sekä sisustuksellisia että funktionaalisia, kuten kaukosäätimet ja muun tarpeiston sisäänsä kätkevä sohvapöytä tai tietokoneen aito passiivinen vesijäähdytysjärjestelmä.

Melkoisesti aikaa ja rahaa vienyt projekti on siis nyt käytössä ja valmis – ainakin melkein. Miesluolan viereen nimittäin rakentuu paraikaa vielä wc ja minikeittiö viihtyvyyden maksimoimiseksi. Omaan aikaan ja tilaan kannattaakin panostaa, myös Timon mielestä:

– Ihmisillä, joilla on potentiaalia ja pätäkkääkin rakentaa, on tyhjiä kellareita, jotka eivät ole tällaisessa käytössä. Rohkaisen kuitenkin kaikkia yrittämään!

AVPlus suosittelee samaa ja kiittää Timoa vierailusta.

Rakentajan on helppo hymyillä onnistuneen urakan jälkeen. Timo Moisio viihtyy miesluolassaan sekä leffojen että musiikin parissa – ja ihan muutenkin.


Miesluolan tekniikka

Pääkaiuttimet: System Audio Ranger Master
Keskikaiutin: System Audio Exact
Surround-kaiuttimet: System Audio Aura 1
Subwooferit: 2 x LMS Ultra 5400 18" (suljetussa kotelossa)
Subwoofer-vahvistimet: 2 x NAD 208
Surround-etuvahvistin: NAD M17
Päätevahvistin: NAD M27
Verkkosoitin: Bluesound Vault
Cd-soitin: Vincent CD-S5
Bluray-soitin: OPPO UDP-203
Projektori: Sony ???
Valkokangas: Screen Research Supreme 3 Clearpix 4k (140”)
Kaiuttimien ohjausjärjestelmä: DSPeaker Anti-Mode Dual Core
Kaapelit: Van Den Hul, myös itse rakennettuja