Tietyt tekijät luovat hyvän cd-soittimen. Yllättävän moni näistä tekijöistä oli läsnä jo ensimmäisen sukupolven cd-soittimissa, kuten Revoxin B225:ssä.
Teksti: Kari Nevalainen
Kuvat: Valmistaja, kuvalähteet
Näinä suoratoiston ja erillisten dacien kulta-aikoina cd-soittimilla ei ole sellaista virkaa kuin niillä oli vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Moni cd-levykokoelmansa säilyttänyt saattaisi silti haluta, jos ei muista, niin nostalgiasyistä elvyttää cd-levyjen kuuntelun. Ilmassa onkin merkkejä, että Red Book -standardin mukaiset cd-levyt olisivat tekemässä paluuta samaan tapaan kuin vinyylilevyt yli kymmenen vuotta sitten.
Mutta mistä asiallinen cd-soitin, jos sellaista ei satu enää omistamaan? Ei hätää. Edelleen on mahdollista talsia kauppaan ja ostaa uutta tuotantoa oleva cd-soitin, sillä vielä on laitevalmistajia, jotka pitävät cd- tai sacd-soittimia valikoimassaan ja jopa kehittävät niitä osineen – viime vuosina erityisesti pyöritinmekanismia. Eivätkä nämä ole mitä tahansa valmistajia, vaan yleisesti tunnustettuja tekijöitä, kuten Marantz, Technics, Accuphase, EMM-Labs, Esoteric, DCS, AMR, Musical Fidelity, Luxman, Cyrus, Cambridge Audio ja niin edelleen. Valinnanvaraa on muutaman sadan euron soittimista sellaisiin, kuten Metronome Dreamplay Kalista CD, jonka listahinta on yli 70 000 euroa!
On olemassa toinenkin vaihtoehto, joka kaiken muun lisäksi ei tule erityisen kalliiksi: suunnata katse vähän vanhempiin cd-soittimiin. Niiden 20 vuoden aikana, jona cd-soittimet olivat vakiotuotannoissa, tehtailtiin monia erinomaisia, edelleen teknisesti täysin kurantteja cd-soittimia. Pitää vain tietää, mitä etsiä.
Oman ryhmänsä tässä joukossa muodostavat ensimmäisen sukupolven cd-soittimet, joilla tarkoitetaan soittimia cd-soittimien ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, vuosilta 1983–1993. Suorituskyvyltään päteviä ja omistamisen halua herättäviä pioneerisoittimia on edelleen melko hyvin saatavana käytettyjen laitteiden markkinoilla, eikä hintakaan huimaa päätä. Nämä soittimet ovat pitkään olleet paitsi keräilijöiden myös underground-audiofiilien ja diy-väen kasvavan kiinnostuksen kohteena.

Revox B225:n tunnistaa sille tyypillisestä ulkoasusta, jossa punainen kontrastoituu alumiininharmaan yläosan ja tummanharmaan alaosan kanssa. Kotelo on terästä ja etulevy täynnä painikkeita. Vain muutama, ei niin olennainen osa, on tehty muovista. Muista samaan elektroniikkaan perustuvista cd-soittimista B225:n erottaa sen informatiivinen lcd-näyttö. (Kuvalähde: Dorotheum)
Tukeva mekaniikka
Tasokkaalle cd-soittimelle on olemassa tietyt tekniset ennakkoehdot. Yllättävän moni näistä ehdoista oli läsnä jo ensimmäisen sukupolven cd-soittimissa. Otetaan esimerkiksi cd-levyä pyörittävä mekanismi.

Revox B225:ssä CDM0-mekanismi on kiinnitetty metallisen levykelkan pohjaan niin, että levypesän mukana soittimesta tulee ulos koko mekanismi. Periaate on sama kuin Philipsin CD-303-soittimessa. (Kuvalähde: Audioscope.net)