Open-ear-kuulokkeet kasvavat urheilusta arjen yleiskuulokkeiksi – markkinaosuus jo noin 17 prosenttia

NielsenIQ:n markkinadatan perusteella open-ear-kuulokkeet muodostavat jo noin 17 prosenttia kuulokemyynnistä kappalemäärällä mitattuna, kun Pohjois-Amerikka ja Venäjä jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Tammi–toukokuussa 2026 kategorian myynnin arvoksi ilmoitetaan 1,11 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa 45 prosentin kasvua vuotta aiemmasta.

Kasvu on ollut paikoin huomattavasti maailmanlaajuista keskiarvoa nopeampaa. Itä-Euroopassa nousua kirjattiin 177 prosenttia ja Latinalaisessa Amerikassa 169 prosenttia. Länsi-Euroopassakin kasvuksi ilmoitetaan 77 prosenttia.

Kyse ei näytä olevan vain aivan viime kuukausien ilmiöstä. NielsenIQ raportoi jo vuoden 2025 alkupuoliskolla open-ear-kuulokkeiden kasvaneen 32 prosenttia. Tuolloin kyseessä oli yhtiön seurannassa ainoa kannettavan audion alasegmentti, jossa kasvua nähtiin kaikilla seuratuilla alueilla. Myös NielsenIQ:n vuoden 2026 teknologiakatsauksessa open-ear-mallien todettiin jatkavan kuulokekategorian kysynnän vauhdittamista.

Tutkimuksessa open-ear-kuulokkeiden käyttäjistä 51 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Lisäksi 64 prosenttia käyttää kuulokkeita yli kaksi tuntia päivässä. Käyttäjäkunta painottuu tutkimuksen mukaan työssä käyviin ja teknologiaan kiinnostuneisiin kuluttajiin, joille kuulokkeet ovat pikemminkin jatkuvasti mukana kulkeva käyttölaite kuin vain satunnaista musiikinkuuntelua varten hankittu lisävaruste.

Pitkien käyttöaikojen myötä myös kuulokkeiden valintaperusteet muuttuvat. Äänenlaatu ja hinta säilyvät tärkeinä, mutta open-ear-käyttäjien kohdalla käyttömukavuus korostuu tavallista voimakkaammin. Tutkimuksessa erityisesti keveys, paineen vähäisyys, vakaa istuvuus ja hikoilun välttäminen nousevat esiin.

Perinteisistä kuuloketyypeistä open-ear-malleihin vaihtaneiden kohdalla syyksi ei myöskään nouse ensisijaisesti äänenlaadun puutteellisuus. Vaihtamista perustellaan muun muassa epämukavuudella, korviin kohdistuvalla paineella, hikoilulla ja pitkän käytön aiheuttamalla väsymisellä. Open-ear-kuulokkeissa merkittäväksi tekijäksi nousee lisäksi mahdollisuus kuulla musiikin tai puheen rinnalla ympäristön ääniä.

Open-ear-kuulokkeet on totuttu yhdistämään erityisesti juoksuun, pyöräilyyn ja muuhun liikuntaan, jossa ympäröivän liikenteen ja muiden äänien kuulemisesta voi olla hyötyä. Urheilu ja kuntoilu ovat edelleen keskeisiä käyttökohteita, mutta tutkimuksessa käytön havaitaan laajentuneen myös työmatkoille, työpäivään, kotiin, matkustamiseen ja muuhun vapaa-aikaan.

Muutos näkyy myös itse tuotteissa. Luujohteisten urheilukuulokkeiden rinnalle on viime vuosina ilmestynyt yhä enemmän avoimia korvakoukku- ja clip-on-malleja, joiden suunnittelussa on painotettu arkikäyttöä ja ulkonäköä. Tutkimuksessa tätä kehitystä pidetään yhtenä syynä siihen, miksi open-ear pystyy tavoittamaan aiempaa laajemman käyttäjäkunnan.

Shokzin oma mallisto kuvastaa samaa muutosta. Liikuntaan profiloitujen luujohtomallien rinnalle on tuotu esimerkiksi avoimeen ilmajohtamiseen perustuva OpenFit-sarja sekä korvaan kiinnittyviä OpenDots-malleja. Open-ear ei siten enää tarkoita yhtä tiettyä kuulokerakennetta tai yksinomaan urheilukäyttöä.

Tutkimuksen neljäs kehityssuunta liittyy tekoälyyn. Kuulokkeisiin on viime vuosina tuotu kasvava määrä tekoälyksi luokiteltavia ominaisuuksia, mutta niiden käyttö ei ole vielä muodostunut itsestäänselvyydeksi. Tutkimukseen vastanneista 48 prosenttia ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt kuulokkeidensa tekoälyominaisuuksia.

Käytetyistä tekoälytoiminnoista kärkeen sijoittuu tekoälyavusteinen melunvaimennus. Tulevaisuuden ominaisuuksissa kiinnostusta herättävät kuitenkin myös reaaliaikainen kääntäminen ja sisäänrakennetut älyavustajat. Open-ear-käyttäjien kohdalla odotuksia kohdistetaan lisäksi tallentamiseen, puhelujen ja kokousten yhteenvetoihin sekä liikuntaan liittyviin tekoälytoimintoihin.

Samansuuntaista näkemystä on esitetty myös NielsenIQ:n laajemmassa teknologiaseurannassa. Yhtiön vuoden 2026 markkinakatsauksessa tekoälyn kaupallisen potentiaalin arvioidaan riippuvan erityisesti siitä, pystytäänkö ominaisuuksille osoittamaan selkeä käyttötarkoitus. Pelkkä AI-merkintä ei siten välttämättä riitä tekemään tuotteesta kuluttajalle kiinnostavaa.