Äänentarkkailukäyttöön tarkoitettu aktiivimonitoripari löytyy nykyään yhä useammasta kodista kuuntelutilan ensisijaisena äänentoistona. Etenkin kotimaisen Genelecin maailmanvalloitus on tehnyt yrityksen pyöristetystä kaiutindesignista tutun näyn myös toimistoissa, ravintoloissa ja olohuoneissa. AVPlussan testipaja tutki sekä vertasi Genelecin ja Neumannin noin tuhannen euron arvoiset aktiivikaiutinparit ja arvioi niiden soveltumista kotikuuntelukäyttöön.

Parivertailussa: Genelec G Two & Neumann KH 80 DS

Teksti: Jemo Kettunen / Kuvat: Valmistaja
Julkaistu AVPlus-lehdessä 1/2018.


Hioessaan kallista äänentoistojärjestelmäänsä pyrkivät hifiharrastajat saavuttamaan sähköisesti tuotetun äänen, useimmiten musiikin, miellyttävimmän mahdollisen toiston. Äänen miellyttävyys on toki aina subjektiivista, vaikka osa sen tekijöistä onkin johonkin pisteeseen asti johdettavissa tietyistä elementeistä. Ääniaallon ääriasentoja toisintava transienttitoisto, äänikuvan taajuusvaste ja sen mahdolliset vajavuudet näyttelevät suurta roolia määriteltäessä sitä, kuinka uskollisesti äänentoisto suoriutuu tehtävästään. Se, onko miellyttävässä soundissa lopulta enemmän bassoa, jääkö keskitaajuuksille kaiutinelementtien jakosuodosta juontuva kuoppa ja kuinka rapsakasti ylätaajuudet helähtävät, on lopulta enemmän kiinni kuulijan korvasta.
Studioammattilaisilla ei ole työssään varaa samanlaiseen fiilistelyyn äänentoiston teknisen toteutuksen kanssa. Vaikka tarkkailukaiuttimien markkinoilla on lukuisia valmistajia, joiden tuotevalikoimasta löytyy luonne-eroja, tähtää jokainen monitorivalmistaja lopputuotteen mahdollisimman suureen neutraaliuteen. Universaalin referenssiäänentoiston kautta voi tarkasti hahmottaa äänen eri osa-alueiden käyttäytymistä. Aktiivimonitorin tarkoitus ei ole hämmästyttää, eikä sen ole tarkoitus kuulua. Kyseessä on työkalu ja mittaväline.
Myös äänentoistoon vakavasti suhtautuvat kotikäyttäjät ovat kuulleet tarkkailukaiuttimien kutsun. Aktiivimonitorin vetovoima on ilmeinen. Niiden perusluonne on tehdä asia objektiivisesti mahdollisimman hyvin, laittaa ruutuun kuvainnollinen raksi subjektiivisen numeron sijaan. Erillisen vahvistimen puuttuminen yhtälöstä helpottaa myös päätöksentekoprosessia, ja sijoitus kunnolliseen aktiivimonitoripariin säilyttää suuren osan arvostaan, vaikka myöhemmin alkaisikin kaivata likaisempaa äänentoistokokemusta.


Genelecin kuulas kirkkaus

Genelec G Two jatkaa Harri Koskisen kynästä lähtenyttä ikonista, kaarevareunaista ja päistä pyöristettyä designia. Kaksiteinen aktiivikaiutin seisoo Genelecin tutulla iso pod -jalustalla, jolla pömpelin saa myös kallistettua optimaaliseen kuuntelukulmaan työpöydällä. Valkoinen testiparimme on paitsi ulkoisesti kertakaikkisen kaunis kappale pohjoismaista design-osaamista myös funktionaalinen sisustuselementti mihin tahansa tilaan, missä kaivataan sekä tyyliä että hyvää ääntä.
Eräs Genelec-soundin tunnusomaisimpia piirteitä on yhtiön tarkkailukaiuttimien ryhdikäs ja erotteleva diskanttitoisto. Rapsakkuus luo kuulijalle välittömän vaikutelman kirurgintarkasta työvälineestä. Kuunteluvaste on toki yksilöllistä, mutta itselleni Genelecin kireähkö diskanttitoisto aiheuttaa myös ajan kanssa lisääntyvää kuunteluväsymystä, ja referenssikäytössä onkin hyvä osata varata diskantin arviointiin pieni G-lisä.
Nyt ei kuitenkaan puhuta referenssikäytöstä. G Two on mainiosti kotikuunteluun soveltuva aktiivikaiutin, jossa on erottelevuutta ja transienttien syvyyttä.
Diskantin toistuessa keraamisen tarkasti jää G Twon alempi keskialue suhteessa hieman köykäiseksi. Tämä tulee ilmi etenkin ab-vertailussa muhkean Neumannin kanssa. Yksistään kuunneltuna G Two on kuitenkin luonteeltaan tasaisimmasta ja neutraaleimmasta päästä kotiolosuhteisiin sopivia äänentoistovälineitä. Led Zeppelin soi nykyaikaisen Genelecin kautta arvovaltaisempana kuin 1970-luvulla ikinä.
Molemmilla elementeillä on omat 50 watin d-luokan vahvistimensa, jotka kykenevät tarvitessa tuottamaan kunnioitettavan määrän äänenpainetta. Alakerran aavistuksen kevyehkö toisto ei ole kytköksissä äänenpaineeseen, ja täyteen kerrostalonirvanaan tai kotiteatterielämykseen tähdättäessä tulee harkita, josko hankkisi erillisen subwooferin huolehtimaan bassotoistosta.
G Two -mallissa ei ole dsp-toimintoa, mutta kaiuttimen takapaneelista löytyy liuta dippikytkimiä, joilla voi korjata kaiuttimen tilasijoittelusta juontuvia taajuusvastepoikkeamia. Sisääntuloja ei myöskään ole kuin mono rca -liitäntä, joten esimerkiksi verkko-ominaisuuksia tai langatonta ajoa kaiuttimella ei kyetä ilman lisälaitteita toteuttamaan. Hieman harmillisena ominaisuutena pidän myös sitä, ettei G Two useista yksinkertaisistakin kuluttaja-aktiivikaiuttimista poiketen tarjoa rca-sisääntuloa stereona. Yhdellä kaiuttimella musiikkia kuunnellessa pitää ääni siis summata monoksi ulkoisesti.

Genelecin jälkikorjaussäädöt tapahtuvat dippikytkimillä. Dipeistä saa säädettyä sisääntuloa -10 desibeliä, pudotettua matalia taajuuksia ja asetettua kaiuttimen pöytäkerrannaisia kumoavaan tabletop-moodiin. Myös etulevyn led-valon saa kytkettyä pois päältä takapaneelin kautta. ISS-moodi tunnistaa sisääntulevasta signaalista onko kaiutin käytössä ja kytkee kaiuttimen virransäästömoodiin

Neumann KH 80 DSP -aktiivimonitorin tuleva dsp-ohjaus tapahtuu verkkoliitännän kautta. Ääni menee sisään joko xlr-liitännällä tai 6,3 millimetrin plugilla. Takapaneelin ylälaidassa näkyy laitteen sisäisiä taajuuskorjauksia ohjaavat kytkimet. Alakeskitaajuuksiin vaikuttavat tehdasasetukset paikkaavat kaiuttimen sijoittelusta johtuvia kerrannaisia. Intuitiivisesti nimetyt asetukset alkavat vapaasti seisovasta kaiuttimesta ja jatkuvat pienelle tai suurelle pöydälle sijoitettuun kaiuttimeen.

Neumannin tumma taika

Vuonna 1928 perustettu Neumann on osoittanut maailmalle saksalaisen audio-osaamisen paremmuutta jo yhdeksän vuosikymmenen ajan. Pitkään maailman parhaat kondensaattorimikrofonit valmistanut yritys on ollut vuodesta 1991 Sennheiserin omistuksessa ja alkanut hiipiä studiomonitoreiden kentälle erinomaisilla tarkkailukaiuttimillaan.
Osoituksena yhtiön teutonisesta täsmällisyydestä ei se ole vielä kirjoitushetkellä julkistanut dsp-ohjelmistoa KH-sarjan kaiuttimilleen, jotka ovat kuitenkin fyysisesti olleet kuluttajien saatavilla jo keväästä lähtien. Suotakoon tämä heille, sillä Shigeru Miyamotoa mukaillen kiireellä tehty on aina huono, mutta hiomalla tulee lopulta hyvä. Neumann lupailee Control-ohjelmistoaan kuluvan vuoden puoleen väliin mennessä.
Dsp ei ole kuitenkaan KH-sarjan ainoa myyntivaltti. Todellinen avainsana on tietokonesimuloidussa muotoilussa, jonka avulla sekä elementtien että kotelon taajuusvaste ja suuntaavuus on saatu hiottua tarkemmiksi kuin mitä inhimillisin metodein olisi mahdollista.
Lopputuloksena on häikäisevän tasapainoinen ja luonnollisesti soiva tarkkailukaiutin. Neumann KH 80 on eräs sekä miellyttävimpiä että eloisimpia lähikenttämonitoreita, mitä olen koti- tai studioympäristössä saanut tässä hintaluokassa testata. Diskanttitoisto ei ole yhtä korvilletyöntyvä kuin kotimaisessa vertailuparissa, mutta vastapainona saadaan alakeskiäänien syvyys ja jopa bassotoiston käskevyys, jota ei tämän kokoluokan kaiuttimilta olisi osannut odottaa.
Dynaamiselta skaalaltaan KH 80 -lähikenttämonitori on mitä erinomaisin. Nelituumaista bassoelementtiä työstää 120 watin vahvistin, ja diskantillekin on varattu 70 wattia. Rajansa toki myös pienellä KH–80:lla, mutta kaiuttimesta saa ampua valtavan määrä äänenpainetta ilman, että transientin reuna alkaa muistuttaa pannukakkua. Toisaalta syvyys ja nyanssien herkkyys välittyvät myös hiljaa kuunnellessa. Vangeliksen ikoninen Yamaha CS-80 -syntetisaattori soi karvoja nostattavalla paatoksella Blade Runnerin soundtrackilla; basso vavisuttaa kirjoituspöytää, ja saha-aallon laita kairaa sieluun avantoa. Kädet kohoavat hiljaiseen voitontuuletukseen pimenevässä talvi-illassa. Kuivaan silmäkulmia ja jatkan kirjoittamista.


Ääni ja ulkonäkö nokakkain

Neumann KH 80 DSP on upea kaiutin, jonka luonteva tarkkuus ei tunnu kliiniseltä. Se sopii mainiosti paitsi ammattilaiskäyttöön myös silkkaan musiikista nauttimiseen. Sen valo ei ole terävää ja valkoista vaan täyteläistä ja syvää.
Myös Genelec G Two on hieno kaiutin, jonka sisältä löytyy äänivaraa ja sävyä useimpiin tiloihin. Designin puolesta G Two vetää parivaljakosta pidemmän korren. Genelecin pyöreä muotokieli on eleganttia. Neumann KH 80 DSP ei ole esineenä ruma mutta huomattavasti tyypillisemmin funktionaalinen muotoilussaan.
Kotikuuntelun rinnakkainvertailussa KH 80 oli se pari, joka jäi useammin päälle. Neumannin ulottuvuus matalammilla taajuuksilla ja helppo luonteikkuus välittivät musiikin sekä uskollisesti että syvyydellä. Asetelma tuntui jopa hieman epäreilulta kotimaan vientivalttia kohtaan, sillä Neumann on pitkällä kaulalla eräs miellyttävimmistä lähikenttämonitoreista, joita korvani ovat kohdanneet. G Two suoriutuu tehtävästään mainiosti, mutta tässä vertailussa Neumann osoittautui kyvykkäämmäksi.

Genelec G Two
+ Upea muotoilu
+ Hyvä, säädettävä jalusta
– Diskanttipainotteisuus

Neumann KH-80 DSP
+ Syvä ja luonnollinen ääni
+ Valtaisa äänenpainevaranto
– Dsp–ohjelmisto ei vielä saatavilla

Merkki & malli Genelec G Two Neumann KH–80 DSP
Hinta 465 € / kpl 499 € / kpl
Lisätiedot www.genelec.fi www.neumann.com
Maksimiäänenpaine 95 dB 108,8 dB
Taajuusvaste 56 Hz – 25 kHz (-6dB) 57 Hz – 21 kHz
Bassoelementti 105 mm 105 mm
Diskanttielementti 19 mm metallikalotti 25 mm
Jakotaajuus 3,0 kHz 1,8 kHz
Sisääntuloliitäntä RCA XLR, plugi
Vahvistinteho 50 W basso, 50 w diskantti 120 W basso, 70 W diskantti
Mitat (K x L x S) 230 x 151 x 142 mm (Iso–Pod –jalustalla 242mm) 233 x 154 x 194 mm
Paino 3,2 kg 3,4 kg
Värit Kiiltomusta, valkoinen Valkoinen, musta


Mies ja ääni
AVPlussan testiin valikoituneita kaiuttimia yhdistää hintaluokan ja koon lisäksi osittain sama suunnittelutausta. Neumannin monitorilinjaston nykyinen tuotepäällikkö, Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa akustisen oppinsa ahkeroinut Andrew Goldberg työskenteli liki kymmenen vuoden ajan Genelecin palveluksessa. Yhä Suomessa asuva ja työskentelevä Goldberg esitelmöi syksyllä Neumannin KH-sarjan suunnittelufilosofiasta sekä siitä, kuinka tarkkailukaiuttimista on tieteellisin metodein ja modernilla laskentateholla saatu muovattua mahdollisimman hienostuneita instrumentteja.

Audiolaitteiden valmistajana Neumann on tunnettu paremmin huippulaatuisista studiomikrofoneistaan. Viime aikoina yritys on osoittautunut vakavaksi kilpailijaksi myös studiomonitoreiden laajalla kentällä. Neumannin vuonna 2017 ilmestyneen KH-sarjan aktiivimonitorit on suunniteltu tietokonesimulaation avulla. Goldberg kertoo, kuinka tarkkailukaiuttimien suunnittelu ennen oli aikaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa käsityötä, jossa lopputulokseen päädyttiin yrityksen, erehdyksen ja loppumattomien mittausten kautta. Tänä päivänä ohjelmisto mallintaa kaiken elementtien taajuusvasteesta kaiutinyksikön suuntakuvioon ja kotelon resonanssipiikkeihin. Tämä paitsi nopeuttaa työtä myös mahdollistaa lopputuloksessa huomattavasti aiempia tuotantometodeja suuremman täsmällisyyden.

Testaamamme KH 80 DSP -parin nimessä keikkuu digitaalista signaaliprosessointia merkkaava kirjainkolmikko, joka teoriassa mahdollistaa kirurgintarkan jälkisäädön kaiuttimien sointiin, mutta Neumann seisoo edelleen lopullisen ohjelmistonsa päällä. Huonekorjausta varten monitorikoteloiden takana on keskitaajuustoistoon vaikuttava kytkin, mutta laitteen todellinen dsp-loisto jää nykyisellään vielä vaille tarkastelua. Goldberg lupaa ohjelmiston vuoden 2018 puoleenväliin mennessä. Nykyiselläänkin kyseessä on ehdottoman käyttökelpoinen ja täyteläisesti suunniteltu kaiutin.