Älypistorasia on käytännössä etäohjattu on/off-kytkin, mutta sovelluksen kanssa sen toimintaan saadaan myös ripaus älyä. Laitteet voidaan kytkeä päälle haluttuun aikaan, sään mukaan ja jopa puheohjauksella.
Teksti ja kuvat: Teppo Hirvikunnas
Älylaitteita on monenlaisia, ainakin jos katsotaan kaikkea, mitä äly- tai smart-etuliitteellä markkinoidaan. Älypuhelimia, älykoteja, älykelloja, älylamppuja ja yleensä mitä vain tietoteknisiä laitteita, jotka ovat yleensä kytkettynä tietoverkkoon ja pystyvät suorittamaan asioita automaattisesti tai ohjelmoidusti.
Mutta voiko pistorasiaa – tai lähinnä siis pistorasiaan kytkettyä palikkaa tai jatkojohtoa – kutsua älykkääksi, jos se osaa mennä päälle ja pois tiettynä aikana kauko-ohjauksella tai sisäisellä ohjelmalla? Ennen vanhaan tällaisia kutsuttiin ajastimeksi tai kellokytkimeksi, ei älypistorasiaksi. Älypistorasian parempi nimitys voisi olla vaikka etäohjattava verkkopistorasia.
No, saivartelu sikseen eikä vähätellä enempää, vaikka älypistorasioiden äly piileekin enemmän verkkoyhteydessä ja ohjaussovelluksessa kuin itse pistorasiassa.
Mitä älypistorasia tekee?
Pistorasiaan liitetty laite saadaan päälle ja pois etäohjauksella lähes mistä tahansa, ihan oman älyn ohjaamana. Enemmän älyä lienee kuitenkin laitteiden sovelluksien tarjoamissa ajastus- ja automaatiotoiminnoissa. Pistorasia saadaan siis päälle ja pois automaattisesti haluttuina aikoina, esimerkiksi vaikka kahvinkeittimen käynnistämiseksi ennen heräämistä. Automaatiotoimintojen avulla laitteita saadaan kytkettyä päälle ja pois esimerkiksi säätietojen ohjaamana riippuen siis esimerkiksi lämpötilasta, ilmankosteudesta ynnä muusta. Sovellukseen voidaan ohjelmoida myös erilaisia pikavalintoja ja eräänlaisia tapahtumia, joiden avulla voidaan toteuttaa useiden älylaitteiden tapahtumakokonaisuuksia. Edellyttäen tietenkin, että järjestelmässä on useampia laitteita, kuten esimerkiksi älylamppuja.
Yksittäisen älypistorasian käyttöfunktio saattaa jäädäkin useimmiten vain etäohjausmahdollisuuteen manuaalisesti tai ehkä korkeintaan ajastimen ohjaamana. Sovelluksissa olevien automaatiotoimintojen käyttöä saattaa rajoittaa esimerkiksi lämpötilaohjauksen perustuminen verkon säätietoihin, jotka taas saattavat poiketa todellisesta. Tämä tekee toiminnasta hieman epätarkkaa ja epäluotettavaa. Kokeilussa olleista laitteista ainoastaan SimPal:ssa on sisäänrakennettu lämpötila-anturi. Osassa laitteista on myös sisäänrakennettu virrankulutusmittari, joka kerää dataa pistorasiaan liitetyn laitteen virrankulutuksesta.
Kaikissa laitteissa oli omanlaisensa ohjaussovellus. Ne tosin muistuttivat epäilyttävän paljon toisiaan. Olisivatko jopa peräisin samalta sovelluskehittäjältä (SimPal T4 jälleen poislukien).
Verkkoriippuvaisia
Kokeilemamme älypistorasiat toimivat kaikki pääpiirteittäin samalla tavalla: Ne yhdistetään ensin älypuhelimeen tai tablettilaitteeseen asennattavan sovelluksen avulla kodin langattomaan wifi-verkkoon (paitsi SimPal T4, joka käyttää mobiiliverkkoa) ja edelleen laitevalmistajan omaan pilvipalveluun. Tämän jälkeen päälle/pois-kytkentää voidaan ohjata sovelluksella verkon kautta. Itse asiassa sovelluksen sisältävä laite on siis yhteydessä laitevalmistajan omaan pilvipalveluun ja sieltä edelleen älypistorasiaan. Näin pistorasiaa voidaan ohjata älypuhelimella mistä vain, missä puhelimella pääsee verkkoon.
Jäi epäselväksi, että jos puhelin on kuitenkin yhdistettynä samaan kotiverkkoon pistorasian kanssa, niin menevätkö ohjauskäskyt edelleen pilvipalvelun kautta.
Tämä laitevalmistajakohtainen pilvipalveluriippuvuus herättää toki ajatuksia palvelun saatavuudesta tulevaisuudessa – ja ennen kaikkea tietoturvasta.
Kokonainen järjestelmä?
Pelkkä yksittäinen älypistorasia ei tee kodista vielä kovin älykästä, mutta kun laitteita on enemmän, niin hommassa alkaa olla jo enemmän järkeä.
Osana kodin verkkoa älypistorasiat, kuten muutkin älylaitteet, voivat siis keskustella myös toistensa kanssa. Tiettyjen rajapintojen kautta eri laitevalmistajien laitteet ovat yhteensopivia keskenään tai ainakin yleisimpien järjestelmien kanssa. Esimerkiksi kaikki testin laitteet (SimPal:ia lukuun ottamatta) toimivat myös Google Home -sovelluksen ja yhteensopivien laitteiden kanssa, jopa puheohjauksella, jolloin kodin kaikki älylaitteet löytyvät yhdestä sovelluksesta ja niitä voidaan ohjata Google Assistant -puheohjeuksella (toisin vasta englanniksi tai ruotsiksi).
Muita yleisiä ohjausjärjestelmiä ja -standardeja ovat muun muassa Z-Wave ja Zigbee. IFTTT taas on avoin ja maksuton verkkopohjainen sovellusalusta ja palvelu, jonka avulla voidaan luoda yksinkertaisia tapahtumasarjoja kodin sellaisten älylaitteiden, sovellusten ja palveluiden välillä, jotka eivät muuten pystyisi keskustelemaan keskenään.
Näiden järjestelmien ja palveluiden avulla älykotia on helppo kehittää yhä älykkäämmäksi. Kokeilun laitteista Deltaco (Smart Home) on yhteensopiva vain omien laitteidensa kanssa ja Axxel (Smart Life) ja TP-Link (Kasa Smart) ovat yhteensopivia IFTTT:n kanssa, mutta Z-Wave ja Zigbee vaativat väliin erillisen yhdyskäytäväsovittimen.
SimPal T4 on erilainen
Tuta SimPal T4 poikkeaa selvästi muista laitteista. Se ei ole samalla tavalla wifi-verkkoon liitettävä ja tarvittaessa osana laajempaa kokonaisuutta toimiva älypistorasia kuin kokeilun muut laitteet. SimPal T4 on mobiiliverkon ja siis sim-kortin kautta puhelimella ja tekstiviestikoodeilla etäohjattava ja lämpötilatermostaatilla varustettu on/off-kytkin, jossa on kuitenkin sen verran älyä, että se sisältää ajastintoiminnot sekä osaa lähettää tiedon sähkökatkoksista ja lämpötilasta. Laitetta voidaan ohjata myös älypuhelinsovelluksella, jolloin eri tekstiviestikomentoja ei tarvitse osata ulkoa.
SimPal T4 soveltuu mainiosti esimerkiksi kesämökin lämmityksen ohjaamiseen. Laite on yhteensopiva kaikkien operaattorien sim-korttien kanssa eikä vaadi toimiakseen erillistä
datasopimusta; puhe- ja tekstiviestipalvelut riittävät. Laitteeseen voidaan liittää neljä langattomasti etäohjattavaa SimPal T20 -orjapistorasiaa (á 49 €). Simpal tarjoaa myös vastaavan tuotteen wifi-verkoon (SimPal-W230).
Käyttöönotto ja toiminta
Laitteiden käyttöönotto ja asennus sujui kaikilla laitteilla lähes samalla kaavalla: sovelluksen asennus puhelimeen, rekisteröinti ja kirjautuminen ohjainsovelluksen pilvipalveluun, laitteen kytkentä pistorasiaan, laitteen verkkoliitännän käynnistys, hetken odottelu, että laite ilmestyy sovellukseen, ja asennuksen viimeistely.
Kaikissa laitteissa on jonkinlainen suomenkielinen ohjeistus. Axxel wifi-pistorasiassa oli kohtalaisen hyvät ohjeet, joskin jossain kohdin sisältö poikkesi Smart Life -sovelluksen ohjeista. Sovelluksesta löytyy skenaario-pikavalinnat, ja ne saa myös aloitusnäyttöön, ja automaatiossa on ohjaus muun muassa lämpötilan ja muiden muuttujien mukaan. Google Home -sovellukseen yhdistämisestä pitäisi olla paremmat ohjeet.
Deltacon ohjeet olivat aika suppeat, mutta laite saatiin toimintakuntoon silti helposti. Ongelmana oli ennen kaikkea itse sovelluksen lähes olematon opastus. Helpoin ja loogisin käyttöönotto oli TP-Link Kasa Smartissa.
Laitteiden kanssa oli siis jonkin verran säätämistä, mutta kaikki saatiin silti toimimaan. Ongelmia oli sen sijaan pistorasian liittämisessä Google Home -sovellukseen. Deltacoa emme saaneet näkymään sovelluksessa lukuisista yrityksistä huolimatta. Axxel saatiin pienen säätämisen ja Youtube-opasvideon avustuksella toimimaan. TP-Link Kasa Smart saatiin tulille suoraan ilman ihmettelyä. Myös Googlen puheohjaus toimi ensi yrittämällä. Tässä muuten vinkkinä, että jos halutaan käyttää puheohjausta, niin laitteelle tulee antaa englanninkielinen (tai ruotsinkielinen) nimi; myös sijainti (huoneen nimi) on syytä olla englanniksi. Tämä siksi, että Google Assistant -puheohjaus ei ymmärrä vielä suomea.
SimPal:n kohdalla käyttöönotossa on huomioitava, että prepaid-sim-kortin soittajan numerotunnistuksen pitää olla aktivoituna ja vastaavasti pin-koodin kysely tulee ottaa ensin pois päältä tavallisella puhelimella ennen laitteeseen asentamista. Tästä meinasi tulla ylitsepääsemätön ongelma, kun SimPal:in kortin koko on mallia iso, kun taas kaikki puhelimet käyttävät tätä nykyä jopa nano-kokoista sim-korttia. Prepaid-korteista saa kyllä lohkaistua pienemmät koot, mutta pienemmän asentaminen takaisin isoon reikään ei onnistu ilman kunnon sovitinta. Vaarana on nimittäin pikkukortin jumittuminen laitteen sisään ja jopa korttipaikan vioittuminen.
Laitteet toimivat muutoin odotetusti, mutta jo aikaisemmin mainittu automaatio säätilan muutoksen mukaan ei toiminut täydellisesti säätietojen epätarkkuuden johdosta. Ehkäpä tässä käyttötarkoitukseen kuitenkin riittäisi sään isomman kuvan muutos kuin muutaman asteen tarkkuus.
Mutta mihin älypistorasiaa voisi sitten käyttää? Valojen ajastettuun sytyttämiseen, kahvinkeittimen tai auton lohkolämmittimen käynnistämiseen, eipä sinällänsä juuri muuhun. SimPal T4:n etuna on riippumattomuus wifi-verkosta, sisäänrakennettu termostaatti lämpötilalle sekä ilmoitukset lämpötilasta ja sähkökatkoksista.
Kommentit