Teksti Teppo HirviKunnas Kuvat Teppo HirviKunnas Mittaukset Mikael Forsblum (Multirel Oy)
Virtasuodattimet lupaavat puhdistaa sähköverkon häiriöistä, jotka voivat haitata herkkiä elektroniikkalaitteita ja heikentää äänen- ja miksei myös kuvanlaatua. Suodattimella siis parempi ääni? Mekin olimme kuulevinamme eroa ja todennäköisesti sinäkin. Totta tai ei?
Virtasuodatin (englanniksi Power Filter tai Power Conditioner) on nimensä mukaisesti verkkovirtaa suodattava siis tavallaan puhdistava laite. Sen tarkoitus on taata, että sähköverkosta (=pistorasiasta) saatava vaihtovirta on mahdollisimman puhdasta 50 Hz siniaaltoa ja 220-230 voltin jännite tasaista. Sellaista kuin sen pitäisikin olla.
Eikä se sitten sellaista ole?
Tosiasiassa verkkovirta ei useinkaan ole täysin puhdasta ja häiriötöntä 50 Hz siniaaltoa. Sähköverkossa voi esiintyä monenlaisia häiriöitä, “kohinaa ja säröä” kuten harmonisia ylitaajuuksia, joita esimerkiksi LED-lamput, hakkurivirtalähteet ja monet muut elektroniset laitteet voivat tuottaa. Nämä harmoniset ylitaajuudet voivat häiritä ja vaikuttaa herkimpien laitteiden suorituskykyyn. Verkkovirtaan voi päästä myös tasavirtaa (DC) esimerkiksi epätasaisesti toimivien hakkurivirtalähteiden tai huonosti suunniteltujen ja/tai viallisten virtalähteiden vuoksi. Sähköverkkoon kertynyt DC-komponentti voi aiheuttaa ongelmia laitteille, joissa on muuntajia. DC ei tosin ole kovin yleistä tavallisessa kotiverkossa.
Sähköverkossa voi ilmetä myös jännitteen vaihtelua ja äkillisiä jännitepiikkejä, jotka voivat olla peräisin esimerkiksi suuritehoisista kodinkoneista, hakkurivirtalähteistä tai vaikka sähköautojen latausasemista. Sähköverkon kautta voi kulkeutua myös radio- ja sähkömagneettisia häiriöitä (RFI/EMI).
Yleisimmät sähköverkon häiriöt liittyvät korkeataajuisiin harmonisiin jännitteisiin (ns. supraharmonisiin). Häiriöiden lisääntyminen liittyy erityisesti suuritehoisten hakkuriteholähteiden, kuten sähköautojen latauslaitteiden ja aurinkovoimaloiden verkkoonsyöttölaitteiden voimakkaaseen lisääntymiseen.
Kaikki nämä häiriöt sähkövirrassa voivat heikentää herkkien laitteiden suorituskykyä ja lyhentää niiden käyttöikää.
Virtasuodattimia käytetään yleisesti ammattikäytössä. Studiossa tai live-äänentoistossa virtasuodattimet ovat usein välttämättömiä. Järjestelmissä on paljon erilaisia laitteita, jotka ovat kytkettynä erilaisiin virtapiireihin ja siksi häiriöt, maadoitus- ja jännitevaihtelut ovat näissä yleisiä.
Hifilaitteissa ongelmat voivat olla saman tyyppisiä, mutta keskeinen huomio kiinnittyy erityisesti siihen, miten sähköverkon häiriöt vaikuttavat suoraan äänenlaatuun – ja kuinka virtasuodattimet sekä puhtaampi, häiriöttömämpi virta voivat mahdollisesti parantaa ääntä. Ja tämä on juurikin se aihe mikä aiheuttaa runsaasti keskustelua.
Apua siis suodattimista?
Virtasuodattimet vähentävät sähköverkon erilaisia häiriöitä suodatuksen ja suojaustekniikoiden avulla. Ne käyttävät induktoreista ja kondensaattoreista muodostuvia suodattimia, joiden tarkoitus on vaimentaa korkeataajuisia häiriöitä, kuten harmonisia yliaaltoja. Suodattimet voivat sisältää myös sähkömagneettisten (EMI) ja radiotaajuushäiriöiden (RFI) suodatuksen, joka auttaa vähentämään esimerkiksi langattomista laitteista, kuten Wi-Fi- ja Bluetooth-laitteista, tulevaa “kohinaa”. Useimmissa virtasuodattimissa on myös DC-suojaus, joka siis estää tasavirran kertymistä vaihtovirtaan.
Virtasuodattimien ylijännitesuojaus suojaa laitteita virta- ja jännitepiikeiltä. Joissakin suodattimissa on myös jännitteensäätö, jonka tarkoitus on pitää syöttöjännitteen tasaisena tilanteissa, joissa sähköverkon jännite vaihtelee.
Miten käytännössä?
Otimme kokeiltavaksi muutamia “satunnaisia” mutta erilaisia virtasuodatttimia. Viisi hieman “edullisemmasta” päästä (200-400 euroa), yhden hieman kalliimman (800 euroa) ja yhden jo 3000 euron hintaisen suodattimen. Edullisempaa päätä pääsivät edustamaan Audiolab DC Block 6 (399 €), Audioquest PowerQuest 2 (269 €), Supra MD10-16-EU/SP (199 €) Supra MD01-16 (299 €) ja Taga Harmony PF-1000LPS (399 €). Keskihintaa AudioQuest PowerQuest 505 (799 €) ja kallein “referenssi-suodatin” oli AudioQuest Niagra 3000 (2999 €). Ja lisäksi mukaan otettiin muutama Supran paremman pään virtajohto. Itse yksi asiassa sellainen tarvittiin jo sen takia että Supran suodattimiin ei kuulunut virtajohtoja se niissä oli myös hieman tavallisesta ns. C14-liittimestä poikkeava liitin.
Tarkoituksemme ei kuitenkaan ollut tehdä mitään laajempaa “oikeaa” vertailua, koska markkinoilla on tarjolla monenlaisia ja hintaisia virtasuodattimia. Aina yli 10.000 euroon saakka!
Mittauksia
Veimme suodattimet ensin mitattavaksi nimenomaan sähkön laadun mittaamiseen erikoistuneelle asiantuntijalle Mikael Forsblumille (Multirel Oy).
- Audiolab DC Block 6
- AudioQuest PowerQuest 2
- AudioQuest PowerQuest 505
- AudioQuest PowerQuest Niagara 3000
- Supra MD06 MK3
- Supra MD01-16
- Taga Harmony PF-1000LPS
Kaikki suodattimet toimivat kuten pitikin, mutta toki erojakin oli.
Aloituskeskusteluissa tuli jo ilmi, että sähkövirrassa voi olla esiintyä erilaisia, jo edellä kuvattuja häiriöitä ja virtasuodattimet voivat olla niissä avuksi. Minimissään siis ainakin ylijännite-, ylikuorma- ja tasajännitesuojana, mutta myös jännitteen vakauttajana ja erilaisten ylitaajuushäiriöiden suodattamisessa. Toisaalta häiriöitä voi olla vain hyvin vähän, joskus enemmän tai vaihtelevasti.
Nykyään yleisimmät sähköverkon häiriöt liittyvät korkeataajuisiin harmonisiin jännitteisiin (ns. supraharmonisiin). Häiriöiden lisääntyminen liittyy erityisesti suuritehoisten hakkuriteholähteiden, kuten sähköautojen latauslaitteiden ja aurinkovoimaloiden verkkoonsyöttölaitteiden voimakkaaseen lisääntymiseen. Nämä laitteet toimivat suurilla kytkentätaajuuksilla ja aiheuttavat usein jännitesäröä kytkentätaajuuksilla ja niiden monikerroilla.
Mittauksissa tutkittiin erityisesti 2-20 kHz, sekä 9-160 kHz taajuuksien häiriöitä. Häiriötasoissa on eroja ja jotkut suodattimet voivat vaimentamisen lisäksi myös lisätä harmonisia toisella taajuusalueella.
Kaikki mitatut häiriötasot ovat kuitenkin pienempiä kuin IEC61000-2-2 määrittelemät sallitut häiriötasot mA-tasoisten syöttöjännitteen häiriöiden vaikutusta laitteiden toimintaan, tai varsinkaan hifi-laitteistojen sisäisiin signaaleihin on vaikea arvioida. Yleisesti voidaan todeta, että hyvä häiriösuojaus saavutetaan maadoitusten jatkuvuuden varmistamisella
AudioQuest Niagara 3000 oli mittausten perusteella testin tehokkain suodatin, ja sitä voidaan pitää referenssinä. Niagra suodattaa laajasti korkeataajuista kohinaa ja harmonisia säröjä, jotka ovat tyypillisiä sähköverkon häiriölähteitä. Lisäksi Niagara 3000:n kelojen suuri induktanssi auttaa tasaamaan virtapiikkejä erityisesti silloin, kun laitteeseen kohdistuu kuormitusta. Mittauksissa havaittiin selvä ero suodattimen läpäisemässä jännitteessä ja virrassa, ja suodatin vähensi tehokkaasti erityisesti korkeataajuisia komponentteja.
Myös AudioQuest PowerQuest 505 osoittautui tehokkaaksi, mutta hieman ”tehottomammaksi” kuin Niagara 3000. PowerQuest 505 suodattaa verkkojännitteessä esiintyviä harmonisia säröjä ja tarjoaa suojan virtapiikeiltä, mutta muuten virran suodatuskyky oli heikompi kuin Niagara 3000, mutta kuitenkin riittävä.
AudioQuest PowerQuest 205 suodatus oli mittauksin todennettavissa, mutta se ei pystynyt suodattamaan korkeataajuisia häiriöitä yhtä tehokkaasti kuin selvästi kalliimmat sisaruksensa. PowerQuest 205 suodattaa erityisesti keski- ja matalataajuisia särökomponentteja, mutta korkeammilla taajuuksilla sen vaikutus on rajallinen
Audiolab on tehokas matalampien taajuuksien häiriöiden suodattamisessa, mutta korkeilla taajuuksilla, erityisesti yli 20 kHz, sen vaimennusteho jää heikommaksi. DC-komponentti oli jo alun perin hyvin pieni (<0,1 %) ja tähän ei tullut muutosta.
Supra MD01-16 on suunniteltu erityisesti tasajännitekomponenttien (DC) suodattamiseen verkkovirrasta ja sen vaiktusta ei jo alun perin hyvin pienen DC:n johdosta todentaa. Supra ei tarjoa erityistä suodatusta sähkövirran korkeataajuuskomponenttien osalta.
Supra MD06 MK3 on taas enemmän passiivityypinen EMI/RFI-häiriöiden suodattamiseen tarkoitettu virtajakoblokki kuin verkkovirran häiriöiden suodatin.
Myös Taga Harmony PF-1000LPS:n suodatusteho ei ole erityisen hyvä vaikka se kykenee vaimentamaan jonkin verran häiriöitä sekä keski- että matalataajuisilla alueilla. Korkeataajuisten häiriöiden vaimennus on heikompaa.
Kaikissa mittauksissa korostui myös häiriöiden ajoittainen vaihtelu. Laitteiden toimintaerot ovat nähtävissä erityisesti silloin, kun kuormitusta muutettiin esimerkiksi kytkemällä sähköauton latauslaite päälle tai pois. Tämä vahvistaa sen, että erilaisten laitteiden suodatuskyky vaihtelee, ja tehokkaat (kalliimmat) suodattimet, kuten Niagara 3000, kykenevät tehokkaammin hallitsemaan sekä virtapiikkejä että laajan taajuusalueen häiriökomponentteja. Tasavirtakomponentin suodatusta ja yleensä sen merkitystä oli vaikea todentaa sillä verkossa oli alun perin hyvin pieni DC-komponentti (<0,1%), mikä teki DC-vaimennuksen arvioinnista epätarkkaa. Käytännössä mikään laite ei vähentänyt jo ennestään pientä DC-komponenttia merkittävästi.




Kaikki virtasuodattimet “puhdistivat” virtaa. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän tehokkaasti. Selvästi paras suodatusteho oli AudioQuest Niagra 3000:ssa. Muissa erot olivat pienemmät.
Kuuntelu
Kokeilimme virtasuodattimia tietenkin myös käytännössä, eli miten ne vaikuttavat ääneen laitteistoon kytkettynä.
Kuuntelu tehtiin Mareksoundin myymälän kuunteluhuoneessa Helsingissä. Laitteistona Hegel H400 integroitu verkkovahvistin ja B&W 804 D4 -lattiakaiuttimet. Ihan siis jo laadukas laitteisto ja laitteet tunnettuja hyvästä erottelusta.

Kuuntelussaa verrattiin siis toistoa laitteiston virta suodattamattomana ja suodatettuna eri virtasuodattimilla. Kuuntelu tehtiin avoimena ja muutenkaan kuuntelu ei täytä tieteellisiä speksejä, joten tässä mielessä arvioihin tulee suhtautua suuntaa-antavina subjektiivisina havaintoina. Oikeasti vertailu olisi pitänyt tehdä A/B/X vertailuna ja vieläpä vakioidulla, samanlaiset häiriöt tuottavalla ensiövirtasyötöllä. Toki allekirjoittanut (kuuntelija) omaa pitkän kokemuksen kuuntelusta ja laitteiden kriittisestä vertailuista. Ja lisäksi voidaan mainita, että suhtautuminen tämän tyyppisiin laitteisiin on skeptinen, mutta kokemuksellisesti avoin. Ja joka tapauksessa vaikutus ääneen on hyvin monitahoinen ja vaikeasti kuvailtava.
Vaikutukset äänenlaatuun
Ensimmäinen kuunneltava virtasuodatin oli “edullinen” AudioQuest PowerQuest 2. Ja kuinka ollakaan, eroa kuulosti olevan. Eron määritteleminen olikin sitten jo vaikeampaa. Piti vaihtaa takaisin suodattamattomaan ja sitten taas suodatettuun. Tätä vaihtoa ei siis pystynyt tekemään nopeana vertailuna, joka tietenkin lisää arvion “musta-tuntuu”-muuttujaa. Niin tai näin, niin väitän suodatuksen vaikuttaneen ääneen.
Tässä suorat sitaatit kuuntelusta: Basso vaikuttaa toistuvan hieman selkeämmin ja tiukemmin, mikä kuulosti samalla tuovan toistoon rauhallisuutta ja hienovaraista siistiytymistä. Tämä saattaa johtua myös keskialueen toiston erottelun parantumisesta. Diskantti kuulosti aavistuksen vaimeammalta (B&W:n toisto on luonnostaan melko kirkas), mikä yhälaila tavalaan tasapainotti kokonaisuutta miellyttävästi ilman, että ylärekisteristä katosi yksityiskohtia. Vaikea identifioida muuta.
Seuraavaksi Supra MD01-16: Olin havaitsevani jälleen pientä parannusta bassotoistossa, joka vaikutti tiukemmalta, saman suuntaisesti kuin edellä. Tämä vaikutti heijastuvan jälleen myös ylärekisterin sävyyn. Ero kuulosti kuitenkin hieman hillitymmältä, ja kuuntelussa syntyi helposti vaikutelma, että osa erosta saattaisi olla myös mielikuvituksen tuotosta. Supran MD06 MK3 -jakoblokilla (yhdessä edellisen kanssa ja erikseen) en havainnut olevan mitään selkeää vaikutusta ääneen. Ero tuli mielestäni MD01:stä.
Audiolab: Basso vaikutti toistuva jälleen hieman tiukemmin, kontrolloidummin ja samalla myös voimakkaammin. Keski- ja ylärekisterissä muutoksia myös, mutta eri tyyppisiä kuin AudioQuestillä ja ne eivät aluksi kuuluneet merkittävinä, mutta jonkinlainen syvyyden ja ajallisen resoluution lisääntyminen oli havaittavissa, mikä toi toistoon rauhallisuutta erityisesti kirkkaammalla musiikkimateriaalilla. Ero vaikutti myös tässä aika maltilliselta, mutta ensimmäisen kerran oli havaittavissa myös jonkinlaista “syvempää” muutosta äänessä.
Taga Harmony: Toistuuko basso jotenkin voimallisempana? Vaikkakin ero ei ehkä ole aivan yhtä huomattava kuin aikaisemmissa? Ylärekisteri ikäänkuin "siistiytyi" jonkin verran, mutta diskantti edelleen kuulosti olevan aika “pinnassa”. Edellisen verrattuna hieman vaatimattomampi muutos. Tässä oli myös huomionarvoista, että ääni kuulosti ikään kuin hieman paremmalta “väärässä” kuin “oikeassa” vaiheessa. Taga Harmonyssa kun on virran oikean vaiheen ilmaiseva merkkivalo. Aiheesta lisää erillisessä kappaleessa.
AudioQuest PowerQuest 505: Basso vaikutti tässäkin voimakkaammalta ja tarkemmalta. Ylärekisteri sai pientä rauhallisuutta, mutta ei ehkä aivan yhtä paljon kuin edullisemmassa AudioQuestissä. Vaiheenkäännöllä ylärekisteri tuntui rauhoittuvan, ja samalla basso muuttui hieman jämäkämmäksi. Toisaalta, vaiheen vaihtaminen toi myös pientä sekavuutta tuntemuksiin; saattoi vaikuttaa, että alkuperäinen asento olisi sittenkin parempi. Pidemmän kuuntelun myötä kuulon sopeutuminen alkoi kuitenkin hämärtää vaikutelmia. On selvästi tauon paikka.
Uusi “yritys” ja vaihe käännettynä: Kontrolloidumpi basso ja/tai samanlainen ajallisesti “uskottava” ylärekisterin toisto ja resoluutio kuin Audiolabissa oli kuultavissa.
AudioQuest Niagra 3000: Ensivaikutelmana jämäkämpi basso, ja keskialueella tapahtui jotain? Erottelua ja jäsentyneisyyttä parantavaa. Sellaista mitä kutsun ajalliseksi resoluutioksi ja myös ehkä myös täsmällisuudeksi. Basso siis kuulosti voimallisemmalta, mutta täsmälliseltä, ja ajallisessa tarkkuudessa oli havaittavissa selvää parannusta. Toisto kuulosti sävyltään hieman tummemmalta, mutta samalla rauhalliselta, ja äänikuvan syvyys tuntui korostuvan, vaikkakin pientä verhoutuneisuutta oli havaittavissa. Joillakin äänitteillä ero oli jopa aika suuri. Melkein kuin kuuntelisi eri esitystä. No eipä kuitenkaan liioitella!
Oikea vaihe?
“Oikea vaihe” audiolaitteissa tarkoittaa, että laitteen virtalähteen virtajohdin vaihejohdin (live, "kuuma" johto) on kytketty seinässä vastaavaan tuloon. Tällöin laitteen virtapiirit toimivat periaatteessa “suunnitellusti” suhteessa sähköverkon vaiheeseen.
Sähkövirran vaiheen merkityksestä käydään yhtälailla samanlaista keskustelua kuin virtasuodattimista. Ja aihe herättää toisinaan ristiriitaisia mielipiteitä etenkin hifi-harrastajien ja alan ammattilaisten keskuudessa. Kysymys siitä, onko vaiheen optimoinnilla todella merkittävä vaikutus äänenlaatuun. Erityisesti monimutkaisemmissa ja useita laitteita sisältävissä järjestelmissä jotka ovat yhteydessä toisiinsa, vaiheella saattaa olla pelkästään häiriöiden kannalta isokin merkitys.
Näin tarkistat vaiheen?
Testaa pistorasian vaihe: Aloita mittaamalla pistorasiasta vaiheen ja nollan sijainti vaiheen tunnistimella eli itse asiassa ihan tavallisella, niin sanotulla virtakynällä. "Kuuma" eli varsinainen vaihe on pistorasian siinä liittimessä missä tunnistimen valo syttyy. Kun tiedät vaiheen sijainnin pistorasiassa, voit jatkaa vahvistimen virtajohdon tarkistukseen.


Kytke vahvistimen, yleensä IEC13-liittimellä varustettu virtajohto pistorasiaan. Johdon toisessa päässä olevassa IEC-urosliittimessä vaiheen tulee olla oikeanpuoleisessa nastassa katsottuna liittimen etuosasta, kun keskimmäinen maadoitusnasta on ylhäällä. Tällöin oikeanpuoleinen nasta on nollaa (N) varten ja keskimmäinen siis maadoitukseen. 8-tyypin liittimessä, joka tunnetaan myös nimellä C7-liitin tai "figuurikasi", ei ole kiinteää vaiheen ja nollan sijaintia. Liitin on symmetrinen ja käännettävissä, vaihe ja nolla voivat vaihtaa paikkaa pistokkeen asennosta riippuen. Koska laitteiden todellista kytkentää ei voi aina tietää, vaiheen kääntämistä kannattaa kokeilla. Ääni saattaa muuttua.
Onko järkeä?
Virtasuodattimien vaikutus äänenlaatuun on monitahoinen ja usein hyvinkin subjektiivinen. Monissa tapauksissa kuuntelijat ovat kuitenkin yleisesti raportoineet jopa merkittävistä parannuksista bassotoistossa, äänen selkeydessä, dynamiikassa ja niin sanotun taustakohinan vähentämisessä, mitä on vaikea kuvailla. Nämä voivat tehdä kuuntelukokemuksesta syvemmän, nautinnollisemman ja tarkemman.
Vaikka kuuntelijat havaitsevat eroja äänenlaadussa, niin mittauksissa nämä erot ovat usein vaikeasti todettavissa. Tai mittauksissa siis kyllä todetaan suodattimien suodattavan sähkövirran häiriöitä, mutta korrelaatiota äänen paranemiseen ei ole voitu todentaa. Siis mitä sellaista sähkövirran häiriöt sitten da-muuntimissa, vahvistimissa ja muissa audiolaitteissa aiheuttavat, että niiden suodatus saa äänen kuulostamaan “paremmalta”?
Tämä on johtanut tottakai kriittisiin ja ihan perusteltuihin näkemyksiin, joissa virtasuodattimien hyödyt kyseenalaistetaan. Esimerkiksi sokkokuuntelutesteissä, joissa kuuntelijat eivät tiedä, onko virtasuodin käytössä vai ei, erot ovat olleet vaikeammin todennettavissa. Tästä huolimatta, jos joku kuulee eron ja kokee sen parannuksena, on tämä ero hänelle todellista, vaikka mittaukset eivät sitä tukisikaan. Eikä kaikkea voi edes mitata.
Puhutaan myös niin sanotusta "pseudosta" eli tässä tapauksessa psykoakustisesta vaikutuksesta. Tieto siitä, että järjestelmään on lisätty uusi komponentti – kuten tässä tapauksessa virtasuodatin – saattaa vaikuttaa siihen, miten äänenlaadun koetaan parantuneen. Tämä "pseudovaikutus" muistuttaa lääketieteessä tunnettua lumelääkkeen eli placebon vaikutusta: pelkkä odotus parannuksesta voi oikeasti parantaa. Äänentoiston pseudovaikutus toimii samalla periaatteella kuin lumelääke: odotus tai usko uuden komponentin parantavaan vaikutukseen aktivoi mielen prosesseja, jotka muokkaavat kuuntelijan kokemusta ja aistimusta. Vaikka siis mitattavaa parannusta äänenlaadussa ei olisi, kuuntelija voi silti kokea muutoksen täysin todellisena. Tämä osoittaa, kuinka voimakkaasti ihmismieli ja odotukset voivat vaikuttaa siihen, mitä ja miten kuulemme. Pseudovaikutus ei tee kokemuksesta vähemmän aitoa – jos kuuntelija kokee äänen kuulostavan paremmalta virtasuodattimen ansiosta, vaikutus on täysin todellinen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jos todella halutaan tavoitella parasta mahdollista äänenlaatua ja musikaalista nautintoa, niin virtasuodatinta kannattaa ainakin kokeilla. Mikä sen vaikutus on omaan laitteistoon on erittäin tapauskohtaista.
Merkki & Malli | Audiolab DC Block 6 | Audioquest PowerQuest 2 | AudioQuest PowerQuest 505 | AudioQuest Niagara 3000 | Supra MD06 MK3 | Supra MD01-16 | Taga Harmony PF-1000LPS |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Hinta | 399€ | 269€ | 799€ | 2 990€ | 119€ | 299€ | 399€ |
Edustaja | Audelec Oy | MarekSound Oy | MarekSound Oy | MarekSound Oy | Simex Oy | Simex Oy | Laatulaite Oy |
Lisätietoa | AudioLab | AudioQuest | AudioQuest | AudioQuest | Simex | Simex | TagaHarmony |
Virtatulo | IEC C14 | IEC C14 | IEC C14 | IEC C14 | IEC C14 | IEC C320 | IEC C14 |
Virtalähdöt | 6 x IEC C14 | 6 x Schuko (*) | 7 x Schuko (*) | 7 x Schuko (*) | 6 x Schuko | 1 x Schuko | 8 x Schuko (*) |
Paino | 4,6 kg | 2,5 kg | 4,9 kg | 11,3 kg | 1 kg | ? | 5,7 kg |
Mitat (k x l x s) | 79 x 444 x 307 | 153 x 80 x 393 mm | 89 x 432 x 340 mm | 89 x 445 x 386 mm | 53 x 378 x 89 mm | ? | 130 x 140 x 430 mm |
Muuta | Jännitenäyttö | 2 x USB-virta | - | - | - | - | Jännitenäyttö, vaiheen ilmaisin, 2x USB-virta, DC-lähtö |
Toimitusisältö | Virtajohto ja 6 kpl IEC C13>>C14 virtajohtoa. käyttöohje (eng.) | Asennusteline, käyttöohje (eng.) | Virtajohto 2 m, käyttöohje (eng.) | Käyttöohje (eng.) | Käyttöohje (eng.) | Käyttöohje (eng.) | Virtajohto, DC-kaapeliliitos ja useita sovitinliittimiä, käyttöohje (eng.) |
(*) 1x 4K/8K Video, 2x High-Current, 3x Linear Filtered | (*) 3x High-Current, 4x Linear Filtered | (*) 2x High-Current, 5x Linear Filtered | (*) 4x Filtered, 4x Unfiltered |
Audiolab DC Block 6
Hinta: 399 €
“Audiofiilimäinen” virtasuodatin kohtuuhintaan
Audiolab DC Block 6 on edullisemman pään virtasuodattimia, mutta hintaistaan kalliimman, suorastaan audiofiilimäisen oloinen “täyskokoinen” ja painava laite. Saatavana kuvan mattamustalla tai hopea värisellä eloksoinnilla. Laitteessa on digitaalinen OLED-jännitemittari, jonka voi kytkeä pois päältä,
Rakenne on sinänsä yksinkertainen ja kookas kotelo mahdollistaa väljän sijoittelun.
Toimintaperiaate perustuu DC-offsetin korjaukseen ja suodatuspiiriin, joka poistaa sekä differenssi- että yleismoodikohinaa. Suodatus näyttää perustuvan pääosin keskitettyyn järjestelmään, jossa yksi suuri kela toimii koko laitteen suodatuksen keskipisteenä Jokaiselle kuudelle ulostulolle on kuitenkin vielä oma kondensaattoreista muodostuva suodatusosa, jonka tarkoitus on suodattaa virran korkeataajuisia häiriöitä ja tasoittaa virtaa ennen kuin se jaetaan ulostuloille. Sinänsä rakenteessa ei ole mitään erityistä. Perustason korkeataajuushäiriöiden sekä DC-virran suodatus.
Laiteen matalan kotelon takaseinässä on normaalien sähköpistokepaikkojen (schuko) sijasta kuusi IEC C14 -virtatuloa (sellaista hieman D-kirjaimen muotoista), joiden kokonaiskuormitus on enintään 10 ampeeria (2300 W), yksittäisen ollessa maksimissaan 8 ampeeria (1840 W).
Kuuntelussa bassotoisto kuulosti ehkä aavistuksen tiukemmalta, kontrolloidummalta ja tavallaan myös samalla voimakkaammalta. Keski- ja ylärekisterissä ei kuulostanut ensin olevan erityisen suurta muutosta. Ehkä kuitenkin nyt enemmän syvyyttä ja ajallista resoluutiota, joka ilmeni tietynlaisena rauhallisuutena “räikeämmälläkin” musiikilla. Kuuntelukokemuksen subjektiivinen muutos vaikutti testin laitteistolla olevan tässä hillitympi kuin muutamilla muilla verrokeilla, mutta äänessä silti jotain “kiehtovaa”.
Audiolab DC Block 6 on hintaistaan kalliimman oloinen ja silti siis kohtuuhintainen virtassuodatin, jota kannattaa ehdottomasti kokeille. Mukana tuleva johtosarja sinänsä hyvä lisä, mutta laitteen IEC C14-liittimet toisaalta rajoittavat muiden johtojen käyttöä.
AudioQuest PowerQuest 2
Hinta: 269 €
Kätevä ja edullinen
AudioQuest PowerQuest 2 on kohtuuhintainen ja kätevän oloinen virtasuodatin. Rakenteeltaan enemmänkin eräänlaisen UPS-laitteen ja jakorasian oloinen kompakti ja ennen kaikkea kapea yhdistelmä. Muovirunkoinen laite on suunniteltu asennettavaksi piiloon laitteiden taakse. Kompaktin kokonsa ja asennustelineen ansiosta PQ2 on helppo sijoittaa esimerkiksi kaapin taakse tai hyllyyn.
Laitteessa on itsessään kiinteä ja pitkähkö (2 m) virtajohto, joka saattaa olla paikasta riippuen hyvä tai huono asia. Johto on tukeva ja laadukkaan oloinen. Lähtöinä laitteen yläosassa kuusi pistorasiaa eri käyttötarkoituksiin: yksi 4K/8K-videolle, kolme lineaarisesti suodatettua pistorasiaa ja kaksi korkean virran pistorasiaa, jotka on tarkoitettu erityisesti tehokkaille laitteille, kuten vahvistimille ja subwoofereille.
Laitteen luvataan suodattavan virran ylitaajuuksia tehokkaasti ja siinä on "non-sacrificial" ylijännitesuojaus , jonka luvataan kestävän useita 6000 V/3000 A virtapiikkejä. DC-suojaa/suodatusta siinä ei ole. PowerQuest 2 sisältää myös suojauksen kaapeli- ja satelliittisignaalien häiriöitä vastaan sekä kaksi USB-latausporttia (yhteensä 3,4 A). Sisältä perussiistiä, joskin hieman jenkkityyliin viimeistelemätöntä työtä.
Kuuntelussa oli sinänsä havaittavissa selvä ero suodattamattomaan. Basso kuulosti kontolloidummalta, mutta se saattoi johtua myös tunteesta, että keskialue soi erottelevammin. Samasta syystä myös saattoi kuulostaa ikään kuin tummemmalta. Kuitenkin eroa kuulosti olevan.
AudioQuest PowerQuest 2 on kätevän kokoinen, hinnaltaan kohtuullinen, tarjoaa hyvät suojaukset ja kuulosti selkeyttävän toistoa. Samassa kompaktissa paketissa “varmuuden vuoksi” -tyyppinen virtasuodatin ja kätevä virranjakokeskus. Voisi siis hyvinkin ajatella jopa sellaiseksi perusvarusteeksi laitteistoon kuin laitteistoon. Myös kotiteatteriin.
Audioquest PowerQuest 505
Hinta: 799 €
AudioQuestin virtasuodattimien mallisto on itse asiassa erittäin laaja (9 eri mallia). 799 euron hintainen PowerQuest 505 kuuluu vielä malliston keskikastiin. Suodatin on jo “räkkikokoinen”, mutta hintaisekseen hieman ehkä muovisen oloinen. Sinänsä asiallinen, vaikka työn laatu sisällä tässäkin “jenkkiläisen” suoraviivainen. Massaa laitteella on kuitenkin “uskottavat” 4,9 kg.
Myös PowerQuest 505 sisältää AudioQuestin "Non-Sacrificial Surge Protection" -tekniikan, joka suojaa laitteita virtapiikeiltä ilman, että suojauksen tehokkuus heikkenee ajan myötä. Laiteen luvataan kestää jopa 6000 V/3000 A virtapiikkejä. Virtalähtöjä on kuusi, joista neljä on lineaarisesti suodatettuja (erityisesti ohjelmalähteille) ja kolme on vahvistimille tehokkaimmille laitteille kuten vahvistimille ja subwoofereille. Varusteluun kuuluu myös järeä 2 metrin "ZERO-Tech" PQ-715 virtakaapeli.
PowerQuest 505 käyttää “Ultra-Linear Noise-Dissipation” -teknologiaa (Differential- ja Common-Mode-suodatukset. Differential-Mode-suodatus poistaa häiriöitä vaiheen ja nollan välillä.
Common-Mode-suodatus vähentää häiriöitä vaiheen/nollan ja maadoituksen välillä laajalla taajuusalueella. Laitteessa ei ole DC-suodatusta.
Kuuntelussa PowerQuest 505 kuulosti lisäävän basson voimaa ja tarkkuutta, ja ylärekisteri sai hienoista rauhallisuutta, tosin yllättäen vähemmän kuin edullisemmalla mallilla. Toisaalta vaiheen kääntäminen kuulosti lisäävän ylärekisterin erottelua ja toi tavallaan myös lisää jämäkkyyttä bassoon. Äänessä samoja elementtejä kuin Audiolabissa. Mutta tämä on siis hyvin subjektiivista.
PowerQuest 505 on jo hieman kalliimman luokan laite. Laite mittautui hyvin ja myös kuulosti hyvältä. Mekaaninen toteutus ja rakenne saisi tähän hintaan olla mielestämme kuitenkin korkeammalla tasolla. No ehkäpä se ääni kuitenkin ratkaisee. Ja suodatin kuulosti parantavan ääntä monella tavalla.
AudioQuest Niagara 3000
Hinta: 2999 €
Kallein ja tehokkain
AudioQuest Niagara 3000 on edustaa 3000 euron hinnallaan jo korkeampaa highend-tasoa. Vaikka toki paljon kalliimpiakin virtasuodattimia löytyy (myös AudioQuestilta).
Korkean hinnan vastineeksi Niagra on ihan omassa luokassaan niin tekniikan, rakenteen, painon kuin työn laadunkin suhteen. AudioQuestin mukaan suodattimen keskiössä on “Ground-Noise Dissipation” -järjestelmä, jonka tarkoitus on eliminoida maadoituslinjassa syntyvviä häiriötä. ”Level-X Linear Noise-Dissipation” -teknologia taas tarkoittaa käytännössä hyvin laajalla taajuusalueella toimivaa virran häiriöiden suodatusta. Niagra osoittautui myös mittauksissa suodattavan kaikkein tehokkaimmin erilaisia häiröitä. Vahvistimia varten Niagara 3000:ssa on “Transient Power Correction”, mikä on käytännössä suurikapasiteettinen virtakondensaattori, jonka luvataan tuottavan yli 55 ampeerin hetkellisen virran. Niagrassakaan ei ole DC-suodatusta. Todennäköisesti sen ei katsota olevan erityisen tärkeä ominaisuus Yhdysvalloissa (AudioQuestin päämarkkina-alue) kuin Euroopassa.
Kuuntelussa ensivaikutelmana aika selvästi jämäkämpi basso, mutta keskialueella tapahtui myös enemmän? Selkeämpi ja erottelevampi ääni, ja tietyllä tavalla vain paljon “realistisemmalta” ja avarammalta kuulostava soundi. Äänikuvan syvyys ja koko tuntui korostuvan. Ihan kuin välillä kuuntelisi eri kappaletta.
Mutta 3000 euroa virtasuodattimesta? Mittauksissa toki suurin häiriöiden vaimennus ja laitteisto kuulosti soivan paremmin. Ainakin kun tietää hinnan. Mutta paremmin kuin lähes 10x halvemmalla? Ehkä - ehkä ei. Jos koko laitteiston arvossa on viisi numeroa, niin kyllä siihen yksi 3-tonnin virtasuodatinkin vielä sovi.
Supra MD01-16 / Supra MD06 MK3
Hinta: 299 / 119 €
Pala palalta tai yhtenä pakettina
Supra MD01-16 on yhden pistokkeen (in/out) virtasuodatin, joka keskittyy DC-suodatukseen/suojaukseen. Tarkoituksena siis poistaa mahdollista tasajännitettä sähkövirrasta. MD01-16 ei ole siis korkeampien häiriötaajuuksien suodatin. Suodatin kykenee poistamaan valmistajan mukaan jopa 3,6 voltin suuruisen tasajännitteen. Kompakti laite on paketoitu tukevaan alumiiniprofiiliin. Virtatulo käyttää 16 A IEC-320 -liitintä ja kaapeli pitää hankkia erikseen. Sinänsä ihan fiksua kun voi valita haluamansa laatutason ja pituuden. Supra valikoimasta hinnat 65-99 euroa. Mutta tuo 16 ampeerin “kapasiteetti” jää hieman ihmetyttämään, koska Suomessa pistorasiat ovat 10 ampeerin sulakkeen takana.
Suodattimen perään voi (pitää) liittää Supra MD06 MK3:n, kuusi pistokelähtöä sisältävän alumiinirunkoisen jakoblokin, jos siis haluaa jakaa suodatuksen useammalle laitteelle. Tämä toki nostaa paketin kokonaishintaa 119 eurolla, ja myös tähän tarvitaan erikseen virtakaapeli. Paketin hinta alkaa siis nousta jo pitkälle yli 500 euron.
Tuossa jakoblokissa Supra sanoo käyttävänsä käytetty NIF(Non-Intrusive Filtering) -suodatusta, joka on suunniteltu poistamaan tehokkaasti korkeataajuisia RFI-häiriöitä (Radio Frequency Interference) ja myös äkillisiä jännitepiikkejä. Mitään kompomentteja ja/tai elektroniikka emme tosin jakoblokin sisällä nähneet, mutta emme sitä saaneet ihan kokonaan avattuakaan. Toisaalta Supra sanoo, että NIF-suodatus puhdistaa virran ilman, että se vaikuttaa laitteen sähkövirran luonteeseen tai “signaalin laatuun” (?). Ehkä tämä on jokin maaginen ilman komponentteja toimiva tekniikka.
Niin tai näin. DC-suodatin kuulosti ainakin vaikuttavan ääneen. Jälleen pientä parannusta bassotoistossa ja myös ylärekisterin sävyssä. Ero kuulosti kuitenkin sangen hillityltä, mutta kuitenkin omasta mielestä aidolta. Supran MD06 MK3 -jakoblokilla ei tässä testiympäristössä havaittu olevan mitään vaikutusta ääneen. Ero tuli todennäköisesti MD01:stä. Tämän perusteella Supran virtasuodattimella ei olisi niin suurta vaikutusta kuin testiryhmän muilla vastaavilla, mutta tässäkin lopputulema voi olla erilainen erilaisessa kokoonpanossa ja erilaisissa olosuhteissa.
Taga Harmony PF-1000LPS
Hinta: 399 €
Paljon ominaisuuksia kohtuuhintaan, mutta…
TAGA Harmony PF-1000LPS on hintaisekseen näyttävä laite ja tarjoaa myös paljon ominaisuuksia yhdistäen tavallaan neljä keskeistä toimintoa yhteen laitteeseen. Se suodattaa sähköverkon häiriöitä, kuten elektromagneettisia häiriöitä (EMI). Ilmeisesti DC-suodatusta ja korkeiden taajuuksien yliharmonisten häiriöiden suodatusta ei kuitenkaan ole. Laitteessa on DC-ulostulon (esimerkiksi kannettavalle tietokoneelle tai verkkosoittimelle) eri jännitevaihtoehdoilla (5–24 V) ja säädettävällä napaisuudella. Lisäksi laitteessa on kaksi USB-porttia virransyöttöä ja latausta varten, ja kaikki ulostulot ovat suojattu ylijännite- ja ylikuormitustilanteilta. PF-1000LPS sisältää 100 W toroidaalisen muuntajan ja kolmivaiheisen suodatusjärjestelmän, joka varmistaa vakaan virransyötön. Etupaneelissa on analoginen jännitemittari, jonka funktio on lähinnä koristeellinen. Mutta miksi siinä ei valaistusta? Etupaneelissa myös merkkivalo oikealla vaiheelle. Laiteeen päällä on neljä suodattamatonta ja neljä suodatettua schuko-pistokelähtöä. Sisällä vaikuttaa olevan paljon tavaraa ja toteutus on hintaluokka huomioiden hyvinkin korkeatasoista.
Suodattimen toiminnasta jäi kuitenkin hieman epämääräinen kuva. MIttauksissa häiriösuodatus ei ollut parhaiden tasoista. Myös kuuntelussa suodattimen vaikutus äänen jäi testikokoonpanossamme hieman epämääräsemmaksi kuin esimerkiksi samanhinluokan Audiolabilla tai AudioQuest PQ2:lla. Ehkä basso toistuu voimallisempana? Ylärekisterikin "siistiytyi" jonkin verran, mutta diskantti edelleen kuulosti olevan aika “pinnassa”. Tässä oli myös huomionarvoista, että ääni ikäänkuin kuulosti paremmalta “väärässä” kuin “oikeassa” vaiheessa.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin AVPlus-lehden numerossa 5/2024 (#229).
Jaa Jaa artikkeli