OnePlus 11 -lippulaivapuhelin tarjoaa tuoreinta huippurautaa, järkevän kameravalikoiman ja pitkän elinkaaren päivityksineen.
Teksti ja kuvat: Joni Nikkola
Kohta kymmenen vuotta täyttävä OnePlus on ollut alusta asti suomalaisten suosiossa. Alkuaikoinaan selvästi kilpailijoitaan edullisemmilla lippulaivan tappajilla aloittanut valmistaja on laajentanut nyttemmin portfoliotaan. Lippulaivamallit ovat lipuneet hinnoiltaan ja ominaisuuksiltaan kilpailijoiden vanaveteen, mutta vastaavasti valmistaja on esitellyt keskihintaluokkaan Nord-vaihtoehtoja.
OnePlus 11 -kärkimalli palaa alkuaikojen tyyliin siinä mielessä, että puhelimesta on ainoastaan yksi versio, ei siis Pro-versiota. Ensimmäisten joukossa siinä on myös uusin Snapdragon 8 -järjestelmäpiiri ja tuoreimmat muistivariantit.
Vaihtoehtoja on kaksi. Kevyemmin varustetussa 879 euron versiossa on kahdeksan gigatavun ram-käyttömuisti ja 128 gigatavun tallennusmuisti. Järeämpi 949 euron variantti sisältä 16 gigatavun ram-käyttömuistin ja 256 gigatavun tallennusmuistin. Mikään aivan halpa puhelin ei siis ole, mutta alle tonnissa silti pysytään.
Ulkoisesti ei paljon uutta
OnePlus 11 on paksuudeltaan melko tavanomainen nykypuhelin. Sen kehys on alumiinia. Testissämme oli musta värivaihtoehto, jossa muovisessa takaseinämässä on hieman tekstuuria. Mustana takakansi tuo hieman halvan vaikutelman lippulaivapuhelimeksi. Vihreä vaihtoehto kiiltävällä takakannella on huomattavasti näyttävämpi. Kamerakattaus sijaitsee hieman muusta takakannesta ulkonevassa ulokkeessa.
Mielenrauhaa tuo jonkin verran ip64-tasoinen pölyn- ja vedenkestävyysluokitus. Puhelin on siis pölytiivis ja kestää vesiroiskeet. Mikään markkinoiden paras suojaus ei ole kyseessä, mutta sillä pärjää, ellei tule pudottaneeksi puhelinta vesilätäkköön. Tässä hintaluokassa olisi kuitenkin jo lupa odottaa ip68-tasoista suojausta.
Näyttönä on 6,7 tuuman amoled, joka yltää 120 hertsin virkistystaajuuteen. Ripeätempoisissa peleissä täydestä nopeudesta on todennäköisimmin iloa, mutta silloin myös virtaa kuluu enemmän. Ltpo 3.0 -tekniikan ansiosta virkistystaajuus muuttuu automaattisesti ja voi tipahtaa jopa hertsin tietämille, jos ruudulla ei ole tapahtumia.
Näyttö kaareutuu sivuilta reunojen yli, mikä helpottaa jonkin verran sen käyttöä. Kuten lähes kaikissa lippulaivoissa, näytön koko on melko suuri. Pyöristetyt reunat ja hieman kitkaa tarjoava takaseinämä helpottavat käyttöä, mutta lyhytsormiset joutuvat kyllä yhdellä kädellä käyttäessään kurottelemaan.
Värintoisto ja mustan taso ovat kohdallaan usealla eri kirkkausasetuksella. Kirkkautta luvataan enimmillään 1 300 nitiä, mikä on hyvä, joskaan ei markkinoiden paras. Esimerkiksi iPhone 14 Pro yltää maksimissaan 2 000 nitiin saakka. Tuettuna ovat myös dynaamiset hdr-teknologiat hdr10+ ja nyt myös Dolby Vision. Widevine L1 -sertifikaatti puolestaan merkitsee sitä, että hdr-toisto on kohdallaan esimerkiksi YouTubessa ja Netflixissä.
Näyttö on suojattu Corning Gorilla Glass Victus -panssarilasilla. Lasiin on integroitu optinen sormenjälkilukija, minkä lisäksi tunnistautuminen hoituu kasvontunnistuksella ja salasanalla.
Valmistajalle tyypilliseen tapaan näppäinasettelu poikkeaa hieman tavanomaisesta. Oikealla reunalla on virtapainike ja OnePlussan mainio erikoisuus eli mekaaninen kolmiasentoinen Alert Slider -kytkin, jolla puhelimen saa äänettömäksi, värinätilaan tai soittoäänitilaan. Vasemmalla sivulla puolestaan ovat äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet.
Ainoa liitäntä on usb-c-latausportti, joka tukee myös otg:tä, eli puhelimeen pystyy yhdistämään otg-yhteensopivia ulkoisia laitteita kuten da-muuntimia, massamuisteja tai vaikkapa tulostimia. Nano-SIM-korttipaikkoja on puhelimessa kaksi, minkä lisäksi puhelin tukee nyt eSIMiä.
Käyttöjärjestelmänä on Suomessa ja suurimmassa osassa maailmaa OxygenOS 13. OnePlus on kunnostautunut käyttöjärjestelmäpäivitysten määrässä jo pidempään, mutta nyt kierroksia lisätään entisestään. Uutuudelle luvataan neljä suurta käyttöjärjestelmäpäivitystä ja viideksi vuodeksi tietoturvapäivityksiä. Se on hyvä ympäristönkin kannalta, sillä luuria ei tarvitse välttämättä olla niin usein vaihtamassa.
Vaikka fyysistä kuulokeliitäntää ei puhelimesta löydykään, sisuksissa on varsin kunnioitettava da-muunnin. Se yltää 24 bitin syvyyteen, mikä lupailee hyvää dynamiikkaa, ja 192 kilohertsin näytteenottotaajuuteen. Se menee siis reilusti yli 16 bitin ja 44,1 kilohertsin cd-laadun. Puhelimessa on stereokaiuttimet ja tuki Dolby Atmos -toistolle. Langaton toisto hoituu bluetooth 5.3 -yhteyden välityksellä. Äänikoodekkeihin on panostettu, sillä mukana on nyt aptx, aptx hd, ldac, lhdc, sbc ja aac.
Uusinta rautaa
Järjestelmäpiirinä on ensimmäisten joukossa Qualcommin Snapdragon 8 Gen 2. Kasisarjalaiset ovat olleet nopeudeltaan vuosikausia järjestelmäpiirien kirkkainta kärkeä. Viimesyksyisessä OnePlus 10 Prossa nähtiin ensimmäisen sukupolven versio, johon verrattuna tehoa ja energiatehokkuutta on parannettu. Käyttömuistia on testipuhelimessa 16 gigatavua ja tallennusmuistia 256 gigatavua.
Ram-käyttömuisti on lpddr5x-tyyppistä, mikä esiteltiin juuri viime syksynä. Suuremmalla tallennusmuistilla varustetussa versiossa se on ufs 4.0 -tyyppistä eli tämän hetken tuoreinta ja nopeinta. Lukunopeudeksi sille luvataan enimmillään 4 200 megatavua sekunnissa ja kirjoitusnopeudeksi 2 800 megatavua sekunnissa, ja virtaa se kuluttaa lähes puolet vähemmän kuin pari vuotta vanhempi ufs 3.1, jota puolestaan käytetään 128 gigatavun versiossa. Erilliselle muistikortille puhelimessa ei ole tukea, mikä kannattaa ottaa huomioon ostoksilla ollessaan.
OnePlus lupaa, että puhelin pystyy pitämään 44 sovellusta samanaikaisesti aktiivisena. Ram-Vita-koneoppimisteknologia puolestaan allokoi käyttömuistin kuormitusta. Se esimerkiksi varaa tekoälyn ensisijaisiksi määrittelemille sovelluksille, kuten kameralle, tietyn siivun käyttömuistia, jolloin kamera käynnistyy nopeasti. Kameran tuntuukin saavan tavallista nopeammin käyttövalmiuteen, mutta toki kyseessä on muutenkin tehokas puhelin.
Pelikäyttöön on tarjolla HyperBoost Gaming Engine -tila, joka hyödyntää koneoppimista mukauttaessaan esimerkiksi ruutupäivitysnopeutta pelin mukaan. Nopeatahtisissa peleissä se päivittää ruutua nopeasti mutta verkkaisemmissa tilanteissa pudottaa päivitysnopeutta virrankulutuksen vähentämiseksi.
Järjestelmäpiiri tukee säteenjäljitystä, josta on apua grafiikassa esimerkiksi valaistuksen ja varjojen osalta. Adreno-grafiikkapiirin luvataan toimivan 25 prosenttia aiempaa nopeammin ja olevan 45 prosenttia aiempaa energiatehokkaampi.
Puhelin on läpäissyt TÜV SÜD -testit, joilla arvioidaan, miten suorituskyky säilyy tavallisimmissa käyttötilanteissa 48 kuukauden ajan.
Testasimme puhelimen tuoreimpien päivitysten asentamisen jälkeen eri testisovelluksilla. PCMark-tulokset olivat 10 500 pisteen tietämillä, mikä on kutakuinkin viime vuoden mallien tasolla. Geekbench 6:ssa yhden ytimen pisteet olivat 1 530 ja useamman ytimen 5 036. Molemmat parantavat viimevuotisen 10-mallin pistemäärää. Vastaavasti 3DMarkin Wild Llife Extreme -testissä puhelin on kymmenen parhaan joukossa hyvin pienellä marginaalilla kärkeen.
Kuten odottaa saattaa, potkua riittää runsaasti vaativammallekin käyttäjälle. Tämän tason puhelimissa tehot riittävät varmasti vaativimpaankin pelikäyttöön. Peruskäyttäjälle äärimmäisimmistä tehoista ei edes juuri ole lisäiloa arkikäytössä.
Akku on kapasiteetiltaan 5 000 milliampeerituntia, mikä on nykypäivänä melko tavanomainen luku. OnePlus on jo pitkään tarjonnut erityisen rivakkaa pikalatausta, ja niin tälläkin kertaa. Mukana tuleva SuperVOOC-laturi on teholtaan 100 wattia. Se on vähemmän kuin syksyllä julkaistussa OnePlus 10 T:ssä, mutta huomattavan tehokas kuitenkin.
Latauksen ilmoitetaan hoituvan 10 minuutissa yhdestä prosentista 50 prosenttiin ja täyteen lataukseen 25 minuutissa. Akkua ei pysty itse irrottamaan ja vaihtamaan, mutta huoltoliikkeessä sekin hoituu tarvittaessa. Jostain syystä uusimmassa sukupolvessa ei ole langatonta latausta.
Testasimme akunkestoa AccuBattery-sovelluksella ja katsomalla YouTube-videota täydellä kirkkaudella. Täydestä akku tyhjeni puolilleen noin 16 tunnissa, eli ahkeralla videoiden tuijottamisellakin puhelimessa riittää virtaa hyvin yli vuorokaudeksi. Virransäästöominaisuudet olivat testissämme pois päältä. Niillä ja näytön kirkkautta pudottamalla akunkestoa saa vielä kasvatettua. Joka tapauksessa kesto on hyvä, ja nopean latauksen ansiosta vaikkapa kahvitunnin aikana saa taas reilusti lisää toiminta-aikaa.
Puhelimessa on Battery Health Engine, jonka tehtävä on pitää yllä akun käyttöikää ja nopeaa latausaikaa. Latausosiossa, johdossa ja itse puhelimessa on reaaliaikainen lämpötilaseuranta. Puhelin on myös saanut TÜV Rheinland -sertifikaatin turvallisesta lataamisesta ja käytöstä. Kyseiseen testiin kuuluu paine- ja pudotustestejä.
Panostusta muotokuvaukseen
Alkuvuosinaan OnePlussan kameratarjonta oli hieman vaatimatonta kilpailijoihin verrattuna, mutta 9-mallista alkaen mukana on kuitenkin ollut ruotsalainen huippukameravalmistaja Hasselblad. Vastaavia yhteistyökuvioita on nähty myös muilla valmistajilla.
Viimevuotinen OnePlus 10 Pro sai mobiilikameroita testaavalta DXOMarkilta pistemääräksi 122, millä olisi singahdettu muutama vuosi sitten kärkeen, mutta nyt esimerkiksi Huawein ja Applen mallit kirivät edelle.
Pääkamera on varustettu 24 millimetrin kinovastaavalla laajakulmaobjektiivilla ja 50 megapikselin kennolla. Se on f/1,8-aukon ansiosta suhteellisen valovoimainen. Automaattitarkennus hoituu vaiheentunnistuksen voimin, ja mukana on optinen kuvanvakain.
Telekameraan on tällä kertaa panostettu erityisesti. Oikeastaan se on luonteeltaan kuitenkin enemmän potrettilinssi. Siinä missä viime vuonna vielä 10 Prossakin tyydyttiin telekamerassa kahdeksaan megapikseliin, nyt siinäkin on 32 megapikselin kenno. Mukana on myös kaksinkertainen optinen zoom, mikä tuo ulottuvuutta 48 millimetrin polttoväliin. Toisaalta se on vähemmän kuin OnePlus 10 Prossa nähty 72 millimetrin polttoväli ja 3,3-kertainen optinen zoom. Myös telekamerassa on vaiheentunnistukseen perustuva automaattitarkennus. Objektiivi on myös suhteellisen valovoimainen f/2,2-aukolla, mikä on erityisen tärkeää teleobjektiivissa, jossa polttovälin kasvaessa kuva tärähtää helpommin.
Kolmantena on vielä 115 asteen ultralaajakulmainen kamera 48 megapikselin kennolla, f/2,2-aukolla ja automaattitarkennuksella. Sitä pystyy käyttämään myös makrokamerana. Takakameroiden kaverina on lisäksi kaksoisled-salama.
Uutena ominaisuutena mukana on 13-kanavainen värintunnistussensori, joka analysoi valon väriä. Sen luvataan auttavan erityisesti kuvissa, jossa on saman värin useaa eri sävyä.
Selfie-kameran tehtäviä hoitaa 16 megapikselin kamera 25 millimetrin polttovälillä ja 16 megapikselin kennolla. Vaikka isompaakin resoluutiota on selfie-kameroissa nähty, kyseessä on lähes mihin tahansa riittävät speksit.
Kaiken kaikkiaan siis tarjolla on ainakin paperilla järkevä kamerapaketti, jossa tekniset ominaisuudet eivät missään kohtaa herätä suuria epäilyksiä. Viimevuotiseen verrattuna vaatimattomampi teleulottuvuus on toki harmi.
Videota puhelin tallentaa parhaimmillaan 8k-laadulla 24 ruudun sekuntitahdilla. Näin suureen resoluutioon kuitenkin on harvoin tarvetta, joten tarjolla on myös 4k-laatu 60 ruudun nopeudella ja 1080p-laatu enimmillään 240 ruudun nopeudella. Tekoäly on avittamassa kuvaustilanteissa, joissa valoa on vähän tai se on epätasaista. Kuvan luvataan olevan kirkkaampaa, terävämpää, kontrastisempaa, yksityiskohtaisempaa ja eläväisempää.
Hasselbladin kädenjälki näkyy värikalibroinnissa sekä muotokuvakamerassa, jossa on tarjolla kaksi Hasselbladin klassisen 30:n ja 60 millimetrin XCD-potrettilinssin vaikutelmaa. Kameraohjelmassa on myös kuuluisien kuvaajien värityylejä.
OnePlus 11:n kuvat ovat väreiltään luonnollisen näköisiä. Niissä ei ole esimerkiksi yliampuvaa saturaatiota.
Hasselblad-brändätyt muotokuvatilat tuottavat etenkin lyhyemmällä polttovälillä mainiota jälkeä. Pidemmällä polttovälillä puolihämyisässä ravintolassa oli vaikeuksia saada tärähtämätöntä kuvaa.
Kolmella kameralla hoituu perustarpeet pisintä polttoväliä lukuun ottamatta. Ultralaajakulmalla saa jo varsin laajan kuvakulman, vaikka edeltäjään verrattuna se onkin pienentynyt. Kalansilmäefektiä on toki melko runsaasti. Telepäässäkin ulottuvuutta on silti kohtalaisesti, vaikka lintubongaukseen puhelimesta ei oikein olekaan. Kaikilla kameroilla värintoisto pysyy hillittynä mutta syvänä.
Ultralaajakulmakameraa voi hyödyntää myös makrokäytössä. Siinä värit näyttävät niin ikään luonnollisilta.
Kommentit