Dayton Audio MK442T -lattiakaiuttimet – Yllättävän asialliset budjettiluokan transmissiolinja-kaiuttimet

Vaikka Dayton Audio MK442T:t  maksavat siis vain 350 euroa parilta ovat ne  itse asiassa oikein hyvän näköiset. Rakenteeltaan kyseessä ovat 2-tie lattiakaiuttimet, sisältäen kukin kaksi 4-tuuman bassokeskiääntä sekä 19 mm pehmytkalottidiskantin neodymium-magneetilla. Elementit ovat Dayton Audion omaa tuotantoa. Diskantit mallia TD20F ja bassokeskiäänet TCP115-8. Jakosuodattimet on koottu naparuuviliitinpaneelien taakse ja sisältää luokassaan laadukkaita komponentteja.

Lähes metrin korkeat kotelot on melko kevyen oloiset ja kotelon seinämät ovatkin vain 11 mm paksua mfd-levyä. Toisaalta koteloiden sisällä kulkeva tunnelirakenne (josta lisää tuonnempana) tukevoittaa koteloa ja eivätkä kotelot siis mitkään rimpulat ole. Kotelot on päällystetty mustalla, kevyesti strukturoidulla vinyyillä. Etulevyissä on pienet viisteet ja elementtien suojaksi on mustat kangaskehikot. Pohjassa on hieman kotelon ulkomittoja suuremmat alustalevyt, jotka vakautavat muuten kiikkerää koteloa kaatumasta. Pohjassa on kumitassut. Kaikkinensa siis asiallisen oloiset ja siistit kaiuttimet, voisi jopa sanoa tyylikkäät.

Kotelot ovat rakenteeltaan niin sanotut TL- eli transmissiolinja-kotelot. Kotelon sisällä on pitkä kanava/tunneli, joka avautuu kotelon eteen, tässä tapauksessa alareunaan. Kanava on mitoitettu ja vaimennettu siten, että se estää korkeampien taajuuksien pääsyn ulos, mutta päästää matalat taajuudet kulkemaan lähes esteettä. Kanavan pituus määrittää matalien taajuuksien vaiheistuksen niin, että se vahvistaa bassotoistoa tietyllä taajuusalueella.

Tämä myös pienentää kaiutinelementin liikepoikkeamaa tietyllä taajuusalueella, mikä vähentää säröä ja mahdollistaa suuremman äänenpaineen ilman vääristymiä – hieman samaan tapaan kuin refleksikotelossa, mutta eri periaatteella.

Bassorefleksi (BR) ja transmissiolinja (TL) hyödyntävät molemmat resonanssia, mutta eri periaatteilla. Bassorefleksi perustuu kotelon ja refleksiputken muodostamaan Helmholtz-resonanssiin, jossa putken ilman massa ja kotelon ilman jousto synnyttävät resonanssin, joka vahvistaa bassotoistoa tietyllä viritystaajuudella.

Transmissiolinja puolestaan hyödyntää neljännesaallonpituuden resonanssia, jossa pitkä vaimennettu kanava toimii akustisena “aaltoputkena” vahvistaen bassotoistoa ja mahdollistaen laajemman ja kontrolloidumman toiston kuin perinteisessä refleksikotelossa.

Jotta korkeammat taajuudet eivät pääse sekoittumaan muuhun toistoon ja aiheuttamaan äänen värittymistä, transmissiokanavan seinämät vuorataan vaimennusmateriaalilla. Oikein suunniteltuna transmissiolinja-kaiutin tarjoaa voimakkaan, syvän, tarkan ja kontrolloidun bassotoiston jopa pienillä elementeillä. Toisaalta transmissiolinja on rakenteellisesti monimutkainen ja vaatii tarkkaa optimointia. Ilman huolellista suunnittelua bassotoistoon voi tulla kuminaa ja epätarkkuutta.

Dayton Audio MK442T:n toistovasteet olivat hintaluokka huomioiden yllättävän siistit, oikeastaan erinomaiset, erityisesti ylemmän taajuuskaistan osalta. Toistovasteet säilyttävät hyvin muotonsa myös sivulle päin siirryttäessä. Alemmalla keskialueella 600-2000 Hz:n välillä on kuitenkin havaittavissa laakeahko yleistason vaimentuma ja vastaavasti yläbassossa (300-500 Hz ja 100-200 Hz) korostumaa, ja niiden välissä pieni monttu. Transmissio “vuotaa” hieman yläbassoa.

Toistovaste alkaa vaimentumaan heti 90 hertsin jälkeen, mutta hyvin loivasti. Periaatteessa bassovasteen muoto voisi olla eduksi pienemmässä kuuntelutilassa ja/tai kaiuttimet lähemmäs seinää sijoitettuna.

Odotukset olivat korkealla, ja toistovastekin näytti ennakkoon lupaavalta. Kaiuttimet olivat saaneet myös muualla hyviä arvioita, ja ääni tosiaan yllätti – positiivisesti. Toistobalanssin yleisluonne on lämmin ja “helppo”. Mikään ei pistä korvaan tai erityisesti ärsytä. Keskialueen toisto on neutraali, mikä tekee puheäänistä ja akustisista instrumenteista selkeitä, ja diskanttikin soi ilmavasti. Ei tietenkään huippukaiuttimien tapaan, mutta luokassaan hyvin.

Bassotoisto on hillittyä (“hifistynyttä”), mutta joissain tilanteissa ja tietyllä materiaalilla yläbasso kuulostaa hieman korostuneelta – jopa aavistuksen kumisevalta. Tämä johtuu vasteessakin näkyvästä, sinänsä pieneltä vaikuttavasta yläbasson korostumasta. Basson ja erityisesti yläbasson soundi riippuu paljon äänitteestä. Monella musiikilla basso soi itse asiassa varsin maukkaasti. Äänessä on hyvä "soundi", ja kaiuttimen kokoluokka huomioiden ääntä lähtee yllättävän paljon, vaikka bassotoiston ei voikaan sanoa olevan erityisen voimakas. Toisto kuulostaa silti ulottuvan kohtalaisen alas, kiitos loivasti laskevan vasteen. Kaikkiaan kaiuttimia on mukava kuunnella musiikkilajista riippumatta. Myös tilavaikutelma ja stereokuva toistuvat luokassaan hyvin, ja äänessä on jopa sellaista isomman kaiuttimen fiilistä.