Levyarvostelu

Turbonegro on voittanut puolelleen sekä MTV:n skeittipunkkarit että Jello Biafran, jonka mielestä kyseessä on “kaikkien aikojen tärkein eurooppalainen yhtye.” Toistuvista miehistönvaihdoksista kärsinyt yhtye palaa uutuuslevyllään juurilleen, mutta muuttuneena.

Ihanan Leijonan debyytti on monimuotoinen musiikillinen matka, johon mahtuu monia mielikuvituksellisilla väreillä maalattuja äänellisiä maisemia. Ja mikä tärkeintä, Kämäräinen todistaa tyylitajunsa yltävän myös biisinkirjoittamiseen.

Mopo-trion romuluisessa soundissa on punkia ja vaarallisesti horjuvaa kulmikkuutta, joka muuntautuu tarvittaessa myös ilmavaksi ja tunnelmalliseksi jatsiksi kypsempäänkin makuun. Levyn soundi on kuulas ja artikuloitu mutta tarjoilee oikeissa paikoissa myös annoksen räkää.

Kaikkien ei ole pakko tuutata yhtä aikaa, ja bändin kollektiivisessa groovessa on maukas ripaus baddingilaista sympatiaa. Kun biisilistassa on Kanervan kaltaisia tunnelmallisia osumia, voi Lasten Hautausmaata syystä pitää eräänä virkistävimmistä moderneista indie-ryhmittymistä.