Hifin historiaa: Bang & Olufsen Beomaster 1700 – kun design saapui skandinaaviseen hifiin

Tanskalainen Bang & Olufsen tunnetaan nykyisin yhtenä design-vetoisemmista audiovalmistajista. Kun mainetta rakennettiin 1960-luvulla, yhtiö oli toiminut jo neljäkymmentä vuotta. Läpimurto eurooppalaisen hifin markkinoille tapahtui samaan aikaan, ja tuolloin tärkeässä osassa olivat yhtiön tähtisuunnittelijat Jacob Jensen, Henning Moldenhawer sekä heidän avustajanaan aloittanut britti David Lewis.

Teksti & kuvat: Joni Nikkola

Missä tahansa on audiotapahtuma, on melkein varmaa, että Bang & Olufsenin laitteet ovat yksi katseidenvangitsijoista. Rohkeat muodot, epätavalliset ratkaisut ja tietysti tasokas ääni houkuttelevat ihmettelemään. Näin on ollut vuosikymmeniä, mutta ei suinkaan aina. Kaikki muuttui 1960-luvun puolivälissä, kun valmistaja halusi erottautua kilpailijoistaan designilla ja vallata Euroopan kasvavat hifimarkkinat.

Vaikeuksista voittoon

Bang & Olufsenin perustivat vuonna 1925 insinööri Peter Bang ja hänen ystävänsä Svend Olufsen. Bang vastasi laitteiden kehittämisestä, kun taas Olufsenin kontolle jäi liiketoiminnan pyörittäminen. Ensimmäinen tuote oli vaihtovirtaradio. Tuohon aikaan radiot olivat pääosin paristolla toimivia.

Toiminta jatkui pitkälti radioiden merkeissä, kunnes toisessa maailmansodassa sabotöörit polttivat yhtiön tehtaan Gimsingissä, sillä yhtiö ei ollut suostunut yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa. Tehtaan poltto oli kova takaisku. Yhtiö nousi jaloilleen hitaasti ja rakensi parranajokoneita, kunnes vuonna 1955 päästiin taas kehittelemään radioita ja televisioita.

Sodan jälkeen tanskalainen ja ylipäätään skandinaavinen huonekaludesign oli noussut maineeseen. Bang & Olufsenilla innostuttiin pestaamaan jo mainetta niittänyt huonekalusuunnittelija Ib Fabiansen. Samanhenkisyyttä esimerkiksi hänen tuon ajan lamppudesigniinsa voi nähdä yhtiön tämänhetkisistä kaiuttimissa ainakin Beolab 50- ja 18-aktiivikaiutinmalleissa.

Ensimmäinen tähtidesigner oli tanskalainen arkkitehti ja muotoilija Henning Moldenhawer (1914–1983), joka sai vuonna 1962 tehtäväkseen suunnitella Beomaster 900 -radion. Se julkistettiin vuonna 1965, ja kyseessä oli ensimmäinen verkkovirralla toiminut transistoriradio/viritinvahvistin. Laitteen sai sisäänrakennetuilla kaiuttimilla tai ilman. Muotoilullisesti mullistavaa siinä oli aikanaan sen mataluus verrattuna lämpöä reippaammalla kädellä tuottaviin putkiradioihin. Uutta oli myös etupaneelin design, joka oli yhtenäinen kaiuttimia myöten. Laite oli menestys koko Euroopassa.

Myöhemmän maineen kannalta merkittävä hahmo oli toinen tähtisuunnittelija Jacob Jensen (1926–2015), joka aloitti yhtiön pääsuunnittelijana 1960-luvun puolivälissä. Hän oli jo tuossa vaiheessa arvostettu huonekalusuunnittelija ja alan professori – meriitit olivat siis kohdillaan jo tuolloin. Kolmas merkittävä hahmo oli Jensenin assistenttina aloittanut nuorempi brittiläinen David Lewis, joka vastasi pääosasta yhtiön tuotteista vuodesta 1980 eteenpäin.

Jensen ja Lewis kehittelivät ensimmäisenä yhteistyönään hifilaitekokonaisuuden, joka sisälsi Beomaster 5000 -virittimen, BeoLab 5000 -vahvistimen ja Beovox 2500 Cube -kaiuttimet. Se esiteltiin vuonna 1967. Järjestelmällä onnistuttiin iskemään transistoriradion suosion vanavedessä myös Euroopan kehittymässä olleille hifimarkkinoille. Se menestyi Hannoverin kevätmessuilla, ja kokonaisuus palkittiinkin IF Award -palkinnolla designista ja käyttäjäystävällisyydestä.

Käytännössä valmistajan brändäytyminen nimenomaan design-puolelle alkoi käsi kädessä ensimmäisten hifilaitteiden kanssa. Vaikka jo tässä vaiheessa oltiin saavutettu design-voittoja ja mainetta audiolaitemarkkinoilla, kummempaa oli luvassa.