Kokeilussa Cabasse The Pearl Keshi: Komeaääniset pikkukuulat

Ranskalaisilla on pitkä historia pallomuotoisten kaiuttimien valmistuksessa. Cabassen The Pearl Keshissä perinneosasto kohtaa nykyaikaiset ominaisuudet – ja lopputulos on vallan mainio!

Teksti: Heikki Kivelä
Kuvat: Valmistaja & Teppo Hirvikunnas

Pallokaiutin on tuttu konsepti hifin historiassa jo vuosikymmenien ajalta. Vaikka kotelomuotoa tutkittiin ja koeteltiin äänentoiston historiassa jo varhain, ensimmäinen varsinainen kaupallisesti menestynyt pallokaiutinmalli oli ranskalaisen Elipsonin BS50 vuodelta 1953. Sen jälkeen pallokaiuttimia on tavattu niin olohuoneissa kuin autoissakin muidenkin valmistajien logot maskeissaan, mutta kenties niiden muotoilu on esteettisesti jäänyt johonkin 1970-lukulaiseen maailmaan. Tämä on tavallaan harmi, sillä pallomuotoinen kotelo on sinänsä todella nerokas.

Pallokaiuttimen parhaat puolet liittyvät sen muotoon, sillä pallomaisen kotelon tilavuus pinta-alaansa nähden on suurin mahdollinen, eikä se kerää häiriöitä kaiuttimen sivuilta. Pallomuotoisen kotelon sisään ei myöskään synny samansuuntaisten seinämien aiheuttamia seisovia aaltoja. Pallokaiuttimen ongelmiksi taas luetaan yleensä koteloheijastukset, jotka voivat aiheuttaa muun muassa äänen eräänlaisen honotuksen suoraan kartion läpi. Jokaisella pallokaiutinvalmistajalla onkin omat niksinsä kaiuttimen sisäisen rakenteen paranteluun, ja ilman muuta myös valitut kaiutinelementit materiaaleineen ja jakosuotimet vaikuttavat lopputulokseen.

Ranskalaiset valmistajat Elipson etunenässä ovat kehitelleet pallokaiuttimia, joissa on joko koaksiaali- tai triaksiaalikaiutinelementti, jolloin kaiuttimen toistokaista laajenee huomattavasti.

Elipsonin ohella pallokaiuttimien saralla on meritoitunut myös Cabasse, joka yhä edelleen on aktiivinen toimija äänentoiston parissa. Nyt tarkastelussa olevassa Cabassen The Pearl Keshissä näkyy oitis ranskalainen kaiutinsuunnitteluperinne – paitsi pallonmuotoisissa koteloissa myös yleisessä tyylikkyydessä.

Retrotwistillä nykyaikaan

Cabasse The Pearl Keshi on niin kutsuttu 2.1-kaiutinjärjestelmä, joka koostuu kahdesta pikkuruisesta, halkaisijaltaan 80-millimetrisestä satelliittikaiuttimesta sekä halkaisijaltaan noin 220-millimetrisestä subwooferista, joka toimii samalla järjestelmän vahvistimena ja keskusyksikkönä.

Testiin saamamme valkoinen versio on millimetrilleen tyylikkäästi suunniteltu kokonaisuus, joka on täynnä pieniä siistejä yksityiskohtia aina yhdyskaapeleista pikku-satelliittien nerokkaaseen kallistusmekanismiin asti. Suoraan paketista nostettuna satelliittikaiuttimet nimittäin osoittavat suoraan eteenpäin, mikä asettaisi muuten kaiuttimien sijoitukselle haasteita, mutta Cabasse on ratkaissut pulman mahdollistamalla pyöreiden satelliittien kulman kierron jalustassaan, jolloin niitä saa ikään kuin kallistettua enemmän yläviistoon. Toteutus on omassa yksinkertaisuudessaan varsin fiksu ja mahdollistaa satelliittien sijoittamisen melkein lattianrajaan saakka.

Ainoa sijoittamista jossain määrin rajoittava tekijä on siinä, että satelliitit yhdistetään subwoofer-keskusyksikköön kaapeleilla, jotka ovat kiinteästi kiinni pikkukaiuttimissa.

Vaikka kaapeleiden parin metrin mitta sallii kyllä melko luovat ratkaisut asennuksessa, lähinnä subwooferin puolen valinta esimerkiksi televisiotasoon nähden ratkaisee sen, kuinka etäälle esimerkiksi toisen kanavan satelliitin voi siitä vetää. Satelliitit voi halutessaan asentaa myös seinälle.

Langalliset äänilähteet kytketään subwooferin rungossa olevaan liitinpaneeliin, mikä vaatii hiukan tarkkuutta. Tässä kohden design-ratkaisu on kompromissi käytännöllisyyden suhteen, mutta toisaalta eipä kaapeleita tarvitse kytkeä kuin kerran. Liitännöistä tarjolla on 3,5-millimetrinen linjaotto analogiselle ohjelmalähteelle, digitaalinen optinen toslink esimerkiksi televisiolle sekä micro-usb ja adapteri massamuistille. Lisäksi mukana on ethernet-liitäntä langallista verkkoyhteyttä varten. Se, mikä tarjonnasta puuttuu, on esimerkiksi hdmi earc televisioäänelle ja esimerkiksi hiukan laadukkaampi stereo-rca-tulo vaikkapa levysoitinesivahvistimelle. Mutta käytännössä molempien liittäminen järjestelmään onnistuu olemassa olevin liitännöin, joten puute ei ole merkittävä.

Kokonaisuutta komennetaan joko mukana tulevalla, todella tyylikkäällä ja omalaatuisella kiekkomallisella kaukosäätimellä bluetoothin yli tai Cabasse-ohjainsovelluksella, joka myös mahdollistaa paketin äänentoiston hienosäädön aina automaattisesta huonekalibroinnista toistobalanssin muokkaamiseen.

Mukana on langaton wifi-yhteys sekä version 4.2 bluetooth, joten suoratoisto mobiililaitteilta ja tietokoneilta onnistuu käden käänteessä. Myös dlna-toisto on tuettuna, joten ohjainsovelluksen tulisi löytää lähiverkkoon kytkettyjen kovalevyjen ja asemien tiedostot. Formaattipuolella tukea tulee korkearesoluutiotiedostoille aina 192 kilohertsiin ja 24 bittiin saakka, mutta dsd:tä listalta ei natiivina löydy.

Käyttöönoton yhteydessä asennettava Cabasse-sovellus opastaa englanniksi järjestelmän käytössä, hoitaa tarvittavat ohjelmistopäivitykset ja suorittaa tarvittavat huonekalibrointimittaukset. Kategoriassaan kaikki toimi testissämme jouhevasti ilman minkäänlaisia yhteyskatkoja.

The Pearl Keshi sopii mainiosti television kumppaniksi, tosin hdmi-liitännän puutteesta tulee pieni miinus. Tv:n kytkeminen onnistuu kuitenkin optisella toslink-liitännällä, ja setin ääni pesee mennen tullen monet soundbar-ratkaisut – ja niin tähän hintaan kuuluukin.

Ääni yllättää

The Pearl Keshin ääni suhteessa varsinkin satelliittikaiuttimien kokoon yllättää toden teolla. Heti ensitahdeista alkaen stereokuvan laajuus ja syvyys on jotain sellaista, mikä suorastaan hämmentää.

Tehdasasetuksilla, perussijoituksella ja ensimmäisellä huonekorjauksella esimerkiksi bassotoisto kyllä paikantui subwooferiin, koska sen toistokaista nousee siinä määrin korkeille taajuuksille, että niissä on kuuloaistin kannalta jo selvää suuntainformaatiota. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmallista, sillä hiukan subwooferin paikkaa etsimällä ja huonekorjauksen uusimalla ääneen sai selvästi paremmin tasapainoa ja hyvää aineettomuuden tuntua.

Keskialueen toisto puolestaan oli kautta linjan sangen yksityiskohtaista ja erottelevaa. Tässä kohtaa pikkusatelliittien suuntaukseen nähty vaiva palkitsi, sillä vaikka kuuntelusektori on suhteellisen laaja, tietyillä etäisyyksillä sivuun mentäessä äänen tasapaino alkaa heiketä.

Oletusasetuksilla myös diskantti jäi hiukan pehmeäksi kuuntelutilassamme, mutta sen sai kerrasta kohdilleen Audio Spectrum -valikosta valitsemalla High Tone -asetuksen.

Setin toiston saaminen nappiin vaati siis muutaman yrityksen ja sijoituksen hienosäädön, mutta lopputulos todella palkitsi. Oikeastaan pienet kaiuttimet vain muistuttivat, että sijoitukseen ja suuntaukseen kannattaa aina panostaa. Siinä missä isompien mallien kanssa kaiuttimet tulee usein vain laskettua hyväksi havaituille paikoilleen, pikkuruisten satelliittien kohdalla paikan haku joka akselilla muutti kokonaisuuden painopisteitä vähän suuntaan ja toiseen.
Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että The Pearl Keshi kuulostaa heti paketista hyvältä, mutta pienellä vaivannäöllä sen äänestä voi saada erinomaisen.