Kokeilussa: Korkeaa tarkkuutta Kossin klassikkokuulokkeilla

Kossin elektrostaattimalliset ESP/950-kuulokkeet esiteltiin lähes 30 vuotta sitten, ja ne porskuttavat edelleen. Vanheneeko hyvä ääni koskaan? Kokeilimme, miltä veteraanit kuulostavat nykypäivänä.

Teksti: Joni Nikkola / Kuvat: Valmistaja
Published in the AVPlus magazine 9–10/2017.

Yhdysvaltalainen Koss on pitkän linjan kuulokevalmistaja. Sen meriitteihin on laskettu esimerkiksi ensimmäiset hifiluokan SP/3-stereokuulokkeet, jotka esiteltiin vuonna 1958. Ensimmäiset kuulokkeensa Koss kehitti puolivahingossa varsinaisen tuotteensa eli stereofonografin kaveriksi. Nykyään Koss valmistaa lähes pelkästään kuulokkeita.
Kymmenen vuotta myöhemmin yhtiö julkisti ensimmäiset elektrostaattiset ESP/6-kuulokkeensa. Seuraavina vuosina uusia elektrostaattimalleja ilmestyi useita, mutta sittemmin tahti on hidastunut. Nyt testaamamme ESP/950-kuulokkeet julkistettiin vuonna 1990. Ne kuuluvat 1 099 euron suositushinnallaan Koss-malliston kalliimpaan päähän.

Kevyet mutta karut

Kuulokkeiden ikä näkyy pintapuolisessa ensivaikutelmassa, hinta ei niinkään. Pakettiin kuuluvat kuulokkeiden lisäksi energisoija virtalähteineen sekä paristoyksikkö matkakäyttöä varten. Materiaalina on käytetty muovia. Kuulokkeet toimitetaan osina kovassa nahkaisessa kantolaukussaan. Kuulokkeiden osat kiinnitetään ja irrotetaan napsauttamalla. Ulkonäkö on karu, mutta siinä on omalla tavallaan jotain hienoa. Nämä kuulokkeet on tarkoitettu kuunteluun, ja eihän metsurikaan osta moottorisahaa ulkonäön perusteella.

ESP/950-kuulokkeet ovat avoimet sekä korvan ympäröivää mallia, ja niiden kuulokeosat ovat jättimäiset verrattuna melkein mihin tahansa dynaamisiin kuulokkeisiin – korkeus on noin 15 senttimetriä ja leveys noin 10 senttimetriä. Keveys on elektrostaateille tyypillistä, sillä niissä ei tarvita isoja magneetteja ja puhekeloja. Käyttömukavuus on erinomainen, sillä pehmusteet kiertävät korvanlehdet kaukaa eivätkä paina saati purista.
Elektrostaattiset kuulokkeet tarvitsevat toimiakseen energisoijaksi kutsutun laitteen, jonka tehtävä on tarjota kuulokkeille niiden vaatima suuri tasajännite. Kossin kuulokkeiden mukana tuleva laite tottelee nimeä E/90. Se on niin ikään muovinen ja kevyt. Toistolähde kytketään energisoijaan joko rca- tai miniplugiliittimen välityksellä. Energisoijasta puolestaan lähtee litteä ja normaalia plugipiuhaa leveämpi kuulokejohto, joka haarautuu leuan alapuolella molempiin kuulokkeisiin. Mukana tulee rca–miniplugijohto, miniplugi–miniplugijohto sekä kuulokejohto jatkojohtoineen.

"Nämä kuulokkeet on tarkoitettu kuunteluun, ja eihän metsurikaan osta moottorisahaa ulkonäön perusteella."

Etupaneelissa on äänenvoimakkuuden eli akustisen tason säädin. Potikka on kaksiosainen, sillä volyymisäätö on kummallekin kanavalle erikseen. Mitään pykäliä ei säätimessä ole, joten kanavatasapaino haetaan korvakuulolta.
Kuulokkeet ovat periaatteessa matkamallia. Mukana tulee paristokotelo, joka toimii c- eli lr-14-paristolla. Energisoijan virtavalo alkaa vilkkua punaisella, kun paristot ovat vähissä. Kuljetettavuus on kuitenkin nykymittapuilla suhteellista, sillä kannettavana on kuulokkeiden lisäksi pitkä pätkä kaapelia, vahvistinyksikkö ja paristokotelo.

Vähäeleisyyden viehätys

Odotukset äänenlaatua kohtaan olivat korkealla kuulokkeiden maineen vuoksi. Hintakaan ei selity ainakaan timanttiupotuksilla, kultauksilla tai muilla premium-yksityiskohdilla, vaikka se ei olekaan elektrostaattisille kuulokkeille poikkeuksellisen suuri.
Ensikokeilut popilla tai rockilla eivät vielä toimineet. Särökitara vaikutti kuulokkeille vieraalta soittimelta, aivan kuin ne vierastaisivat säröä ja riitasointuisuutta. Myös energisoijan voimakkuussäätimet vaativat hieman opettelua. Kun aluksi piti voimakkuutta toistolähteestä korkealla ja energisoijasta pienellä, toiston koko taajuusalue ja dynamiikka eivät auenneet kunnolla.

"Kuulokkeet soivat sitä hienommin mitä vähäeleisempää musiikki on ja mitä enemmän yksittäisillä soittimilla on tilaa."

Kun sen sijaan laski voimakkuutta reilusti toistolähteestä ja lisäsi sitä vastaavasti energisoijasta, bassojen alimmatkin taajuudet löytyivät ja toisto sai tanakkuutta. Huomio kiinnittyi melko pian kuulokkeiden valtavaan ja avaran äänikuvaan. Kuulokkeet soivat sitä hienommin mitä vähäeleisempää musiikki on ja mitä enemmän yksittäisillä soittimilla on tilaa.
Omimmalla alueellaan kuulokkeet olivat oikeiden, akustisten ja mikrofonilla taltioitujen instrumenttien kanssa. Klarinetit, oboet, huilut ja varsinkin suuremmat torvet ja puhaltimet soivat pyöreästi ja tuhdisti. Maltillisesti orkestroitujen teosten kanssa tulikin vietettyä upeimmat hetket – vaikkapa Monteverdin L’Orfeon-oopperan, Hildegard Bingeniläisen lauluteosten tai Miles Davisin cool jazz -kauden parissa. Mahtipontisimmat orkesteriteokset toimivat taidemusiikin puolella huonommin, kuten ylipäätään paljon äänimassaa ja riitasointuisuutta sisältävä materiaali. Yleisellä tasolla äänikuva oli ilmava. Soundissa ei ollut kerta kaikkiaan mitään pakotettua, mikä on kuulokkeiden vahvuus.
Rock-musiikillekaan kuulokkeet eivät lopulta ole aivan allergiset, mutta maku on hyvin delikaatti. Hifiklassikon eli Pink Floydin Time-kappaleen kellonkilkatukset soivat pyöreämpinä ja kolmiulotteisempina kuin olen koskaan kuullut. Sama huomio koskee myös kirkkaita, korkeataajuisia napsutuksia tai kilkatuksia esimerkiksi kellopeleistä, kelloista tai akustisista kielisoittimista, kuten dulcimerista. Pink Floydin tapauksessa, kun sähkökitara ei ole pääosassa eikä vahvasti säröllä, se toimii paremmin kuin riffivetoisessa musiikissa.
Akustisten soittimien lisäksi kuulokkeet tuntuivat olevan myös vanhan ajan analogisyntikoiden ystävät. Suhteellisen selkeät aaltomuodot ja myös syntikkajouset saivat poikkeuksellista syvyyttä ja auktoriteettia. Vaikuttaa siltä, että kuulokkeet pitävät erityisesti selkeistä, puhtaista ja sekoittumattomista äänistä.

Puhtauden ja selkeyden ystävälle

Koss ESP/950 -kuulokkeiden luonne on samalla tavoin herkkä ja läpikuultava kuin akvarelli. Kuulokkeiden luonne on hyvin neutraali ja varsin kaukana rahvaanomaisesta. Ne eivät todellakaan kisko tanssilattialle tai ilmakitaroimaan. Särökitarat ne sylkevät usein ulos kuivina ja karkeina, kuin muistuttaen soittimen karuudesta. Mutta kun kuulokkeilla kuuntelee kauniita jousikvartettoja tai hengittävää, puhaltimia sisältävää musiikkia, ne antavat upean elämyksen.
Toisto on yhteneväinen käytännöllisen ulkomuodon kanssa. Kuulokkeet tuntuvat sanovan, että niiden tehtävä on välittää musiikki mahdollisimman vääristymättömänä äänitteeltä kuulijalle, ei muuta. Siksi ne vaativat paitsi äänilähteiltään myös kuuntelijaltaan paljon vaivannäköä ja kärsivällisyyyttä. Nämä kuulokkeet eivät siis sovi jokaiseen makuun, jokapaikan yleiskuulokkeiksi, eivät edes jokaiseen musiikkimakuun.
Jos hakee sopivilta taajuuksilta peukaloitua ja kaunisteltua soundia, tulee pettymään. Kuulokkeet ovat armottomat ja anteeksiantamattomat. Hitunen premium-vaikutelmaa ei ulkonäössä silti olisi ollut pahitteeksi, vaikka työkone-estetiikassa onkin viehätyksensä.

+ Valtava äänikuva

+ Ilmavuus

+ Toisto erityisesti maltillisesti orkestroidussa musiikissa

+ Neutraalius

– Ei todellakaan jokaiseen makuun

– Vanhentunut ulkonäkö

Koss ESP/950 -kuulokkeet
Suositushinta: 1 099 €
Further information: www.koss.com

Paino: 353 g
Johdon pituus: 120 cm
Taajuusalue: 8 Hz – 35 000 Hz
Herkkyys: 104 dB / mW
Impedanssi: 100 kilo-ohmia
Muuta: Sisältää nahkaisen kantolaukun, E/90-energisoijan virtalähteineen, kuulokejohdon (n. 120 cm), kuulokkeiden jatkojohdon (n. 180 cm), paristokotelon, rca - miniplugijohdon, rca-rca-johdon sekä miniplugijohdon. Rajoitettu elinikäinen takuu.

E-90-energisoija
Mitat (k x l x s): 65 x 110 x 155 mm
Paino: 482 g
Taajuusvaste: 1,6 – 50 000 Hz
Harmoninen kokonaissärö 0,001 % @ 1 kHz
Kanavaerottelu: 80 dB
Signaali-kohinasuhde: 100 dB
Liitännät: 2 x rca, miniplugi