Monet pitävät lattiakaiuttimista, ja syykin on selvä: jos täysiverinen, koko äänialueen sointi kiinnostaa, ovat kookkaat lattiakaiuttimet ehdoton edellytys puhuttelevalle musiikkikokemukselle. Näinhän se yleensä menee, mutta toisaalta monet ulkoisesti vaikuttavan lattiakaiuttimen valinneet joutuvat sijoittamaan kaiuttimensa huoneeseen, jossa niiden äänivarat eivät millään pääse oikeuksiinsa. Yritin itse kerran pitää epätoivoisesti kiinni kahdesta jääkaapin kokoisesta lattiakaiuttimesta 10 tuuman bassoäänisellä, vaikka olin muuttamassa opiskelija-asuntolaan! Kaiuttimet olivat kyllä vaikuttavat huonekaluna mutta eivät ääneltään. Kokeilu päättyi niin, että myin hirviökaapit ja hankin pari paremman pään kaksitiejalustakaiutinta. Hetkessä sekä rauha että hyvä äänenlaatu palasivat.
Opin kokemuksesta, että hyvin rakennettu muttei kuitenkaan liian pieni jalustakaiutin on aina käyttökelpoinen ratkaisu, jolla saavutetaan hyvä stereoääni lähes kaikissa normaalikokoisissa huoneissa. Lattiakaiuttimien kanssa ääni voi olla pahasti pielessä, mutta näin käy harvemmin jalustakaiuttimien kanssa. Myös bassotoisto tyypillisesti paranee tasokkailla kaksitiejalustakaiuttimilla. Se on tiukempaa ja mukaansatempaavampaa, ja se alin oktaavi, jonka lattiakaiutin voi mahdollisesti toistaa, on yleensä muutenkin vain vaikeasti käsiteltävää kuminaa. Yhtenä päivänä se voi tuntua hyvältä, seuraavassa hetkessä olla täysin kestämätöntä aivan riippumatta, miten kaiuttimet on sijoitettu. Kun tilaan tuodaan tasokkaat jalustakaiuttimet, ääni yleensä palautuu entiseen uomaansa hetkessä.
Tällä kertaa valitsimme testiin mukaan kolme todella hienoa paremman luokan jalustakaiutinta, joiden hinta ei ole kuitenkaan kohtuuton. Kaikki kolme osoittivat voivansa olla puhdasverisiä hifikaiuttimia mutta myös kykenevänsä haastamaan lattiakaiuttimien äänen. Kahdessa testin kaiuttimessa on nauhadiskanttielementti, joka voi olla etu pienemmässä tilassa, koska säteily on hallitumpaa pystysuuntaan. Toisaalta kaksitiejalustakaiutin nauhadiskantilla kuulostaa usein juuri itseltään: kaksitiekaiuttimelta, koska elementit eivät vaikuta tositilanteessa toimivan yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tämä johtuu yleensä siitä, että dynaamisen basso–keskiäänisen kartioelementti on harvoin yhtä nopea kuin nauhaelementti mutta myös niiden erilaisista säteilyominaisuuksista. Kartioelementti säteilee ääntä pistemäisemmin verrattuna nauhaelementin laajaan horisontaaliseen mutta kapeaan pystysuuntaiseen säteilyyn.
Uusi elementtitekniikka ja suhteellisen korkeat jakotaajuudet takaavat kuitenkin, että näihin ongelmiin harvemmin enää törmää. Tämä pätee varsinkin Monitor Audion kaiuttimeen, joka kuulostaa säteilyominaisuuksiltaan yhtä pistemäiseltä kuin Dynaudio.

Kaikki voittivat?

Tällä kertaa oli odotettua vaikeampaa uskaltaa nimetä testin päivänselvä voittaja. Vaikka kaikilla kolmella kaiuttimella on hieman erilainen äänen luonne ja suhteelliset edutkin poikkeavat toisistaan, kaikki olivat melkein ärsyttävän hyviä! Verrattuna useimpiin saman hintaluokan lattiakaiuttimiin kuulostivat testin jalustakaiuttimet puhtaammilta ja nopeammilta mutta myös yhtenäisemmin soivilta. Testi osoitti myös, kuinka uskomatonta äänenlaatua saa, kun keskittää tuotantopanokset muutamiin erinomaisiin komponentteihin ja yhteen pieneen resonoimattomaan koteloon sen sijaan, että tuijottaisi vain sokeana siihen kaikkein alimpaan oktaaviin, jonka lattiakaiuttimet kykenevät kenties toistamaan.
Olemme toki tottuneet siihen, että Monitor Audio valmistaa laadukkaita kaiuttimia edullisesti, mutta Gold 100:n suorituskyky sai todella haukkomaan henkeä! Tämä kaiutin tarjoaa hintaansa nähden naurettavan paljon ääntä ja äänenlaatua kuin myös tavallista pidemmälle menevää tekniikkaa – puhumattakaan valmistuksen ja viimeistelyn laadusta. Ääni on hohtavan selkeä sekä salamannopea, ja nauhadiskantin edut tulevat hienosti esiin. Kaiuttimen bassotoisto on asteen ohuempaa kuin toisilla kaiuttimilla, ja siksi Gold 100:lle sopii lämminsointinen elektroniikka, esimerkiksi a-luokan vahvistin. Ennen kaikkea Monitor Audio vaatii sijoitusta lähemmäksi takaseinää, jotta sen äänestä saisi järkevästi koko potentiaalin irti. Todellinen ääniherkuttelijan kaiutin, jollaista on vaikea löytää samalla hinnalla!
Quadral Aurum Sedan 9 tuskin tarvitsee tukea takaseinästä soidakseen hyvin. Kaiutin oli testin todellinen yllättäjä, leikkisän kauniisti soiva lihaskimppu, jonka ääni tekee vaikutuksen vahvuudellaan ja painavuudellaan. Sedan 9 ei ole sointitasapainoltaan aivan yhtä tasapainoinen kuin Dynaudio eikä niin läpikuultava kuin Monitor Audio, mutta vastineeksi se tarjoaa herkullisen innostavan ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan musiikkiin. Tämä kaiutin on koettava itse!
Dynaudio Special Forty on kalliimpi kuin kanssakilpailijansa, mitä ei välttämättä huomaa nopeassa vertailussa, vaikka kyse on epäilemättä yhdestä tasapainoisimmin soivasta jalustakaiuttimesta, jota olemme kuulleet pitkään aikaan. Sointi on melodinen ja intensiivinen melkeinpä siroliikkeisellä yksityiskohtien terävyydellä. Vastaavantasoista vivahteiden rikkautta ja fraseerausta ei yleensä löydy tästä hintaluokasta. Kaiutin toki maksaa pitkän pennin, mutta siitä huolimatta on vaikea kuvitella hintapyyntöön nähden täydellisemmin ja saumattomammin soivaa vaihtoehtoa.

Tekniset tiedot ja ominaisuudet

Liittimet on toteutettu klassisella Dynaudio-tyylillä.

Dynaudion ääni on muutamia hienovaraisia heittoja lukuun ottamatta esimerkillisen tasainen ja lineaarinen sekä nollassa asteessa (vihreä) että 30 asteessa sivusta (keltainen). Diskantti laskee kuitenkin 60 asteessa (punainen) melko nopeasti 15 kilohertsin jälkeen.