Hifiman Isvarna -sankakuulokkeet – Planaari ja dynaaminen bassoelementti samoissa kupeissa

Isvarna näyttää hopeisena skarpilta, mutta myös sangen erikoiselta – ovaalinmuotoisten subwoofereiden vuoksi alumiinikupeista on tehty takaa poikkeuksellisen leveät. Silmiinpistävä piirre ovat myös suuret mustat bassoportit, jotka muistuttavat tyylillisesti urheiluautojen ilmanottoaukkoja. Metallinen sankarakenne puolestaan vastaa Hifimanin HE1000-kuulokesarjaa.

Kalliin kuulokkeen olettaisi aina tuntuvan laadukkaalta, mistä mainittakoon onnistuneena esimerkkinä Meze Audion Empyrean-mallit. Niihin nähden Isvarna ei kokonaan metallisesta rakenteestaan huolimatta aivan vakuuta, vaan osien väliset toleranssit ovat löysät ja sangan saranat kitisevät toisinaan kuin ruostunut ovi. Kuppien sisäosaa ei myöskään ole vaimennettu kunnolla, joten rakenteen koputtelu saa ne kuulostamaan tyhjiltä säilyketölkeiltä. Suunnittelubudjetti on siis käytetty toisaalle.

Käyttömukavuus tekeekin suuremman vaikutuksen. Isvarna istuu päässä tasaisesti ja 462 gramman painostaan huolimatta varsin huomaamattomasti. Tästä voidaan kiittää sangan lempeää puristusta ja leveää remmiä päälaella. Korkeudessa olisi lisäksi tarvittaessa runsaasti säätövaraa, eikä pehmeitä korvapehmusteitakaan olisi tarvetta muuttaa, vaikka joillekin aukko saisi varmasti olla pystysuunnassa hieman suurempikin. Pehmusteet kiinnittyvät kuppeihin mielenkiintoisesti velcro-tarralla, joten ne on helppo irrottaa. Vaikka tiukempi kiinnitysratkaisu saattaisikin parantaa rakenteen äänieristystä, asialla ei ole Isvarnan kohdalla juurikaan merkitystä, koska ääntä pääsee joka tapauksessa vuotamaan tavallista enemmän sisään ja ulos suurten bassoporttien kautta.

Oman mainintansa ansaitsevat myös Hifimanin valitsema tuotepakkaus ja kattava varustelu. Ruskea keinonahalla päällystetty laatikko kätkee sisäänsä kuulokkeiden lisäksi kovakantisen käyttöopaskirjan ja peräti kolme erilaista kaapelia. Näistä yksi on suunnattu 1,5 metrin pituutensa ja 90-asteen kulmaan asennetun 3,5 millimetrin pluginsa myötä mobiilikäyttöön, kun taas 3-metrisillä kaapeleilla (XLR/6,35 mm) selvitään haastavammistakin kuuntelutilanteista. Irrallaan putkimaisen kuoren sisällä kulkevat johtimet herättävät tosin epäilyksiä kaapeleiden pidempiaikaisesta kestävyydestä, eikä karhea pintamateriaalikaan ole paras valinta mikrofonisuutensa vuoksi.

Isvarnan nimellisimpedanssi on 16 ohmia ja herkkyyskin suhteellisen matala 93 dB/mW, mikä asettaa jo hieman odotuksia kuulokevahvistimen virranantokyvylle. Hintavan kuulokkeen kanssa ei välttämättä ole ylipäätään mielekästä tyytyä minimitason oheislaitteistoon, joten esimerkiksi muutaman satasen maksava DAC-kuulokevahvistin on järkevä valinta Isvarnalle.

Kuulokkeiden poikkeuksellisen impedanssivasteen – crossover-piste 12 ohmia, dynaaminen elementti 15-20 ohmia ja planaarielementti noin 30 ohmia – vuoksi vahvistimen lähtöimpedanssin olisi lisäksi tärkeää olla matala. Esimerkiksi jo suhteellisen alhaisella 10 ohmin lähtöimpedanssilla diskantti voimistuu kauttaaltaan 2 desibelin verran ja bassoakin tulee hieman lisää. Taajuusvasteen muutoksilta vältytäänkin varmimmin alle 1 ohmin lähtöimpedanssilla, ellei joku niitä tarkoituksella tavoittele.