Berliinin IFA 2026 ei rakentunut yhden suuren julkistuksen ympärille. Televisioissa RGB-taustavalo tekee vahvaa tuloaan, soundbarit kasvavat kokonaisiksi monikanavajärjestelmiksi ja projektoreissa 4K/120 Hz alkaa olla todellinen vaihtoehto suurelle televisiolle. Samaan aikaan tekoäly leviää älykotiin, robotiikka siirtyy lattioilta pihalle ja altaaseen, ja messuilta löytyi jälleen myös joukko tuotteita, joiden kohdalla ensimmäinen ajatus on lähinnä: tällaistakin siis kai tarvitaan. Kävimme läpi IFA 2026 kiinnostavimmat uutuudet.

---

Berliinissä 4.–8. syyskuuta järjestetty IFA 2026 kokosi jälleen yhteen suuren osan kulutuselektroniikan maailmasta. Järjestäjän loppuraportin mukaan messuilla vieraili noin 240 000 kävijää 155 maasta ja näytteilleasettajia oli yli 2 000. Aika iso tapahtuma siis.

Samalla IFA 2026 osoitti jälleen, kuinka paljon messujen luonne on vuosien varrella muuttunut. Televisiot ja erilaiset AV-ratkaisut olivat edelleen näkyvästi mukana, mutta IFA oli entistä selvemmin paljon muutakin kuin perinteinen kuva- ja äänimessu. Erityisen selvästi tämä näkyi audiopuolella: perinteistä kaksikanavaista hifiä, vahvistimia, verkkosoittimia ja passiivikaiuttimia oli esillä enää hyvin vähän, ja moni suuri hifibrändi puuttui messuilta kokonaan tai näkyi vain yhteistyökumppaneiden yhteydessä.

Audio ei silti ollut kadonnut. Se oli muuttanut muotoaan. Kuulokkeet, langattomat kaiuttimet, soundbarit ja television ympärille rakentuvat monikanavajärjestelmät olivat nousseet perinteisen hifin tilalle.

Samaan aikaan robotti-imurit, ruohonleikkurit, älykoti, kodinkoneet, tietokoneet, puettava tekniikka, kamerat, akut, latausratkaisut ja jopa humanoidirobotit veivät suuren osan huomiosta. IFA oli siis yhä enemmän yleinen kulutuselektroniikan ja kodin teknologian näyttely kuin perinteinen AV-messu.

AV-puolella nähtiin silti paljon kiinnostavaa. RGB-taustavalo teki vahvaa tuloaan televisioihin, soundbarit kasvoivat kokonaisiksi langattomiksi monikanavajärjestelmiksi ja projektorit tarjosivat jo 4K-kuvaa 120 hertsin virkistystaajuudella.

IFA 2026 kiinnostavin kuva ei ehkä syntynytkään yhdestä yksittäisestä hittituotteesta, vaan siitä, kuinka laajaksi kulutuselektroniikan kenttä on kasvanut. Perinteinen AV oli edelleen mukana – mutta enää vain yhtenä osana paljon suurempaa kokonaisuutta.

---

Televisiot – RGB teki vahvaa tuloaan

IFA ei ollut enää samalla tavalla uusien TV-mallistojen julkaisupaikka kuin alkuvuoden CES, mutta näyttötekniikassa riitti silti kiinnostavaa nähtävää.

Hisense toi Euroopassa esille 116-tuumaisen 116UXS, jossa käytettiin valmistajan RGB Mini LED -taustavaloa. Ratkaisu poikkesi tavallisesta Mini LED -tekniikasta siinä, ettei taustavalo perustunut vain valkoiseen tai sinertävään valonlähteeseen ja värisuotimiin, vaan värejä voitiin muodostaa jo itse taustavalossa. Hisensen ratkaisussa punaisen, vihreän ja sinisen lisäksi mukana oli erillinen syaani valonlähde.

Käytännössä RGB-taustavalo vahvisti asemiaan yhtenä premium-LCD-televisioiden kiinnostavimmista kehityssuunnista. Tavoitteena oli laajempi värintoisto ja tarkempi valonhallinta ilman OLED-paneelin rakennetta ja siihen liittyviä ominaispiirteitä.

Myös TCL lähestyi samaa tavoitetta hieman eri suunnasta. X11L käytti valmistajan SQD-Mini LED -tekniikkaa, jossa Mini LED -taustavalo yhdistettiin uuteen värikerrokseen ja suodatukseen. Mallisto käsittää 75-, 85- ja 98-tuumaiset versiot. Suurimmille malleille valmistaja ilmoitti erittäin suuren määrän paikallishimmennysalueita ja jopa 10 000 nitin hetkellisen huippukirkkauden. Näihin lukuihin kannattaa luonnollisesti suhtautua valmistajan laboratorioarvoina, ei normaalissa käytössä jatkuvasti saavutettavina tuloksina.

Samsung puolestaan jatkoi oman Micro RGB -tekniikkansa kehittämistä ja sen tuomista aiempaa useampiin kokoluokkiin. Olennaista oli, ettei RGB-taustavalo näyttänyt jäävän vain yli satatuumaisten ja erittäin kalliiden erikoismallien ominaisuudeksi.

OLED-rintamallakaan ei oltu toimettomina. Yksi IFA Innovation Awards -palkituista oli LG OLED evo AI Wallpaper TV W6, joka jatkoi ajatusta erittäin ohuesta ja mahdollisimman huomaamattomasti sisustukseen sulautuvasta televisiosta. LG sai samalla IFA Best of Brand -palkinnon.

RGB-LCD nousu ei siis tarkoittanut OLEDin vetäytymistä. Päinvastoin, molemmat näyttötekniikat kehittyivät rinnakkain ja premium-televisioiden teknologiakilpailu vaikutti vain kiihtyvän.

---

 

Soundbar ei ollut enää vain yksi kaiutinpalkki

Jos televisioissa yksi vuoden selvistä teknisistä teemoista oli RGB, äänessä se soundbarien yhä suuremmat kanavamäärät.

Sonos Beam Ultra oli tästä hyvä esimerkki. Siinä oli yhdeksän elementtiä, joista kaksi suuntasi ääntä ylöspäin. Sonos määritteli rakenteen 7.1.2-kanavaiseksi Dolby Atmos -järjestelmäksi. Keskikanavaa oli uudistettu erityisesti puheen selkeyden parantamiseksi, ja mukana oli myös AI Speech Enhancement -toiminto.

Ehkä vielä kiinnostavampi osa julkistusta liittyi Sonos 27 -kokonaisuuteen. Yhteensopivia kannettavia Sonos-kaiuttimia voitiin käyttää surround-kaiuttimina, ja Ace Ultra -kuulokkeet voitiin liittää aiempaa tiiviimmin osaksi kodin Sonos-järjestelmää.

TCL Q95K lähestyi asiaa perinteisemmin mutta huomattavan suurella kanavamäärällä. Kyseessä oli 11.1.4-kanavainen Dolby Atmos- ja DTSärjestelmä, johon kuuluivat soundbar, erilliset surround-kaiuttimet ja langaton subwoofer.

Hisensen UX1 vei kanavamäärän vielä pidemmälle 11.2.6-kanavaiseen rakenteeseen. Se voitiin lisäksi yhdistää yhteensopivan Hisense-television kaiuttimiin Hi-Concerto-järjestelmän avulla.

Tärkeämpää kuin yksittäiset kanavaluvut oli kuitenkin se, että soundbar-kategoria jakautui yhä selvemmin kahtia. Toisessa päässä olivat edelleen mahdollisimman yksinkertaiset yhden laitteen tai hyvinkin kompaktit ratkaisut. Toisessa kokonaiset langattomat monikanavajärjestelmät, joissa soundbar oli käytännössä enää yksi osa suurempaa kokonaisuutta.

---

 

TCL FlexConnect – kaiuttimet sopeutuvat minne vain

Yksi messujen kiinnostavimmista ideoista oli TCL Z100 Wireless Free Sound Speaker ja sen käyttämä Dolby Atmos FlexConnect -tekniikka.

TCL Z100 on periaatteessa ”tavallinen” langaton aktiivikaiutin, jonka päällä on myös Dolby Atomos korkeusäänen toistamiseen tarkoitettu elementti.  No onhan näitä muillakin, mutta olennaista oli järjestelmän toimintaperiaate. Kaiuttimelle ei tarvinnut määrittää etukäteen esimerkiksi vasemman takakanavan tai oikean sivukanavan tehtävää, vaan yhteensopiva TCL-televisio määrittää kaiuttimien sijainnin ja sovittaa niiden ”tehtävät” sijoituksen mukaan. Television omat kaiuttimet toimivat osaana kokonaisuutta.

Järjestelmä toimi periaattessa jo yhdellä Z100-kaiuttimella, mutta käytännössä minimi on kaksi ja järjestelmää voidaan kasvattaa jopa neljään Z100-kaiuttimeen ja erilliseen Z100-SW-subwooferiin.

Ajatus on kiinnostava, sillä perinteisessä kotiteatterissa kaiuttimille on valitaan paikat kanavan käyttötarkoituksen mukaan. FlexConnectissa lähtökohta käännettiin toisinpäin: kaiuttimet sijoitettiin sinne, missä niille oli huoneessa järkevästi tilaa, ja järjestelmä sovittaa kanavat ja äänikentän sen perusteella.

Ratkaisu sijoittui kiinnostavasti soundbarin helppouden ja erillisistä kaiuttimista rakennetun kotiteatterin väliin. Samalla televisiosta tuli koko äänijärjestelmän keskus.

---

 

”Hifi” lähestyy televisiota

Perinteisen hifin vähäisyys ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että paremman äänen tavoittelu olisi kadonnut. Se vain näkyi erilaisessa muodossa.

Hyvä esimerkki oli tanskalaisen CANVAS HiFin HiFi S99H, jossa Samsungin S99H OLED -televisio ja varsinainen äänentoistojärjestelmä muodostivat yhden kalustemaisen kokonaisuuden.

CANVAS käytti BACCH 3D -prosessointia, jonka tarkoituksena oli luoda tavallista stereojärjestelmää laajempi kolmiulotteinen äänikenttä. Kiinnostavaa oli ennen kaikkea se, ettei kyse ollut enää pelkästään television oman äänen parantamisesta. Järjestelmä oli tarkoitettu myös varsinaiseen musiikinkuunteluun.

No toki moni soundbarikin kykenee jo toistamaan musiikkia todella laadukkaasti.
Tässä kuitenkin televisioon tyylikkäästi intergroituna.

Pitkään television äänentoiston vaihtoehdot olivat käytännössä television omat kaiuttimet, soundbar tai kokonaan erillinen hifijärjestelmä. Nyt näiden väliin syntyi yhä enemmän ratkaisuja, joissa television yhteyteen visuaalisesti sopiva kokonaisuus pyrittiin rakentamaan myös laadukkaaksi musiikkijärjestelmäksi.

CANVAS, Sonos ja TCL FlexConnect edustivat kaikki hieman eri tavoin samaa muutosta.

Hifin kannalta kehitys oli kaksijakoinen. Perinteinen erilliskomponenteista rakennettava järjestelmä oli IFA lähes kadonnut, mutta kunnollisen äänen tarve ei näyttänyt katoavan. Se paketoitiin vain aivan toisenlaiseen muotoon.

---

 

Projektorit – 4K/120 Hz myös todella suureen kuvaan

XGIMI esitteli messuilla AURA 3 Max- ja AURA 3 Pro -UST-projektorit. Molemmat käyttivät RGB-kolmoislaseria ja tarjosivat 4K UHD -resoluution sekä 120 hertsin toiston.

UST eli ultra short throw tarkoittaa sitä, että projektori voidaan sijoittaa aivan seinän tai valkokankaan eteen.

120 hertsin toisto oli tässä olennainen asia. Aiemmin valtava projektorikuva tarkoitti helposti kompromissia liiketoistossa ja pelaamisessa. Nyt projektorien tekniset lähtökohdat alkoivat lähestyä premium-televisioita.

Hisensen XR10 edusti perinteisempää kotiteatteriprojektoria. Valmistaja ilmoittaa sille peräti 6 000 ANSI-lumenin valotehon, laajan optisen zoomin ja jopa 300 tuuman kuvakoon. Myös linssinsiirto helpottaa sijoittamista.

Markkinoille tulee myös uusia merkkejä: JMGO IRIS Ultra Max nousi IFA kiinnostavimpien projektoriuutuuksien joukkoon. Kyseessä oli RGB-kolmoislaseriin perustuva 4K-projektori, jonka erikoisuus oli koko signaaliketjun 4K/120 Hz -tuki. Mukana olivat myös VRR, erittäin pieni viive sekä 120 hertsin MEMC-liiketoisto.

Valmistaja ilmoittaa maksimi valotehoksi jopa 6 500 ISO lumenia, natiivikontrastiksi 10 000:1 ja väriavaruudeksi 110 prosenttia BT.2020ä. Optinen zoom ja nelisuuntainen linssinsiirto helpottivat sijoittamista ilman digitaalisen keystone-korjauksen aiheuttamaa kuvanlaadun heikkenemistä.

IRIS Ultra Maxissa oli lisäksi moottoroitu gimbaalirakenne, jonka avulla projektoria voitiin suunnata varsin vapaasti ilman koko laitteen siirtämistä. Sisäänrakennettu Google TV teki siitä samalla itsenäisen suoratoistolaitteen, ja kaksi HDMI 2.1 -liitäntää tukivat 4K/120 Hz -signaalia.

Projektorien ja erittäin suurten televisioiden kilpailu muuttui samalla kiinnostavaksi. 98–116-tuumaiset televisiot kasvattivat kokoaan nopeasti, mutta projektorin puolella 150–300 tuuman kuva on edelleen aivan eri mittaluokkaa.

---

 

Älyä kotiin

Älykoti oli jälleen yksi IFA näkyvistä tuoteryhmistä, mutta tällä kertaa kiinnostavinta eivät olleet yksittäiset älylamput tai pistorasiat. Suunta oli kohti järjestelmiä, jotka yrittävät ymmärtää paremmin, mitä kodissa tapahtuu, ja hoitaa yhä enemmän asioita automaattisesti.

Aqara esitteli tätä ajatusta nimellä Spatial Intelligence. Käytännössä tarkoituksena oli, ettei koti reagoi vain siihen, että joku kulkee liiketunnistimen ohi, vaan tunnistaa paremmin, onko huoneessa ihmisiä, missä he ovat ja miten eri laitteiden pitäisi tilanteeseen reagoida.

Hyvä esimerkki oli Spatial Multi-Sensor FP400, joka pystyi tunnistamaan ihmisten läsnäoloa ilman kameraa. Tavallinen liiketunnistin saattaa olettaa huoneen tyhjäksi, jos ihminen istuu pitkään paikallaan, mutta tällainen tarkempi tunnistus pystyy havaitsemaan myös vähäisen liikkeen.

Aqara toi samalla uusia valaisimia, turvakameroita ja kodin keskusyksiköitä. Olennaista oli se, että valaistus, turvallisuus ja automaatio pyrittiin yhdistämään saman järjestelmän alle.

Ehkä vielä kiinnostavampi kehitys näkyi älykodin keskusyksiköissä. Niistä oli tulossa tavallisen hubin sijasta pieniä kotipalvelimia.

Samaan suuntaan kulki Ankerin Eufy MindBase. Se oli käytännössä älykodin ja valvontakameroiden keskus, joka pystyi tallentamaan ja analysoimaan kamerakuvaa kotona ilman, että kaikkea materiaalia tarvitsi lähettää internetin kautta pilvipalveluun.

Ajatus oli tärkeä erityisesti yksityisyyden kannalta. Kun esimerkiksi kasvojentunnistus tai kamerakuvan haku tehdään kotona olevalla laitteella, videomateriaali ei välttämättä poistu kodista lainkaan.

Myös Ugreen ja SwitchBot esittelivät samantyyppisiä ratkaisuja. Älykodin keskusyksikkö alkoi muistuttaa yhä enemmän pientä kotitietokonetta: se pystyi ohjaamaan laitteita, tallentamaan videota ja tekemään tekoälyyn perustuvaa tunnistusta paikallisesti.

Suuret kodinkonevalmistajat lähestyivät asiaa vielä laajemmin. LG AI Home pyrki yhdistämään älykodin laitteet, kodinkoneet ja energiankäytön samaan kokonaisuuteen. Järjestelmä saattoi esimerkiksi ottaa huomioon sähkön hinnan, aurinkopaneelien tuotannon, kotiakun tilanteen ja kodinkoneiden käytön.

Tässä näkyi yksi IFA selvimmistä älykotitrendeistä: yksittäisen älylaitteen sijaan tavoitteena oli saada koko koti toimimaan enemmän yhtenä järjestelmänä.

Samalla valmistajien välinen yhteensopivuus parani. Matter-standardin tarkoituksena on, että eri valmistajien älykotilaitteita voidaan käyttää helpommin samassa järjestelmässä. Käyttäjän ei siis pitäisi joutua rakentamaan koko kotiaan yhden merkin varaan.

---

 

Robotti-imurit – lisää imutehoa ja liikkuvuutta

Robotti-imurit olivat jälleen yksi IFA näkyvimmistä tuoteryhmistä, eikä kilpailu näyttänyt ainakaan hidastuvan. Mukana olivat käytännössä kaikki alan suuret nimet, ja uutuuksia tuli Roborockin lisäksi muun muassa Dreamelta, Ecovacsilta, iRobotilta, Eufylta, Narwalilta ja DJIä.

Pelkkä imutehon kasvattaminen ei kuitenkaan enää ollut kiinnostavin asia, vaikka nekin nousevat koko ajan. Teholuvut olivat nousseet jo tasolle, jossa muutama tuhat pascalia lisää ei välttämättä muuta arjen siivousta kovin paljon. Paljon olennaisempaa oli se, miten robotti selviää kynnyksistä, matoista, huonekalujen alta, tahmeista tahroista ja kaikesta siitä tavarasta, jota oikeassa kodissa väistämättä on lattialla.

Roborock Saros 20 oli tästä hyvä esimerkki. Valmistaja ilmoitti sille jopa 36 000 pascalin imutehon, mutta kiinnostavampi ominaisuus oli nostettava AdaptiLift-alusta. Sen avulla robotti pystyi ylittämään aiempaa korkeampia kynnyksiä ja muuttamaan korkeuttaan erilaisilla pinnoilla. Valmistajan ilmoittama 8,8 senttimetrin maksimilukema koski kuitenkin tarkasti määriteltyä kaksiosaista kynnystä, ei yhtä lähes yhdeksän senttimetriä korkeaa pystysuoraa porrasta.

Roborock esitteli myös Saros Rover -konseptia, joka meni askelta pidemmälle ja kiipesi oikeita portaita. Kahden itsenäisesti liikkuvan jalka-pyörärakenteen avulla Rover pystyi nousemaan portaita askel kerrallaan ja imuroimaan samalla. Kyse oli kuitenkin vielä kehitysvaiheen tuotteesta, eikä myyntiaikataulua ilmoitettu.

Dreame vei kehitystä aivan toiseen suuntaan. Aqua20 Pro Ultra Roller X Complete toi robotti-imuriin höyrypuhdistuksen. Robotti esikäsitteli pinttyneitä tahroja jopa 180-asteisella höyryllä ennen rullamoppausta. Samalla sen ProLeap-alusta oli suunniteltu nousemaan tavallista korkeampien kynnysten yli. Tekniikka kuulosti vaikuttavalta, vaikka höyrytoiminnon käyttö myös lyhensi akun käyttöaikaa huomattavasti.

Myös muut valmistajat hakivat ratkaisuja juuri märkäpuhdistukseen. Ecovacs käytti tahrojen esikäsittelyyn suihkutusta, kun taas iRobot esitteli lämmitettyä sumua hyödyntävää ratkaisua. Yhteinen tavoite oli sama: robotti-imurin pitäisi pystyä oikeasti pesemään lattia eikä vain vetämään kosteaa moppia sen yli.

iRobot esitteli lisäksi yhden messujen erikoisimmista robotti-imurikonsepteista, Roomba Duon. Siinä suuri robotti hoiti avoimet lattia-alueet ja kuljetti mukanaan pienempää apurobottia, jonka se pystyi laskemaan siivoamaan matalien huonekalujen alle ja muihin ahtaisiin paikkoihin. Kyse oli vielä konseptista, mutta idea kuvasi hyvin sitä, mihin koko ala oli menossa: yhden yleisrobotin sijasta siivousta saatetaan tulevaisuudessa jakaa useamman erikoistuneen robotin kesken.

Myös telakat muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi huoltoasemiksi. Ne tyhjensivät pölysäiliön, pesivät ja kuivattivat mopit, vaihtoivat tai suodattivat vettä ja pyrkivät vähentämään käyttäjän tekemää huoltoa minimiin.

---

Robotit siirtyivät pihalle ja altaaseen

Robottiruohonleikkureista oli selvästi muodostunut oma merkittävä kulutuselektroniikan tuoteryhmänsä.
Myös altaan puhdistus automatisoituu.

Muutamassa vuodessa robotti-imureista tuttu teknologia oli siis levinnyt lattialta nurmikolle ja uima-altaaseen.

Roborock ei enää rajoittunut sisätilojen siivoukseen. RockMow Z1 oli nelivetoinen LiDAR-navigointia käyttävä robottiruohonleikkuri. Perinteistä nurmikon ympärille asennettavaa rajakaapelia ei enää tarvita. Valmistajan mukaan laite selviytyy jopa 80 prosentin kaltevuudesta.

RockAqua P1 on suunniteltu paitsi altaan pohjan ja seinien myös matalien tasanteiden puhdistamiseen.

---

 

Humanoidirobotit tulevat

Jos IFA 2026 pitäisi nimetä yksi kaikkein futuristisimmista tuoteryhmistä, humanoidirobotit olisivat vahva ehdokas.

IFA kertoi tuoneensa Next-alueelleen enemmän humanoidirobotteja kuin koskaan aikaisemmin. Alueella oli noin 300 näytteilleasettajaa, ja robotteja nähtiin niin paljon, että niille järjestettiin jopa oma Robots on the Runway -näytös.

Mukana oli käveleviä humanoideja, nelijalkaisia robottikoiria ja erilaisia tekoälyä käyttäviä palvelu- ja apurobotteja.

Osa teki jo varsin vaikuttavia fyysisiä suorituksia, mutta messudemon ja oikeassa kodissa toimivan yleisrobotin välillä on edelleen valtava ero.

Humanoidirobotti voi tehdä näyttelylavalla voltin tai kävellä portaita, mutta esimerkiksi sekalaisen tiskikoneen täyttäminen luotettavasti joka päivä vaatii ympäristön ymmärtämiseltä ja hienomotoriikalta aivan toisen tason osaamista.

Juuri tässä niin sanottu Physical AI oli silti kiinnostava. Tekoäly ei enää vastannut vain kysymyksiin ruudulla, vaan sitä yritettiin käyttää fyysisen ympäristön havainnointiin ja siinä toimimiseen.

---

 

Puhelimia ja näytön laajennuksia

Puhelimissa IFA ei ollut samaa mittaluokkaa kuin Mobile World Congress, mutta muutama uutuus erottui joukosta. TCL esitteli P80-sarjan, jonka P80 Ultra ja P80 Pro olivat valmistajan mukaan ensimmäiset NXTPAPER AMOLED -puhelimet. Tekniikan ideana oli yhdistää AMOLED-näytön hyvä kontrasti ja värintoisto TCL silmäystävällisempään, heijastuksia vähentävään NXTPAPER-rakenteeseen. Sarjan huippumalli P80 Ultra sai lisäksi 50 megapikselin 3x periskooppitelekameran, 120 hertsin 1,5K-näytön ja 5 800 mAh akun.

Messujen erikoisempiin puhelimiin kuului RugOne Xsnap 7 Pro, jossa oli irrotettava action-kamera. Ratkaisu oli suunnattu erityisesti ulkoilu- ja kuvauskäyttöön ja toi puhelimen ja erillisen toimintakameran poikkeuksellisella tavalla samaan laitteeseen.

Konseptipuolella nähtiin myös lähes reunuksettomia näyttöratkaisuja sekä erikoisversioita taittuvista puhelimista, joten vaikka IFA ei ollut varsinainen puhelinjulkistusten pääareena, mobiilipuolellakin riitti muutama aidosti kiinnostava idea.

Messujen erikoisempaa tietokoneosastoa edusti Lenovon Project Swan -konsepti, jossa kannettavan näyttöpinta-alaa voitiin kasvattaa suuremmaksi työtilaksi.

---

 

Älylasit ja muu puettava tekniikka

Älykellojen rinnalla älylasit, älysormukset, avoimet kuulokkeet ja muu puettava tekniikka vahvistivat asemaansa.

Erityisesti älylasit olivat kiinnostava ryhmä. Niiden kehitys oli siirtymässä pelkästä silmien eteen sijoitettavasta näytöstä kohti kameroita, mikrofoneja, ympäristön havainnointia, käännöksiä ja tekoälyavustajia.

IFA Next nosti smart glasses- ja AI wearable -tuotteet yhdeksi alueensa teemoista.

Älylasien läpimurtoa on ennustettu jo vuosia, joten vielä oli liian aikaista julistaa niistä älypuhelimen seuraajaa. Tekoälyn kehittyminen antaa tuoteryhmälle kuitenkin aivan uuden mahdollisuuden.

Kameralla varustetuissa älylaseissa kiinnostavinta oli se, että kamera ei toiminut enää vain kuvaamista varten, vaan myös tekoälyn “silminä”. Lasit pystyivät tunnistamaan, mitä käyttäjä katsoi, ja vastaamaan siihen liittyviin kysymyksiin.

IFA tätä esiteltiin käytännön demossa, jossa käyttäjä saattoi katsoa ympärillään olevaa esinettä tai yksityiskohtaa ja kysyä suoraan, mikä se on tai miten sitä käytetään. Ajatus teki älylaseista paljon kiinnostavampia kuin pelkän pienen näytön silmien edessä: tekoäly pystyi ymmärtämään paremmin käyttäjän ympäristöä ja sitä, mihin kysymys liittyi.

RayNeo iO pyrki tekemään laseista oikeasti jokapäiväiseen käyttöön sopivat: vain 33 grammaa painavat lasit olivat kamerattomat, mutta näyttivät käyttäjälle esimerkiksi käännöksiä. RayNeolta löytyy myös kamerallinen malli RayNeo X3 Pro. Siinä on sisäänrakennettu kamera ja AR-näyttö, joten se sopii sekä kuvaamiseen että visuaalisiin AI-toimintoihin.

Myös kuulokkeiden ja terveystekniikan välinen raja hämärtyi. Kuulokojeiden, nappikuulokkeiden ja hyvinvointilaitteiden tekniikka lähestyi toisiaan

IFA koko tapahtuman Best of IFA -palkinnon saikin tällä kertaa hieman yllättäen Ankerin RIC Hearing Aids Pro -kuulokoje

---

 

Kamerat, kodinkoneet, energia ja muu tekniikka

IFA nykyinen luonne näkyi hyvin siinä, kuinka suuri osa messuista koostui jo aivan muusta kuin perinteisestä kuvasta ja äänestä.

Sisällöntuotanto oli kasvanut omaksi näkyväksi tuoteryhmäkseen. IFA Content Creation -alue kasvoi tänä vuonna 70 prosenttia ja levittäytyi ensimmäistä kertaa kahteen halliin. Esillä oli kameroita, droneja, objektiiveja, tallennusratkaisuja, studio- ja valotekniikkaa sekä VR-, AR- ja AI-avusteisia editointityökaluja. Sony keskittyi omassa IFA-läsnäolossaan nimenomaan kameroihin ja sisällöntuotantoon perinteisen TV- ja AV-osaston sijasta.

Yksi näkyvimmistä kamera-uutuuksista oli Insta360 Luna Ultra, joka sai IFA Innovation Awardsin Best of Tech -pääpalkinnon. Luna Ultra ei ole 360-kamera, vaan kompakti kolmiakselisella gimbaalilla varustettu kamera, joka on suunnattu erityisesti videokuvaukseen, vloggaukseen ja sisällöntuotantoon. Gimbaali vakauttaa kuvaa fyysisesti ja mahdollistaa samalla automaattista kohteen seurantaa ja erilaisia kameraliikkeitä.

Luna Ultra kuvasi hyvin koko kameramarkkinoiden muutosta. Pelkkä kennon resoluutio ei enää riittänyt erottautumiseen, vaan yhä suurempi osa kilpailusta käytiin siinä, kuinka helposti kamera seuraa kohdetta, vakauttaa kuvaa ja auttaa kuvaajaa saamaan käyttökelpoista materiaalia ilman raskasta jälkityötä.

Kodinkoneet olivat edelleen yksi IFA suurista peruspilareista. Samsung, LG, Siemens, Bosch, Miele, AEG, Midea ja monet muut esittelivät uusia pesukoneita, kuivausrumpuja, jääkaappeja ja keittiölaitteita.

Tekoäly näkyi täälläkin, mutta yleensä varsin arkisissa sovelluksissa. Laitteet pyrkivät tunnistamaan pyykkimäärää, likaa, elintarvikkeita ja käyttötapoja ja säätämään toimintaansa niiden perusteella. Hyödyllisimmillään tämä tarkoitti esimerkiksi automaattista pesuaineen annostelua, sopivan ohjelman valintaa tai energian ja veden kulutuksen pienentämistä.

Samalla oli välillä vaikea erottaa, mikä ominaisuus todella perustui uuteen tekoälyyn ja mikä oli jo aikaisemmin tuttua automatiikkaa uudella AI-nimellä.

Nopeasti kasvava tuoteryhmä olivat myös kodin energiaratkaisut. Ankerin, EcoFlow’n, DJI ja Bluettin kaltaiset valmistajat esittelivät suuria akkuja, aurinkopaneeleita ja Keski-Euroopassa yleistyneitä parvekeaurinkojärjestelmiä.

Raja kannettavan power stationin, varavoimalaitteen ja varsinaisen kodin energiavaraston välillä alkoi samalla hämärtyä. Tuoteryhmä oli Suomenkin kannalta kiinnostava, vaikka Keski-Euroopan parvekeaurinkojärjestelmien sähkötekniset ja lainsäädännölliset ratkaisut eivät sellaisinaan sovi kaikille markkinoille.

Myös verkkotekniikka ja pelaaminen kuuluivat nykyään kiinteästi IFA. Wi-Fi 7 vahvisti asemaansa uusissa kotiverkkotuotteissa, ja nopeaa lähiverkkoa tarvittiin paitsi tietokoneille myös suoratoistolle, pilvipelaamiselle, kameroille ja kasvavalle määrälle älykodin laitteita.

Pelaamisen puolella nähtiin uusia kannettavia, näyttöjä, ohjaimia ja muita lisälaitteita. Computing & Gaming -alue osoitti samalla, kuinka pysyväksi osaksi IFA pelaaminen oli muodostunut.

Kaiken tämän perusteella IFA oli entistä selvemmin koko kulutuselektroniikan ja kodin teknologian yleismessu. Perinteinen AV oli edelleen mukana, mutta sen rinnalle oli kasvanut suuri joukko uusia tuoteryhmiä.

---

 

Ja kaikkea muuta…

Suuret messut eivät olisi suuret messut ilman tuotteita, joiden kohdalla joutuu hetkeksi miettimään, katsooko tulevaisuutta vai laitetta, jonka olemassaoloa ei olisi itse tullut koskaan ajatelleeksi.

Humanoidirobotit olivat tästä näyttävin esimerkki, mutta niiden ympärillä nähtiin kokonainen joukko muitakin uudenlaisia tuotteita. IFA Nextissä esillä oli enemmän humanoidirobotteja kuin koskaan aikaisemmin, ja niiden lisäksi nähtiin nelijalkaisia robotteja, eksoskeletoneja, AI-seuralaitteita, PetTech-tuotteita ja erilaisia puettavia avustimia. Robotiikka oli niin näkyvässä roolissa, että messuilla järjestettiin jopa oma Robots on the Runway -näytös sekä RoboCup-robottijalkapalloa.

Eksoskeletonit olivat yksi kiinnostavimmista käytännön sovelluksista. Niiden tarkoituksena oli helpottaa kävelyä, kuormien kantamista tai muuta fyysisesti raskasta tekemistä. Aikaisemmin lähinnä teollisuudessa, kuntoutuksessa ja lääketieteessä nähtyä tekniikkaa yritettiin nyt tuoda myös kuluttajien käyttöön. IFA Innovation Awardsissa huomioitiin esimerkiksi VIGX π6 -eksoskeletonirobotti.

Toinen kiinnostava suunta oli niin sanottu Physical AI. Ajatuksena on, ettei tekoäly vain vastaa kysymyksiin ruudulla, vaan se pystyy näkemään ja kuulemaan ympäristöään, oppimaan siitä ja toimimaan fyysisessä maailmassa. NEURA Robotics esitteli IFA tällaisia kognitiivisia robotteja, joiden tavoitteena on toimia turvallisesti ihmisten rinnalla eikä vain suorittaa ennalta ohjelmoituja liikkeitä.

Audio tuotteista yksi messujen ”hauskimmista” tai ainakin erikoimmista tuotteista oli hollantilaisen Parker Hertzbergerin Vibrating Music Hammock. Kyseessä oli riippumatto, jonka kangas toimi samalla eräänlaisena kaiuttimena ja välitti musiikin värähtelyt suoraan käyttäjän kehoon. Ideana oli, ettei musiikkia vain kuunnella korvilla, vaan erityisesti basso ja rytmi tunnetaan koko kehossa.

Kyse ei ollut varsinaisesta kotikäyttöön tarkoitetusta hifituotteesta, vaan enemmän ääni-installaatioon ja tapahtumiin suunnitellusta kokemuksesta. Silti se oli ehkä yksi IFA osuvimmista muistutuksista siitä, ettei äänentoiston tarvitse aina tarkoittaa vain kaiuttimia ja kuulokkeita.

Myös keittiöön ja kodin arkeen tuotiin lisää robotiikkaa. IFA ohjelmassa käsiteltiin jo sitä, kuinka kotirobotit voisivat tulevaisuudessa oppia perheen ruokailutottumuksia ja avustaa ruoanlaitossa. Näkemys meni siis paljon pidemmälle kuin nykyiset yksittäiseen tehtävään tarkoitetut keittiölaitteet.

Pienemmässä mittakaavassa esillä oli myös uudenlaisia AI-wearable-laitteita. Esimerkiksi kameralla varustettu Odyss N1 -riipus oli konsepti, jonka oli tarkoitus tunnistaa automaattisesti käyttäjän syömiä ruokia ja kirjata niitä ruokapäiväkirjaan. iKarios puolestaan oli tekoälyä hyödyntävä riipus, jonka ideana oli toimia eräänlaisena “toisena muistina” tallentamalla puhetta ja tapahtumia myöhempää käyttöä varten. Molemmat olivat vielä konseptivaiheessa, mutta ne näyttivät hyvin, kuinka tekoälyä yritetään siirtää puhelimesta jatkuvasti mukana kulkeviin laitteisiin.

Kaikki näistä tuotteista eivät varmasti koskaan päädy tavallisen kuluttajan kotiin. Juuri siinä oli kuitenkin IFA Nextin kiinnostavuus: samalla alueella saattoi nähdä tekniikkaa, joka oli jo lähes valmis kauppaan, ja konsepteja, jotka saattoivat olla joko seuraava iso juttu tai kadota kokonaan muutamassa vuodessa.

---

 

Mitä IFA 2026 lopulta kertoi?

IFA 2026 perusteella kulutuselektroniikka ei ollut katoamassa mihinkään, mutta sen painopiste oli muuttunut. Televisiot olivat suurempia, projektorit kirkkaampia ja kotiteatterijärjestelmät monikanavaisempia, mutta yhä harvempi uutuus tuntui mullistavalta. Monessa tapauksessa kyse oli enemmän jo tutun tekniikan viemisestä pidemmälle.

Selvempi muutos näkyi siinä, miten laitteita alettiin sitoa toisiinsa. Televisiosta tuli äänijärjestelmän keskus, soundbarista kokonaisen langattoman monikanavajärjestelmän solmukohta ja älykodista yhä enemmän yhden valmistajan tai ekosysteemin hallitsema kokonaisuus.

Tässä kehityksessä oli sekä hyötyjä että ongelmia. Käyttöönotto helpottui ja automaatio parani, mutta samalla käyttäjä sitoutui entistä tiukemmin tiettyyn järjestelmään. Mitä enemmän laitteet riippuvat toisistaan, pilvipalveluista ja ohjelmistosta, sitä vähemmän yksittäinen laite on enää oikeasti itsenäinen.

Perinteisen hifin lähes täydellinen katoaminen IFA kaltaisilta yleismessuilta oli tästä yksi konkreettinen esimerkki. Laadukas ääni ei ollut kadonnut, mutta se oli siirtynyt pois vahvistimista, erilliskaiuttimista ja stereojärjestelmistä kohti soundbareja, aktiivikaiuttimia ja television ympärille rakennettuja kokonaisuuksia.

Sama ilmiö näkyi tekoälyssä. AI oli messuilla käytännössä kaikkialla, mutta aina ei ollut selvää, missä se toi aidosti jotain uutta ja missä kyse oli lähinnä vanhan automatiikan uudelleenbrändäyksestä. Tekoälystä oli tullut ominaisuuden lisäksi myös markkinointitermi.

Robotiikassa kehitys oli konkreettisempaa. Robotti-imurit oppivat ylittämään kynnyksiä, pesemään lattioita paremmin ja huoltamaan itseään. Seuraava askel oli jo nurmikolla, uima-altaassa ja humanoidiroboteissa. Näissäkin ero näyttävän messudemon ja oikeasti hyödyllisen arkilaitteen välillä oli kuitenkin vielä suuri.

IFA ehkä kiinnostavin viesti olikin se, ettei kulutuselektroniikan seuraava vaihe välttämättä synny yhdestä uudesta laitteesta. Valmistajat rakentavat nyt kokonaisia ekosysteemejä, joissa laitteet, ohjelmistot, tekoäly ja pilvipalvelut sidotaan yhteen.

Kuluttajalle se voi tarkoittaa helpompaa käyttöä ja enemmän automaatiota. Samalla kannattaa kysyä, tuoko jokainen uusi AI-toiminto tai ekosysteemi todella lisäarvoa – vai tekeekö se laitteista vain monimutkaisempia ja käyttäjästä entistä riippuvaisemman yhdestä valmistajasta.

Ja ehkä siinä oli myös jotain olennaista tämän vuoden IFA:sta: tekniikkaa oli enemmän kuin koskaan, mutta aidosti uutta vähemmän kuin messujen pinta antoi ymmärtää.

---

 

Lisää IFA 2026 -raportteja

Jos IFA 2026 kiinnostaa laajemmin, messujen tarjontaa ovat koonneet myös monet kansainväliset teknologiajulkaisut:

Tom’s Guide – Best of IFA 2026: laaja 26 tuotteen kooste televisioista, projektoreista ja tietokoneista aina älylaseihin, robotti-imureihin ja puettavaan tekniikkaan.

What Hi-Fi? – Best products of IFA 2026: selvästi AV-painotteisempi valinta, jossa mukana ovat muun muassa XGIMI Aura 3 Max, CANVAS, TCL soundbarit ja uudet kuulokkeet. Toisaalta tässä on hyvä muistaa, että IFA:n audio-tarjonta oli hyvin kapea ja What Hi-Fi ei ehkä ole alalla kaikkein… hmm – journalistisin media.

TechRadar – IFA 2026 Best in Show: 25 kiinnostavimman tuotteen valinta, jossa näkyvät hyvin IFA nykyinen laajuus: projektorit, humanoidirobotit, eksoskeletonit, älylasit ja energiaratkaisut.

Tässä vielä linkit IFA 2026 omiin tuotenostoihin sekä IFA Innovation Awards -palkittuihin tuotteisiin. 

IFA 2026 – Product Highlights
IFA 2026 – Innovation Awards