LG on satsannut äänenlaatuun jo vajaan vuosikymmenen – tarkalleen ottaen siitä lähtien, kun Mark Levinson (mies, ei merkki) aloitti työnsä valmistajan leivissä. Vaikka yhteistyö on jo päättynyt, LG on pitänyt kurssinsa suorassa ja saanut siinä sivussa myös kehuja laitteidensa äänellisistä kyvyistä.
Teksti: Magnus Fredholm / Kuvat: HemmaBio & Valmistaja
Julkaistu AVPlus-lehdessä 8/2017.
LG on itse kuvaillut keskittyvänsä tiukasti äänikaistan keskialueeseen, ja varsinkin ASC (Adaptive Sound Control) on saanut paljon huomiota. Kyseisen ominaisuuden tulisi optimoida toisto materiaalin mukaiseksi, ja menemättä heti aluksi syvemmälle yksityiskohtiin voimme todeta, että SJ9-soundbarin kohdalla homma totisesti toimii ja pelittää!
Erilainen ulkomuoto
SJ9 on LG:n soundbar-malliston ykkösnyrkki, joka ei ulkonäöltään eroa liiemmin valmistajan superohuesta Signature W -oled-televisiosta. Toki SJ9 näyttää kaikkinensa aavistuksen yksinkertaisemmalta, sillä siinä ei ole erottuvia kaiuttimia murtamassa sulavalinjaista vaikutelmaa. Se tarjoaa 5.1.2-äänikentän (virtuaalisesti, mutta kuitenkin) ja on asennettavissa minkä tahansa television yhteyteen.
Lähimpinä vertailukohtina SJ9:lle ovat esimerkiksi viimevuotinen Samsungin HW-K960 tai Philipsin Fidelio B8, mutta laitteet eroavat toisistaan ainakin myyntihintojen perusteella. Siinä missä Samsungin yleinen myyntihinta Suomessa on noin 1 500 euroa ja Philipsiä kaupataan noin tonnilla, LG SJ9:n hinta on tiukka 899 euroa.
Kaikki mitä tarvitset
LG SJ9 on soundbar, joka tarjoaa tuotekategoriassaan oikeastaan kaiken tarvittavan: se dekoodaa kaikki formaatit ja sisältää kaikki mahdolliset liitännät mukaan lukien ARC:in ja monihuonetuen. Joku tosin saattaisi tapauskohtaisesti tarvita useamman hdmi-liitännän, koaksiaalisen tulon sekä usb:n – ja aidomman surround-äänikokemuksen mahdollistamiseksi aidot, mielellään langattomat takakaiuttimet. Tosin halukkaat voivat yhdistää LG:n Music Flow -monihuoneominaisuuden avulla järjestelmään esimerkiksi reilun satasen kappaleelta maksavat LG H3 -kaiuttimet.
LG SJ9:n pääasiallinen tarkoitus on tarjota käyttäjälleen parempaa tv- ja elokuvaääntä sekä laajentaa siinä sivussa olohuoneen musiikkipalveluita.
Asenna ja yhdistä
Perinteisin tapa sijoittaa SJ9 on asettaa se televisiotasolle, mutta mukana tulee myös kiinnikkeet seinäasennusta varten. Subwoofer on suositeltavaa sijoittaa lattialle samalle seinustalle television kanssa ja mielellään myös lähelle ruutua. Tämän taustalla on se, että soundbarien yhteydessä käytettävät subwooferit toistavat usein myös siinä määrin korkeita taajuuksia, että niiden suunnan voi hahmottaa tilassa. Siispä toisto suoraan edestä on tunnelman kannalta parempi vaihtoehto.
Testasimme SJ9:n useilla eri televisioilla hdmi-liitännän kautta, mutta kokeilimme myös LG-televisioiden kanssa yhteensopivaa langatonta yhteyttä. Se on tietysti mukava ominaisuus, mutta koska käytimme testimateriaalina myös blu-ray-elokuvia (myös uhd-muodossa), hdmi-kytkentä on välttämättömyys. Ja selvennykseksi, mahdollisuus kytkeä uhd blu-ray -soitin suoraan televisioon ja ajaa ääni siitä langattomasti soundbariin on totisesti hieno, mutta tällöin Dolby Atmos -ääniraita ei toistu asianmukaisesti, jolloin taas SJ9:n valtit menevät hukkaan.
Testataksemme kokonaisuutta yhdistimme SJ9:ään Sony UBP-X800 -uhd-blu-ray-soittimen, ethernet-kaapelin, television optisella kytkennällä ja jätimme vielä aux-liitäntään kytketyn kaapelin odottamaan koeponnistusta kannettavalla musiikkisoittimella. Takapaneeliin sijoitettu aux-liitäntä vaikuttaa hiukan oudolta, sillä ratkaisua ei voi pitää erityisen helppona ja nopeana pikaiseen lisälaitteen kytkentään.
Luotua surroundia
LG SJ9 on, kuten sanottua, 5.1.2-kanavainen soundbar. Näistä kolme kanavaa on helppo hahmottaa: vasen, keskimmäinen ja oikea kanava osoittavat suoraan eteenpäin. Myös .1-kanavan ymmärtää helposti, sillä se on lattialle erilleen sijoitettu subwoofer, eivätkä .2-kanavatkaan sinänsä ole hankalia hahmottaa, sillä ne ovat laitteen päälle upotetut ja melko mukiinmenevästi pelaavat Atmos-kanavat. Mutta miten on 5.1.2-järjestelmän kahden, kuulijan takaa tulevan surround-kanavan laita?
No, tässä tapauksessa LG:n ratkaisu on aika jännä – poikkeuksellisen toimivalla tavalla. Sen sijaan, että äänet lähtisivät laitteen sivusta ja heijastuisivat seinistä kuuntelupisteeseen, SJ9:ssä taikuus perustuu dsp-kikkoihin. Näin ääni kyllä tuntuu tulevan kuulijan takaa mutta ilman tarvetta heijastaville seinäpinnoille. Ei paha!
Hyvää äänimanipulaatiota
Päätimme aluksi syöttää soittimeen Deadpoolin sijasta jotain sellaista, joka tuo Atmos-toiston parhaiten esiin, eli virallisen Dolby Atmos -näytelevyn. Saman tien kävi ilmi, että SJ9 tekee hyvää työtä Atmos-kanavien toistossa: äänikuva on vaikuttava ja sulkee kuulijan sisäänsä.
Selvästi takaa ääntä ei tule, mutta toisto on kuitenkin hämmästyttävän hyvin kohdillaan tullakseen soundbarista. Vasemman, keskimmäisen ja oikean kanavan erottelu on varsin mallikasta. Testilevyn perusteella myös subbari tuntuu toimivan oikein hyvin – ei mitenkään erityisesti, mutta yksinkertaisesti niin kuin pitääkin.
LG:n painottamaa keskialuetoistoa tutkaillessamme toistimme valikoituja kohtia Yksin Marsissa -elokuvasta. Ja kuten arvata saattaa, keskialuerekisteri oli kauttaaltaan hyvässä tasapainossa ilman tarpeettomia korostuksia.
Saadaksemme vertailupohjaa esimerkiksi Philipsin Fidelio B8:aan, jonka keskialuetoisto istuu aavistuksen paremmin elokuviin kuin musiikkiin, kuuntelimme myös nipun kappaleita artisteilta, kuten Steve Earle, K T Tunstall, XTC, Jonathan Brooke, Joe Ely ja The Beatles.
Musiikin toisto sujui SJ9:ltä hyvin, varsinkin kun kuuntelimme sen kautta paljolti tutuksi tulleita ääniä. Ja kyllä, SJ9:n keskialuetoisto on totisesti kohdillaan! Ja mikä omituisinta, se tuntui olevan kaiken kaikkiaan parhaimmalla mallilla ASC-ominaisuus päällä. Toistoon ei tullut ylimääräisiä sävyjä (vaikkei jälki rehellisyyden nimissä ollut sataprosenttisesti alkuperäiselle uskollista), ja oikeastaan tuntuma oli varsin miellyttävä.
ASC-ominaisuus kannattaakin pitää päällä oikeastaan jatkuvasti.
Kommentit