Kokeilussa pykälää kätevämpi parivaljakko: Argon Audio SA1 & Solo

Argon Audion kompaktit tuotteet, integroitu stereovahvistin SA1 ja verkkosoitin Solo, ovat hinta–laatusuhteeltaan kiinnostavia ratkaisuja kodin äänentoistotarpeisiin – niin yhdessä kuin erikseenkin!

Valmistajana noin parinkymmenen vuoden ikään ehtinyt tanskalainen Argon Audio tunnetaan muun muassa siitä, että merkki on päättänyt keskittää voimavaransa laadukkaiden mutta myös edullisten, helposti kaupaksi menevien tuotteiden valmistukseen.

Idea itsessään on hyvä, eikä toteutuksissakaan kokemuksemme mukaan ole ollut pahemmin mukisemista. Vaikka edullinen hinta näkyy esimerkiksi tietynlaisissa materiaalivalinnoissa, koruttomissa pakkauksissa sekä yleisesti niin sanotusti suoraviivaisessa meiningissä, itse laitteet ovat osoittautuneet niin meidän kuin muidenkin suorittamissa testeissä varsin kelvollisiksi omissa kategorioissaan. Argon Audion tuoreimmista meriiteistä kovin lienee TT-4-levysoittimen EISA-palkinto parhaan hinta–laatusuhteen tuotteena omassa kategoriassaan.

Tällä kertaa tarkastelussa ovat Argonin integroitu stereovahvistin SA1 sekä verkkosoitin Solo. Molemmat niistä ovat varsin hillittyjä, kompakteja, yksinkertaisia mutta käytännöllisiä ratkaisuja erilaisiin kodin äänentoistotarpeisiin. Ne toimivat hyvin yhdessä, mutta kodin jo olemassa olevasta varustelusta riippuen käyttäjä voi hyvinkin valita vain toisen. Niin, ja mitä hintaan tulee, molemmat ovat todella kilpailukykyisiä: SA1 maksaa maltilliset 369 euroa, Solo vieläkin tiukemmat 249 euroa. Reilulla seitsemällä sadalla saisi siis näppärän äänentoistopaketin, josta puuttuu vain kaiuttimet.

Verkoille soolona
Ei liene mikään uutinen, että suoratoisto erilaisista striimauspalveluista on nykyään ylivoimaisesti suosituin tapa kuunnella musiikkia. Tällä hetkellä tilanne on se, että esimerkiksi Recording Industry Association of American tuoreimman, vuoden 2022 alkupuoliskon raportin mukaan koko Yhdysvaltojen äänitealan 7,7 miljardin dollarin liikevaihdosta peräti 84 prosenttia menee striimauspalveluiden piikkiin, kun taas kaikkien fyysisten formaattien yhteenlaskettu osuus on vain 10 prosenttia.

Tätä taustaa vasten on luontevaa, että markkinoille on syntynyt pelkästään suoratoistopalveluiden kautta musiikkia toistavia laiteratkaisuja, niin sanottuja verkkosoittimia tai striimereitä. Yksi näistä on Argon Audion Solo, todella yksinkertainen ja helppo laite, joka voidaan kytkeä mihin tahansa vahvistimeen joko analogista rca-muotoista linjalähtöä hyödyntäen tai digitaalisesti optista toslinkiä tai koaksiaaliliitäntää käyttäen. Näistä liitännöistä ensin mainittu sopii sellaisenaan esimerkiksi aktiivikaiuttimien linjatuloon yhdistämiseen, kun taas kaksi jälemmin mainittua ovat tarkoitettu laitteille, joissa on erillinen da-muunnin. Digitaaliliitäntöjä käytettäessä kun laitteiden välillä siirtyvät vain bitit.

Mitoiltaan kompaktissa (147 x 36 x 150 mm), vain 600 grammaa painavassa Solossa ei ole edellä mainittujen liitäntöjen lisäksi mitään muuta kuin statuksesta kertova ilmaisin-led etupaneelissa sekä setup-painike takapaneelissa. Virransyöttöä varten laite on varustettu micro-usb-liitännällä, ja mukana tulee muuntaja sekä noin 60-senttimetrinen kaapeli, jonka toisessa päässä on usb-a-liitäntä. Tämä on luonteva ratkaisu siinä mielessä, että Sololle voidaan syöttää virtaa käytännössä mistä tahansa nykyaikaisesta vahvistimesta, jossa on lataus-usb-liitäntä (viisi volttia, yksi ampeeri).

Solon bittienkäsittelystä vastaavat ARM Cortexin piirit, M33 ja A7, sekä da-muunninpuolella ESS Sabre ES9018, ja lisäksi siinä on suhteellisen tuore version 5.0 bluetooth, tosin ilman paremman äänenlaadun mahdollistavaa aptx-koodekkia. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään mainittava miinus, sillä Solo on suunniteltu enemmän verkkokäyttö edellä, ja sitä tarkoitusta varten laitteessa on version 802.11 ac (2,4/5 gigahertsiä) yhdysrakenteinen wifi-yhteys. Käytännössä siis Solo liitetään talon langattomaan verkkoon, jonka kautta laite voi operoida joko Airplay 2:n (Apple-laitteet) tai Google Chromecastin (Android ynnä muut) kautta. Lisäksi Solo tukee paikallistiedostojen toistoa verkkokovalevyltä tai -palvelimelta dlna-protokollan kautta sekä Roon-järjestelmää.

Äänenlaadullisesti parhaaseen resoluutioon 24 bittiä ja 192 kilohertsiä päästään Roonin kautta, kun taas Chromecastin kautta näytetaajuus on 96 kilohertsiä. Airplayn kauttakin tarjolla on cd-tasoista äänenlaatua (16-bittiä / 44,1 kilohertsiä). Näin siis esimerkiksi Tidal-käyttäjät voivat striimata perus-Hifi-tilauksen tiedostoja äänenlaadun matkalla kärsimättä, mutta mqa-formaattia Solo ei tue.

Käytössä Solo on jotakuinkin pomminvarma tapaus. Se otetaan käyttöön joko Airplay-lisälaite lisäämällä (Apple-laitteet) tai Google Home -sovelluksen kautta (Android-laitteet). Mukana tulevan englanninkielisen pikaoppaan ohjeistus on niukka, mutta toisaalta eipä prosessi enempää ohjeistusta kaipaakaan. Kunhan älylaite tai tietokone ja Solo saadaan vain liittymään samaan langattomaan verkkoon, loppu käy kuin itsestään.

Toimivimman verkkoyhteyden suhteen kieltämättä kaikista varmin ratkaisu olisi ollut varustaa Solo myös langallisella verkkoliitännällä, sillä vaikka nykyreitittimien tarjoama wifi-verkko kattaakin perushuoneiston melko sujuvasti, esimerkiksi paksut seinät saattavat heikentää signaalin laatua siinä määrin, että yhteysongelmia voi silloin tällöin ilmetä. Langallista verkkoyhteyttä käytettäessä näin ei useinkaan tapahdu. Wifi-käyttäjä voi kuitenkin halutessaan investoida noin vajaasta sadasta eurosta ylöspäin kustantavaan mesh-teknologialla toimivaan verkon laajentimeen, jolloin signaalin kantama paranee.

Sololle ei ole olemassa omaa ohjainsovellusta saati kaukosäädintä, mikä tavallaan vain helpottaa käyttöä. Äänenvoimakkuuden säädön ja kappalevalinnat voi hoitaa suoraan älylaitteelta ilman tarpeettomia välikäsiä.

Huomaamaton vahvistin
Jos suoratoistoteknologioiden ja niitä hyödyntävien laitteiden yleistyminen on jossain määrin vahva nykyäänentoiston trendi, niin alati pienempään kokoon mahtuvien mutta varsinkin peruskäytössä aivan riittävästi tehoa tarjoilevien vahvistimien esiinmarssi on toinen.

Argon Audion SA1 edustaa melko kompaktia laitaa tuotekategoriassaan, vaikka pienempiäkin toteutuksia on nähty. Valmistajan mukaan ”hybrid digital” -teknologiaa hyödyntävä SA1 on käytännössä d-luokkainen integroitu vahvistin, joka antaa noin 40 watin tehot per kanava. Tämä riittää kohtuullisesti esimerkiksi nykyaikaisille lattiakaiuttimille, mutta tehojen ja äänenlaadun kannalta järkevin tasapaino saavutettaneen jalustakaiuttimien kanssa.

SA1:tä on mahdollista käyttää myös esivahvistimena, sillä se on varustettu rca-muotoisella stereolinjalähdöllä, jota siis voi hyödyntää esimerkiksi aktiivikaiuttimien kytkentään tai aktiivisubwoofereille.

Äänilähteitä SA1:een voi liittää sekä analogisena että digitaalisena. Siitä löytyy yksi linjatasoinen stereolinjaotto, kaksi optista digitaalista toslink-tuloa sekä mm-äänirasioiden kanssa yhteensopiva levysoitinotto maadoitusruuvilla. Hdmi arc -liitäntä paketista puuttuu, mutta valtaosa televisioista on kytkettävissä toslinkkiä käyttäen. Pientä striimeriä – esimerkiksi juuri Argon Audion omaa Soloa – varten mukana on viiden voltin ja yhden ampeerin usb-latausliitäntä. Lisäksi SA1:ssä on jo hiukan vanhahtava version 4.2 bluetooth, mutta se on varustettu aptx-koodekilla, joka yhteensopivien laitteiden kanssa parantaa äänenlaatua.

Valmistajan mukaan SA1:n 32-bittinen ESS Sabre -da-muunnin toimii balansoituna, ja samoin reitti muuntimelta kaiuttimille on balansoitu. Balansoidussa kytkennässä kyse on äänisignaalin siirtotavasta, jossa signaalin positiivinen ja negatiivinen potentiaali siirretään vastakkaisvaiheisena kukin omassa johtimessaan. Vastaanottopäässä toinen vastakkaisvaiheinen signaali käännetään samaan vaiheeseen ja signaalit yhdistetään. Tämän myötä alkuperäinen signaali kaksinkertaistuu ja signaaliin päässeet ulkopuoliset häiriöt kumoavat toisensa.

Balansoitu kytkentä yhdessä 24 bitin ja 192 kilohertsin resoluutioon (toslink-liitäntää käytettäessä) yltävän da-muuntimen kanssa tekevät SA1:stä täysverisen hires-lähteen. Vaikka peruskäyttäjä tulee varmasti hyvin toimeen esimerkiksi Spotifyn Premium-tilauksen pakatulla ja hävikillisellä äänenlaadulla, voi tarjonta tulevaisuudessa kuitenkin siirtyä lähemmäs hires-striimejä. Esimerkiksi Tidalilla ja Qobuzilla on jo saatavilla järkevän hintaiset tilausvaihtoehdot, joissa äänenlaatu on huomattavasti parempi.

SA1:n mukana tulee todella yksinkertainen ja monien muiden valmistajienkin käytössä oleva peruskaukosäädin, jolla onnistuu äänenvoimakkuuden säätö ja mykistys, lähteen valinta sekä bluetoothia käytettäessä toiston ohjaus. Lisäksi valmistajan mukaan SA1:n infrapunavastaanottimen pitäisi ymmärtää Sony- ja Samsung-televisioiden kaukosäätimiä, joilla on mahdollista säätää äänenvoimakkuutta. Testiajankohtana käytössämme ei sattunut olemaan kyseisten valmistajien kaukosäätimiä, joten emme voineet todentaa tätä.

Laitteen etumaski on varsin hillitty: vain äänenvoimakkuuden kiertosäädin, virtakytkin, infrapunavastaanotin sekä äänilähteen ilmaiseva ledirivistö.

Hyvät yhdessä
SA1-vahvistin ja Solo-striimeri ovat molemmat nättejä ja yksinkertaisia, normaalimitoista huomattavasti kompaktimpia laitteita. Näin ollen ne on mahdollista sijoittaa melkeinpä mihin vain, mikä laajentaa käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi Solon voi pitää kokonaan pois näkyvistä, sillä sitä ohjataan vain älylaitteen avulla. SA1 taas on niin pieni ja huomaamaton, että senkin voi asentaa paikkaan kuin paikkaan, tosin laitteen lämpenemisen vuoksi ei ole suositeltavaa survoa sitä esimerkiksi tiiviiseen hyllyyn.

Molemmat laitteet ovat saatavilla sekä mustana että valkoisena, joten on vaikea sanoa, millaiseen sisustukseen laitteet eivät voisi istua.

Yhdessä laitteet muodostavat hintaansa ja kokoonsa nähden varsin pystyvän parivaljakon. Testissämme Solo kytkettiin suoraan SA1:een optista digitaalista toslink-liitäntää käyttäen ja SA1:n usb-liitännästä virta ottaen. Tosin tällöin SA1 sammutettaessa myöskin Solo katosi Airplay-laitelistauksesta, vaikka laitteessa valo vilkkuikin. Vilkkuvalle valolle emme löytäneet ohjeistuksesta mitään selitystä. Kun taas SA1:n virrat kytki takaisin päälle, kaikki pelasi normaalisti.

SA1:stä tehoa irtosi kuuntelutiloissamme oleville EPOS ES-14 -kaiuttimille siinä määrin, että kaiuttimien rajat tulivat kuunteluissa vastaan ensin, mutta ilahduttavaa kyllä, vahvistimen ääni ei menosta hyytynyt. Siinä missä joskus tehojensa rajoilla toimiva vahvistin ikään kuin kovettuu ja alkaa kompressoitua, SA1:n kohdalla vastaavaa ilmiötä ei runsaallakaan äänenvoimakkuudella havaittu.

Äänensävynsäädöt olisivat olleet kieltämättä paikallaan esimerkiksi runsasbassoisten EPOS-kaiuttimien hienosäätöön, mutta ilmankin toki pärjää. Ja voihan esimerkiksi Spotify-sovelluksesta määritellä mieluisat eq-asetukset. Dynamiikka ja äänikuva olivat SA1:n toistossa molemmat kunnossa, ja tehon tunne välittyi kaikin puolin riittävästi.

Mitä muuta yksinkertaiselta nykyaikaiselta vahvistimelta voisi vaatiakaan?

Tekevät mitä lupaavat

Argon Audion integroitu SA1-vahvistin ja Solo-verkkosoitin ovat kompakteja ja yksinkertaisia laitteita, jotka hoitavat tehtävänsä mallikkaasti. Eikä niistä kumpikaan ole hinnalla pilattu, mikä omalta osaltaan tekee laitteista vilkkaasti kilpailluilla markkinoilla varsin houkuttelevia vaihtoehtoja. Tarvittaessa runsaastikin tehoa tarjoileva, yksinkertainen ja kompakti d-luokassa toimiva SA1 sisältää kaikki peruskäytössä tarvittavat liitännät aina digitaalisesta toslinkistä vinyylisoitintuloon, ja Solo taas tuo mihin tahansa linjaotolla varustettuun äänentoistojärjestelmään hires-tasolla toimivat verkkotoisto-ominaisuudet. Yhdessä niistä tulee näppärän kokoinen paketti, joka kaipaa seurakseen vain kaiuttimet – joko perinteiset passiivimallit tai aktiiviset.

Äänenlaatu, työn jälki ja hinta kohtaavat näissä Argon Audion tuotteissa oivallisesti!

Info

Maahantuonti ja myynti: Hifistudio

​Katso tästä Argon Audio SA1:n ja Solon esittelyvideot:

Juttu on julkaistu AVPlus-numerossa 7/22

Teksti: Heikki Kivelä & AVPlus-toimitus / Kuvat: Valmistaja & AVPlus-toimitus